Jussi Halla-aho (ps.) äänesti vuonna 2015 Euroopan parlamentin täysistunnossa abortti-sanan poistamisen puolesta naisten ja miesten tasa-arvon edistymisestä EU:ssa kertovasta mietinnöstä.
Eduskunnan puhemiehen ja perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Jussi Halla-ahon äänestyskäyttäytymisestä vuosia sitten Euroopan parlamentissa leviää kuva sosiaalisessa mediassa. Presidentinvaalin alla etenkin X:ssä levinneessä kuvassa väitetään, että Halla-aho olisi europarlamentaarikkona toimiessaan vuonna 2015 äänestänyt vastaan kysymykseen ”Onko naisilla oikeus päättää kehostaan?”.
Kyse on Euroopan parlamentissa lähes yhdeksän vuotta sitten käydystä äänestyksestä. Aborttia koskeva kohta oli hyvin pieni osa laajaa sukupuolten tasa-arvoa käsittelevää raporttia, eikä äänestystä käyty kuvassa esiintyvästä kysymyksestä. Euroopan parlamentti ei myöskään päätä aborttilainsäädännöstä, vaan se on kansallisen päätöksenteon piirissä.
Faktabaarin selvityksen perusteella kuva antaa virheellisen käsityksen asiasta, ja sitä voidaan pitää vähintäänkin yksinkertaistuksena äänestyksestä. Faktabaari on siksi lisännyt punaisen rastin kuvan päälle.
Myös valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Olli Rehn (kesk.) toimi europarlamentaarikkona tarkastelussa olevan äänestyksen aikaan, ja hänen poissaolonsa äänestyksessä näkyy samassa kuvassa. Rehn jätti Euroopan parlamentin 26. huhtikuuta 2015 tultuaan valituksi eduskuntaan kevään 2015 eduskuntavaaleissa.
Mistä kuvassa on kyse?
Kuva on peräisin europarlamentaarikko Heidi Hautalan (vihr./Greens/EFA) verkkosivuillaan ylläpitämästä Miten meppi äänesti? -sivulta. Sivun tarkoituksena on kertoa suomalaismeppien äänestyskäyttäytymisestä Euroopan parlamentin täysistunnoissa. Kuvat tuottaa Hautala itse Euroopan parlamentin datan perusteella, sanotaan sivustolla. Naisten oikeutta kehoonsa käsittelevä kuva on yhä löydettävissä sellaisenaan Hautalan Miten meppi äänesti? -sivulta.
Kuvassa on kyse Euroopan parlamentin täysistunnossa 10. maaliskuuta 2015 käydystä äänestyksestä. Parlamentti äänesti tuolloin naisten ja miesten tasa-arvon edistymisestä Euroopan unionissa vuonna 2013 kertovasta naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnöstä. Kyseessä oli ns. INI-menettely, eli valiokunta-aloitteinen menettely, jolla Euroopan parlamentti pyrkii oma-aloitteisesti nostamaan teemoja Euroopan komission asialistalle. Kuten eduskunnassa, Euroopan parlamentti ensin keskustelee mietinnöistä ja sen jälkeen niistä äänestetään.
Käsittelyssä olevasta asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vaadittava määrä yksittäisiä parlamentaarikkoja voi jättää mietintöjä koskevia tarkistuksia, joilla pyritään muuttamaan jotakin tekstin osaa. Jos tarkistukset on jätetty asianmukaisella tavalla, niistä äänestetään täysistunnossa.
Tämän faktantarkistuksen keskiössä on äänestys mietinnön kohdasta 45, joka käsittelee mm. aborttioikeutta. Valiokunnan mietintöesityksen kohdassa 45 todettiin seuraavasti:
“Euroopan parlamentti, joka [..] korostaa, että naisilla on oltava oikeus valvoa omaa seksuaali- ja lisääntymisterveyttään ja sitä koskevia oikeuksiaan ja erityisesti mahdollisuus saada helposti ehkäisyvälineitä ja abortti; tukee siksi toimenpiteitä ja toimia, joilla edistetään naisille suunnatun seksuaali- ja lisääntymisterveyden palvelujen saatavuutta ja lisätään tietämystä heidän oikeuksistaan ja saatavilla olevista palveluista; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota toteuttamaan toimenpiteitä ja toimia, jotta miehet tiedostaisivat vastuunsa seksuaali- ja lisääntymisasioissa.”
