Faktantarkistus: Korona on lapsille suhteellisen vaaraton

Tarkistimme kaksi koronarajoitusten vastaisessa mielenosoituksessa esitettyä väitettä. Toinen niistä pitää pääosin paikkansa, toinen ei.

Marraskuussa Helsingissä järjestettiin kansainvälisen koronarajoitusten vastaisen liikkeen mielenosoitus (WorldWide Demonstration 5.0). Tapahtuman juontaja, näyttelijä Saija Lentonen väitti alkupuheenvuorossaan, että koronatauti on lapsille vaaraton, mutta koronarokotukset sen sijaan vaarallisia: “Tilastojen valossa tiedämme, että tämä on lapsille vaaraton tauti, mutta emme voi sanoa samaa näistä kokeellisista geeniterapiarokotteista.”

Lentosen lausuntoon sisältyvä ensimmäinen väite on tulkinnanvarainen, mutta pääosin totta. Koronainfektio on suhteellisen vaaraton etenkin nuoremmille lapsille. Jälkimmäinen väite ei sen sijaan pidä paikkaansa.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan alle 12-vuotiailla lapsilla on koko pandemian aikana todettu 15 prosenttia Suomen koronatartunnoista. Vuodeosastoilla oli 21.11.2021 mennessä hoidettu 135 alle 16-vuotiasta, joista lähes puolet oli alle yksivuotiaita.

Lapset sairastavat koronan valtaosin lievänä. HUS:n Lastensairaalan infektiolääkäri Tea Niemisen mukaan korona ei ole näkynyt lastensairaalassa juuri mitenkään. Yksittäisiä potilaita on ollut, mutta usein sairaalaan päätymiseen liittyy jokin toinen sairaus. Joskus koronainfektio on löytynyt “vahingossa”, sattumalöydöksenä, koska kaikki sairaalaan hoitoon tulevat testataan koronan varalta.

“Jos esimerkiksi vanhemmalla on todettu koronatartunta ja imeväinen alkaa oireilla lämmönnousulla, on siihen suhtauduttava vakavasti. Tällöin tutkitaan, ettei kyseessä ole vakava bakteeri-infektio. Usein potilaan tila ei edellyttäisi sairaalahoitoa, mutta halutaan varmistua, että ei ole kehittymässä mitään vakavampaa”, Nieminen kertoo. Suomessa on Niemisen mukaan vain muutama lapsi kehittänyt saman tyyppisen koronaan liittyvän keuhkoinfektion kuin aikuisilla ja päätynyt tämän vuoksi tehohoitoon. Yleisesti sairaalahoitojaksot ovat lyhyitä, yhden tai kahden päivän mittaisia.

Lapsilla ja nuorilla on aikuisten lailla kuitenkin perussairauksia, jotka voivat lisätä vakavan taudin riskiä. Koronan takia vajaa 90 alle 20-vuotiasta oli ollut elokuuhun 2021 mennessä hoidettavana vuodeosastolla sekä viisi tehohoidossa.

Tilastojen vertailu muiden maiden kanssa on haastavaa, sillä esimerkiksi Yhdysvalloissa tilastot pitävät usein sisällään kaikki alle 21-vuotiaat. Lastensairaaloissa hoidetaan Suomessa alle 16-vuotiaita. Kuolleisuuteen vaikuttavat muutkin tekijät kuin viruksen vaarallisuus, kuten esimerkiksi mahdollisuus saada riittävää hoitoa viiveettä. Koronaviruksen kohdalla iällä on paljon vaikutusta.

“En usko, että 17-vuotias ja sitä vanhempi poikkeaa merkittävästi 20–30-vuotiaista vakavan taudin riskinsä suhteen. Hyvin harvoin 20–30-vuotiaatkaan päätyvät teholle asti”, Nieminen sanoo.

Periaatteessa mikä tahansa infektiotauti voi Niemisen mukaan aiheuttaa komplikaatioita. Toisin sanoen koronatauti ei näyttäisi olevan lapsille influenssaa tai muita hengitystieinfektioita vaarallisempi.

Koronan ja influenssan vaarallisuuden vertaaminen ei ole yksioikoista. Väestöllä on jo ennestään suojaa influenssaa vastaan, kun taas korona on uusi virus, muistuttaa Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen. “Influenssa kiertää joka vuosi. Siksi lähes kaikki yli 10-vuotiaat ovat altistuneet influenssalle Suomessa. Eli joko saaneet rokotuksen tai altistuneet infektiolle”, Julkunen toteaa.

Joka viides alle 7-vuotias lapsi sairastuu vuosittain influenssaan ja vielä useampi tartuttaa sitä oireettomana eteenpäin. Influenssa altistaa lapset myös jälkitaudeille, kuten korvatulehduksille ja keuhkokuumeelle. THL:n mukaan pikkulapset päätyvät sairaalahoitoon influenssan takia yhtä usein kuin ikääntyneet. Influenssa on esimerkiksi suurin kuumekouristusten laukaiseva tekijä.

