Kriitikoiden mukaan valtio tuki kuntia liian avokätisesti
koronakriisin varjolla. Väite pitää arviomme mukaan vain osittain paikkansa.
Tammikuussa tubettaja ja espoolainen kaupunginvaltuutettu Tere Sammallahti (kok) esitti Youtube-videolla väitteen, että kunnat tarvitsivat viime vuonna kaksi miljardia euroa tukea, mutta pääministeri Sanna Marinin hallitus antoi kunnille miljardin ylimääräistä ”vedoten koronakriisiin”.
Sammallahden mukaan hallitus on käyttänyt leväperäisesti rahaa. ”Tällä ei ole mitään tekemistä kuntien koronaelvytyksen kanssa, vaan nämä ovat ikävä kyllä niitä siltarumpuihin tarkoitettuja rahoja”, Sammallahti päättelee. Sammallahti toimi viime syksyyn saakka ajatuspaja Liberan sisältöjohtajana. Libera kertoo edistävänsä ”vapaata yhteiskuntaa, vapaata yrittäjyyttä ja vapaita markkinoita”.
Videolleen Sammallahti on leikannut katkelman MTV3-kanavan 8. joulukuuta lähettämästä puheenjohtajatentistä, jossa toimittaja Jaakko Loikkanen kysyi samaa asiaa pääministeri Sanna Marinilta: “Valtiovarainministeriön arvion mukaan kunnat saavat tänä vuonna miljardin enemmän kuin tarvitsisivat. Sanna Marin, miksi hallitus heittää tällaisen rahasäkin kuntiin?”
Suorassa lähetyksessä pääministeri Marin ei juuri avannut kuntarahoituksen väitettyä ”ylimääräistä miljardia”. Hän vastasi näin:
”No tietenkin me olemme halunneet tukea kuntia ja alueita koronakriisin keskellä. Sen lisäksi on tärkeää, että tällaisessa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, jossa me olemme, kunnat eivät irtisanoisi tai lomauttaisi henkilöstöä, ja sen vuoksi olemme tietoisesti tukeneet kuntia paljonkin, jotta näiltä päätöksiltä voitaisiin välttyä.”
Toimittajan sinnikkäistä jatkokysymyksistä huolimatta Marin ei avannut, miksi kunnille olisi annettu miljardi ylimääräistä – eikä myöskään kiistänyt väitettä. Kuntien ”ylimääräisen miljardin” jäljet näyttävät johtavan valtiovarainministeriön finanssiosaston budjettineuvoksen Tero Tynin Helsingin Sanomille antamaan haastatteluun, joka julkaistiin 18. marraskuuta.
”Paketti on kohtuullisen antelias”, Tyni sanoi haastattelussa. ”Arvioni mukaan kolmen miljardin euron kokonaisuus ylittää koronasta aiheutuvat kustannukset ja tulonmenetykset noin miljardilla.” Samassa haastattelussa Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen arvioi, että kuntien talous jäisi ylijäämäiseksi vuonna 2020: ”Tätä vuotta koskeva tuki on varmasti vähän ylimitoitettu.”
Tero Tynin lausunnon perusteella kunnat siis saivat viime vuonna miljardin enemmän kuin akuutisti tarvitsivat, kuten toimittaja Jaakko Loikkanen totesi juonnossaan. Sen sijaan Tere Sammallahden tulkinta siitä, että tällä ei olisi tekemistä koronaelvytyksen kanssa, voidaan perustellusti kyseenalaistaa.
”Silloin kun tukia mitoitettiin, käsitys koronakriisin
vaikutuksista kuntatalouteen oli huonompi kuin se lopulta oli.”
”Silloin kun tukia mitoitettiin, käsitys koronakriisin vaikutuksista kuntatalouteen oli huonompi kuin se lopulta oli. Arviot verotuloista paranivat loppuvuodesta”, sanoo yksikön päällikkö Tanja Rantanen valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolta Faktabaarin haastattelussa.
Tilastokeskus laatii neljännesvuosittain tilaston kuntataloudesta, mutta se ilmestyy viiveellä. Viime vuoden kattava tilasto valmistui vasta 10. helmikuuta. Sen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos kasvoi isompien valtionosuuksien ansiosta voimakkaasti, yhteensä 1,7 miljardiin euroon. Toisaalta kuntien lainakanta paisui edelleen ja oli tilinpäätösarvioiden mukaan vuoden lopussa 19,1 miljardia euroa.
Tanja Rantasen Faktabaarille lähettämän laskelman mukaan valtion koronatuki kunnille vuonna 2020 jää vain piirun alle Tero Tynin aiemmin esittämästä 3 miljardin euron summasta. Valtio tuki kuntia 2,99 miljardilla eurolla, joka koostuu useista eristä. Osasta niistä päätettiin toukokuun alussa neljännessä lisätalousarviossa ja viimeisistä lokakuun lopussa seitsemännessä lisätalousarviossa, jolloin hallitus päätti tukea kuntien peruspalvelujen järjestämistä ja sairaanhoitopiirejä vielä yhteensä 950 miljoonalla eurolla. Jälkimmäiset määrärahat oli tarkoitettu ”helpottamaan koronapandemiasta johtuvia kuntien talouden haasteita”. Lisäksi tukipaketin oli tarkoitus korvata koronan testaus- ja jäljityskuluja sekä esimerkiksi kasvomaskihankintoja koululaisille.