Parlamentin keskusta-oikeistolaisen EPP-ryhmän pyynnöstä kohdasta tehtiin ns. kohta kohdalta -äänestys (split vote), mikä tarkoittaa sitä, että käsiteltävänä olevan tekstin tarkistuksesta, artiklasta tai kohdasta äänestetään kahdessa tai useammassa osassa. Istunnon äänestyslistasta selviää, että EPP halusi äänestyttää tarkistettavan kohdan 45 kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa (45/1) siten, että tekstistä on poistettu kohta ja abortti (alkup. and abortion) ja toisessa (45/2) sanat ovat mukana.
Halla-aho äänesti kohdassa 45/1 sen puolesta, että ja abortti -sanat poistetaan mietinnöstä. Kohdassa 45/2 hän äänesti sitä vastaan, että sanat sisällytettäisiin mietintöön. Halla-aho äänesti siis ja abortti -sanojen poistamisen puolesta.
Halla-ahon äänestyspäätöksestä ei kuitenkaan voida suoraan päätellä hänen suhtautumistaan aborttiin. Äänestyksestä tehtyä kuvaa, joka nyt leviää sosiaalisessa mediassa, voidaan myös pitää vähintään yksinkertaistuksena, sillä otsikko “Onko naisilla oikeus päättää kehostaan?” ei vastaa äänestyksessä ollutta kohtaa. Lisäksi äänestys koski vain yhtä osaa laajasta mietinnöstä. Väliotsikon jälkeen käsittelemme Halla-ahon julkisuudessa esittämiä ajatuksia aborttioikeudesta.
Parlamentti ei puoltanut abortin poistamista kohdasta, vaan äänesti ja abortti -sanojen säilyttämisen puolesta äänin 413-232. Hyväksytyssä päätöslauselmassa lisääntymisterveyttä ja aborttioikeutta koskeva kohta on 47.
On hyvä huomioida, että aborttilainsäädäntö kuuluu kansalliseen päätöksentekoon, eli siitä ei päätetä EU-tasolla. Päätöslauselman aborttia käsitellyttä kohtaa voidaankin siis pitää vain eräänlaisena Euroopan parlamentin kannanottona.
Mitä Halla-aho ajattelee aborttioikeudesta?
Faktabaari on tavoitellut Halla-ahoa kommentoimaan sitä, mikä on hänen suhtautumisensa aborttioikeuteen, ja miksi hän äänesti Euroopan parlamentissa sen puolesta, että mietinnön kohdasta 45 poistetaan ja abortti -sanat. Faktabaari ei ole toistaiseksi saanut vastausta, mutta mikäli sellainen tulee artikkelin julkaisun jälkeen, se lisätään artikkeliin mukaan.
Oikeus aborttiin ei ole ollut Halla-ahon keskeisiä poliittisia teemoja hänen poliittisella urallaan. Vanhoista lehtiartikkeleista, mediatilaisuuksista ja Halla-ahon eduskunnassa pitämistä puheenvuoroista on kuitenkin löydettävissä muutamia esimerkkejä hänen suhtautumisestaan asiaan.
Vuonna 2013 hänen toimiessaan perussuomalaisten kansanedustajana hän totesi eduskunnassa 14. helmikuuta 2013 käydyssä lähetekeskustelussa, että “On täysin perusteltua sanoa, että esimerkiksi abortti tai eutanasia ei suoranaisesti ole elämän puolustamista, oltiin abortista tai eutanasiasta sinänsä mitä mieltä hyvänsä. Oma etiikkani kyllä venyy hyväksymään molemmat.”, ja “Kuten sanottua, hyväksyn abortin pitkin hampain, mutta silti pidän sitä ihmisen tappamisena. Minun mielestäni ketään, ja kaikkein vähiten elämän suojelemiseen sitoutunutta lääkäriä, ei pitäisi velvoittaa ihmisen tappamiseen. Jos kyse on terveestä sikiöstä ja terveestä äidistä, kuten yleensä on, ja jos muitakin tehtävään kykeneviä henkilöitä on saapuvilla, kuten yleensä on, pitäisin tällaista pakkoa lähinnä sadismina.”
Lähetekeskustelussa käsiteltiin kristillisdemokraattien, keskustan ja perussuomalaisen kansanedustajan tekemää lakialoitetta raskauden keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta siten, että terveydenhuollon ammattihenkilöillä olisi vakaumuksen perusteella oikeus kieltäytyä tekemästä aborttia. Asian käsittely pysähtyi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jossa se todettiin rauenneeksi.