Edellä mainituista syistä alle 7-vuotiaiden lasten rokottaminen influenssaa vastaan on otettu kansalliseen rokotusohjelmaan jo yli kymmenen vuotta sitten. Yli 7-vuotiailla katsotaan olevan jo parempi vastustuskyky (todennäköisesti sairastetun influenssan vuoksi), joten heille ei tarjota influenssarokotetta kansallisessa rokotusohjelmassa, ellei kuulu riskiryhmään.

Väestötasolla korona on kuitenkin selkeästi vaarallisempi kuin tyypillinen influenssa. “Koronan tapauskuolleisuus on kymmenkertainen tavalliseen influenssapandemiaan verrattuna”, Julkunen sanoo.

Lapsilla on todettu THL:n mukaan koronataudin harvinaisena jälkitautina hyperinflammatorista oireyhtymää (vakava yleistynyt tulehdusreaktio, MIS-C), joka muistuttaa Kawasakin tautia. Tällaisia tulehdusreaktiota on Suomessa todettu muutama – 0,6 tapausta tuhatta varmistettua koronavirusinfektiota kohden. MIS-C on vaarallinen oireyhtymä, koska siihen voi liittyä sydänkomplikaatioita, mutta se on yleensä lääkkeillä hoidettavissa.

Myös lapsilla ja nuorilla on havaittu pitkään jatkuvaa oireilua, eli niin kutsuttua “long covidia”. Suomessa on tekeillä tarkempi selvitys tilanteesta. Alustavien kyselyjen perusteella THL:n mukaan Suomessa tällaisia tapauksia on kuitenkin todennäköisesti hyvin vähän. Niemisen mukaan HUS:n lastensairaalassa pitkittynyttä oireilua on ollut muutamalla koronataudin sairastaneella lapsella.

Pitkittyneen koronan oirekirjo on melko laaja, pitkittyneeksi oireeksi lasketaan esimerkiksi makuaistin menetys. Kuntoutukseen päätyy hyvin harva koronataudin sairastanut lapsi tai nuori. Aiheeseen liittyvä tutkimuskirjallisuus on yhä laadullisesti kirjavaa. Myös muut infektiot, kuten esimerkiksi influenssa, voivat aiheuttaa samankaltaista pitkittynyttä oireilua.

Toisin kuin täysi-ikäisille, koronavirus ei siis ole tilastollisesti katsoen lapsille kovin vaarallinen, mutta ei myöskään täysin vaaraton. Kyse on lopulta siitä, miten haittoja ja riskejä punnitaan. Vakavampia oireita saaneelle tilanne on kuitenkin aina todellinen ja huolta aiheuttava.

Lasten rokotukset eivät pienten lasten kohdalla perustu ensisijaisesti heidän suojaamiseensa koronataudilta, koska he sairastavat sen hyvin lievänä tai kokonaan oireettomana, vaan kyse on muiden ihmisryhmien suojaamisesta. Siksi vaatimus rokotusten turvallisuudesta korostuu ja mahdollisia haittavaikutuksia on arvioitu tarkasti ennen koronarokotusten laajentamista nuorimpiin ikäryhmiin. Valtioneuvosto antoi 22.12. asiaa koskevan asetusmuutoksen, jonka mukaisesti vapaaehtoisia koronarokotuksia tarjotaan jatkossa kaikille 5 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille.

Osa Euroopan maista aloitti jo aiemmin edellä mainitun ikäryhmän lasten rokotukset, mutta useimmat EU-maat ovat odottaneet Suomen tavoin lisätietoa rokotusten mahdollisista haittavaikutuksista lapsille.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa nuorempia lapsia on rokotettu jo laajasti. Siellä lapsilla on havaittu enemmän vakavaa koronatautia, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek. Lasten rokotuksilla on lisäksi haluttu estää infektioiden leviämistä. Esimerkiksi Tanskassa pienten lasten rokotuksilla on nimenomaan haluttu katkaista tartuntaketjuja.

Toisaalta rokotuksilla ei ole havaittu ensimmäisten arvioiden mukaan merkittäviä haittavaikutuksia lapsilla. Yhdysvalloissa 5–11-vuotiaille on annettu yhteensä noin 7 miljoonaa rokoteannosta. Kahdeksalla rokotetulla lapsella on raportoitu sydänlihastulehdus, mutta tapaukset ovat olleet lieviä.

Väite koronarokotteista geeniterapiana on osoitettu viimeisen vuoden aikana vääräksi useissa faktantarkistuksissa, joita on laadittu Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa. Esimerkiksi Poynter-instituuttiin kuuluva Politifact on tyrmännyt väitteen. Silti väitettä levitetään edelleen sosiaalisessa mediassa.

WWD-mielenosoituksen iskulause oli “Lapsemme eivät ole koe-eläimiä”. Väitettä rokotteista kokeellisena geeniterapiana on levittänyt muun muassa teksasilainen vitamiinivalmisteita myyvä lääkäri Steven Hotze, jonka väitteen on puolestaan tarkistanut Factcheck.org. 