Vielä keväällä Suomen talous näytti sukeltavan syvälle. Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ennusti huhtikuussa, että Suomen bruttokansantuote supistuu lähes 10 prosenttia vuonna 2020. Suomen Pankki arvioi vielä kesäkuussa, että talous supistuu noin 7 prosenttia. Kuntatalouden odotettiin vajoavan muun talouden mukana. Ennusteita korjattiin vuoden kuluessa ylöspäin, ja syyskuussa Etla ennusti bkt:n laskun jäävän 4,5 prosenttiin. Jälkikäteen voidaan kysyä, oliko lähes miljardin euron tukipaketti kunnille perusteltu vielä lokakuun lopulla?”
Määrärahat olivat perusteltuja silloisen epävarmuuden vallitessa talouden kuvasta ja kehityksestä”, sanoo Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus. ”Voidaan sanoa, että tuki oli perusteltu, joskin se oli hyvin reilu. Sillä varauduttiin siihen, että talouskehitys voisi olla synkempi kuin ennusteen perusura.”
Jälkiviisaasti katsottuna jotkut kunnat saivat enemmän rahaa kuin tarvitsivat eivätkä ehtineet käyttää rahoja tai käyttävät niitä muihin tarkoituksiin kuin ne oli kohdennettu, Lehmus toteaa. Tuessa käytettiin karkeaa instrumenttia, mutta ratkaisut tehtiin epävarmassa tilanteessa, jolloin niitä ei voi hänen mukaansa arvostella erityisen ankarasti. Talousennusteet olivat vielä loka-marraskuussa synkempiä kuin miltä tilanne nyt näyttää.
Tämän rinnalla on käyty keskustelua siitä, kohdentuivatko tuet kuntien kesken oikein. Tukirahoja jaetiin kuntiin kolmen eri kriteerin perusteella: kuntien keräämien verotulojen mukaan, asukasluvun mukaan ja ikäjakauman mukaan (ks. taulukko alla). Näin niistä ovat hyötyneet niin pienet syrjäiset kunnat kuin suuret kaupungit.
Valtion koronatuet kunnille vuonna 2020
| Miljoonaa euroa | |
|---|---|
| Yhteisöveron jako-osuuden korotus | 450 |
| Valtionosuuksien lisäykset (ks. alla) | 1522,3 |
| Lisätalousarvio 4 (toukokuu) | 772,3 |
| - josta asukasmäärän perusteella | 180 |
| - josta alle 18-vuotiaiden mukaan | 112,3 |
| - josta 65 vuotta täyttäneiden mukaan | 60 |
| - josta valtionosuuden korotukseen | 50 |
| Lisätalousarvio 7 (lokakuu) | 750 |
| - josta kunnallisveron perusteella | 267 |
| - josta asukasmäärän perusteella | 128,7 |
| - josta 13–15-vuotiaiden mukaan | 4,3 |
| - josta koronatestimäärien mukaan | 350 |
| Sairaanhoitopiirien valtionavustus (touko- ja lokakuu) | 400 |
| Rajatestauskapasiteetin nostoon (HUS) | 200 |
| Koronan vaikutusten tasoittaminen opetuksessa | 153,9 |
| Kuntien taide- ja kulttuuritoimintaan | 33,85 |
| Joukkoliikenteen lipputulojen korvaukset | 200 |
| Rajojen terveysturvallisuuteen | 30 |
| **Yhteensä ** | 2990,05 |
Pandemia on koetellut kuntia hyvin eri tavoin. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori vaati Twitterissä 2. syyskuuta 2020, että valtion tuen tulisi kohdistua vaikutusten mukaisesti: ”Vaikka korona iski kasvukuntiin kovemmin kuin pieniin kuntiin, valtion tämän vuoden koronatuki kunnille meni toisinpäin. Osa pienemmistä kunnista sai jopa ylikompensaatiota.” Lopulta myös suuret kunnat kuten Helsinki ja Espoo jäivät kuitenkin taloudellisesti selvästi ylijäämäisiksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että valtion tukitoimet ovat vahvistaneet kuntataloutta – ja lisänneet valtion velkaa. Hallitus ei ole tarkoituksellisesti antanut kunnille ylimääräistä, vaan taustalla ovat olleet arviot koronakriisin vaikutuksista kuntatalouteen, kuten Faktabaarin haastattelemat asiantuntijat toteavat. Avun mitoituksessa on haluttu pelata varman päälle, jotta irtisanomisilta vältyttäisiin, kuten pääministeri Marin totesi MTV3:n haastattelussa.
Jaa eteenpäin