Kesäkuussa 2017 Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Seurakuntalainen-lehdelle valintansa jälkeen antamassa haastattelussa Halla-aho kommentoi aborttikantaansa todeten, että “Omat lapset ovat muuttaneet suhtautumistani aborttiin. En voi kuvitella montakaan tilannetta, jossa henkilökohtaisesti pitäisin aborttia oikeana ratkaisuna, mutta en liioin kannata aborttioikeuden rajaamista nykyisestä. Laillisen abortin takarajaa joudutaan varmasti pohtimaan, kun yhä pienempiä keskosia pystytään pelastamaan lääketieteen keinoin.” Halla-aho on viiden lapsen isä.
Perussuomalaisten järjestämässä Tuumaustunti-mediatilaisuudessa 13. elokuuta 2018 puolueen silloinen puheenjohtaja Halla-aho vastasi toimittajan kysymykseen käynnissä olleesta aborttikeskustelusta: “Uskoisin, että on aika valtavirtainen näkemys perussuomalaisissa, että vaikka kukaan ei kannata abortteja - se on väärä ilmaisu, se on aina tragedia ja huono asia - mutta toisaalta maailma on täynnä esimerkkejä siitä, että miten paljon huonompaan suuntaan tilanne kehittyy sillä, että pyritään kriminalisoimaan sitä. On keskiaikaista ollut keskustelu tässä kysymyksessä viime aikoina. Ehkä tästä nyt sitten tuli esille, että mitä mieltä olen asiasta.”
Lokakuussa 2022 eduskunta äänesti raskauden keskeyttämisestä annetun lain muuttamisen puolesta äänin 125-41, tyhjiä 1, poissa 32. Lakimuutoksilla aborttioikeutta laajennettiin siten, että raskauden keskeyttämiseen ei tarvita enää kahden lääkärin lausuntoa, ja että 12. raskausviikkoon asti abortin saamisen perusteeksi riittää raskaana olevan oma pyyntö. Halla-aho äänesti lakimuutosta vastaan.
Kuva on levinnyt aiemminkin
Samaisen Miten meppi äänesti -kuvan alkuperäistä versiota on käsitelty julkisuudessa myös aiemmin. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok./EPP) puoliso teki rikosilmoituksen Hautalan sivuilla julkaistun kuvan alkuperäisestä versiosta, jossa Sarvamaan väitettiin äänestäneen aborttioikeutta vastaan kohdasta 45/2 käydyssä äänestyksessä. Sarvamaa halusi poliisin tutkivan mahdollista kunnianloukkausta asiassa. Sarvamaa oli kuitenkin erehdyksessä painanut väärää nappia ja korjasi äänestystään äänestyksen jälkeen. Poliisi ei aloittanut tapauksesta esitutkintaa. Kuvaa korjattiin Sarvamaan äänestyskorjauksen mukaisesti 17.5.2019.
Faktabaarin “pysähdy harkitse ja tarkista” -10-vuotisteeman hengessä toivomme, että erityisesti aborttikysymyksen kaltaisen tunteisiin vetoavien teemojen osalta olemme tarkkoina. Tällaisia tunteisiin vetoavia kysymyksiä on kansainvälisestikin käytetty tietoisesti polarisoimaan somekeskusteluita – myös vaalien alla. Abortti oli merkittävä teema muun muassa Yhdysvaltojen välivaaleissa 2022.
Faktabaarin Youtube-kanavalla on käytännönläheinen ohjeistus siihen, miten kannattaa toimia, kun verkossa vastaan tuleva väite saa aikaan voimakkaan tunnereaktion.
Tämä faktantarkistus on tehty osana Faktabaarin Digivaalivahti-projektia. Oletko törmännyt julkisessa keskustelussa tai somessa epäilyttävään väitteeseen? Pyydä faktantarkistusta tällä lomakkeella.
Pääkuva: Jussi Halla-aho siirtyi vuoden 2014 eurovaaleissa Euroopan parlamentin jäseneksi. Kuva kesäkuulta 2019. / European Pressphoto Agency EPA
Tämä julkaisu on osa European Media and Information Fundin (EMIF) rahoittamaa Faktabaarin faktantarkistushanketta.
Jaa eteenpäin