Geeniterapiassa esimerkiksi geenin virheestä johtuvaa perinnöllistä sairautta hoidetaan siirtämällä geneettistä materiaalia solun sisään. Lähetti-RNA:ta (mRNA) sisältävät koronarokotteet, kuten Biontechin ja Pfizerin Comirnaty sekä Modernan Spikevax eivät muokkaa DNA:ta. Sen sijaan mRNA antaa pistoskohdassa soluille ohjeita valmistaa piikkiproteiineja, jotka sitten laukaisevat immuunivasteen koronatautia aiheuttavan SARS-CoV-2-viruksen piikkiproteiinia vastaan. Teknologiaa on kehitetty 1990-luvulta alkaen esimerkiksi rabieksen torjumiseksi.

“Hassua, että edelleen puhutaan kokeellisista rokotteista, kun koronarokotteita on annettu yli 8 miljardia annosta ja seurantatietoa on kertynyt sekä kliinisistä kokeista että laajamittaisesta käytöstä valtavasti”, ylilääkäri Hanna Nohynek toteaa.

WWD-mielenosoituksessa Saija Lentonen perusteli väitettään rokotusten haitallisuudesta lapsille sillä, että “jo tällä hetkellä Fimeassa on yli 100 haitalliseksi luokiteltua haittailmoitusta, joka on tehty alle 18-vuotiaasta”.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan on tullut 14.12.2021 mennessä 121 ilmoitusta 12–17-vuotiaiden rokotuksista, joissa haittojen on arvioitu olleen vakavia. Suurin osa ilmoituksista on tullut rokotetuilta itseltään. Yleisimmin ilmoitetut haittavaikutukset myös nuorilla ovat koronarokotteiden tunnettuja haittoja eli kuumetta, päänsärkyä, väsymystä, rokotusraajan kipua, huonovointisuutta tai pahoinvointia, erilaisia ihoreaktiota ja suurentuneita imusolmukkeita. Sydänlihastulehduksesta on ilmoitettu 9 nuoren kohdalla. Yhdenkään 12–17-vuotiaan rokotetun ei kerrota menehtyneen.

Fimean mukaan haittavaikutusilmoituksilla on tarkoitus kartoittaa odottamattomia ja uusia haittoja. Sosiaalisen median keskustelussa näkee paljon viittauksia Vaccine Adverse Event Reporting Systems (VAERS) -järjestelmään, joka on samankaltainen varhainen varoitusjärjestelmä. Ilmoituksia voi tehdä matalalla kynnyksellä, mutta kunnes ilmoitukset on tutkittu ja vahvistettu, ilmoitus itsessään ei ole todiste siitä, että rokote olisi aiheuttanut haittavaikutuksen. Käsittelimme koronarokotteiden haittavaikutuksia tarkemmin jo aiemmin joulukuussa julkaistussa jutussamme.

WWD-mielenosoituksessa yhtenä perusteluna lasten koronarokotusten kieltämiseen esitettiin 2010-luvun vaihteen narkolepsiatapauksia. Sikainfluenssan torjumiseksi annetulla Pandemrix-rokotteella oli enemmän vakavaksi luokiteltuja haittoja kuin Suomessa vuosittain annettavilla muilla rokotuksilla. Narkolepsiaan sairastui noin 90 alle 20-vuotiasta. Tämä tapaus sai monet suhtautumaan rokotteisiin epäluuloisesti. Koronarokotusten kohdalla ei ole havaittu yhtä vakavia haittavaikutuksia, vaikka jo noin 8,8 miljardia rokoteannosta on annettu ja 57 prosenttia maailman väestöstä on saanut ainakin yhden rokotteen.

Logically-sivuston mukaan World Wide Demonstration on alun perin pienen joukon käynnistämä liike Saksan Kasselissa. Sen tavoite on laajentaa liikettä maailmanlaajuiseksi. WWD-liike on perustettu vastustamaan koronarajoituksia, mutta se on houkutellut riveihinsä myös QAnon-salaliittoteoreetikkoja, rokotteiden vastustajia ja koronan vähättelijöitä.

Logicallyn selvityksen mukaan WWD-liikkeen piirissä on verrattu koronarajoituksia holokaustiin ja pyritty leimaamaan valtionhallinto fasistiseksi. Myös Suomessa useampi somevaikuttaja on pitänyt esillä tätä narratiivia. Saksassa siihen liittyvä keskustelu on ollut ajoittain kiivasta. Saksan ulkoministeri Heiko Maas arvosteli marraskuussa kovasanaisesti mielenosoittajia, jotka vertasivat itseään totalitaarista natsihallintoa vastustaneeseen opiskelijaan Sophie Scholliin ja muihin vastarintaliikkeen jäseniin, joista monet teloitettiin toisen maailmansodan aikana.

Suomen tapahtuman striimasi Vapauden puolesta -ryhmä, joka on levittänyt vääristeltyä tietoa koronaepidemiasta sekä rokotteista. Helsingin Sanomien mukaan yhdistykseksi järjestäytyneen ryhmän puheenjohtaja on näyttelijä, juontaja ja hyvinvointialan yrittäjä Christoffer Weiss. Ruotsinkielisen Yle Spotlight-ohjelman mukaan Weiss on järjestänyt Suomessa useita koronavastaisia mielenosoituksia.