Uskonnollinen Rapsodia-sivusto levittää videollaan disinformaatiota pakkorokotuksista ja rokotteiden haitoista.
Samalla kun koronarokotusten antaminen maailmalla etenee, leviää myös rokotuksiin liittyvä disinformaatio eli tarkoituksellisesti harhaanjohtava informaatio. Internetissä on lukuisia sivustoja ja sosiaalisen median ryhmiä, joissa vastustetaan niin rokotuksia, maskien käyttöä kuin koronaviruksen torjuntatoimia ylipäänsä.
Faktabaari sai tarkistuspyynnön uskonnollisella rapsodia.fi-sivustolla helmikuun lopulla julkaistusta videosta, jonka väitetään olevan saksalaisessa hoivakodissa kuvattu. Videolla nähdään tilanteita, joissa vuoteissaan makaavat hoidettavat huitovat käsillään heitä lähestyviä hoitajia. Julkaisijan mukaan kyse on tilanteista, joissa vanhuksia rokotetaan väkisin. Epäselvän kuvan vuoksi on mahdoton sanoa, mitä videolla nähtävissä kohtauksissa todella tapahtuu. Videolla ei voi sanoa olevan todistusarvoa.
Suomalainen julkaisija on koonnut videon loppuun lisäksi suomenkielisiä viestejä, joissa kuvaillaan sekä väkisin tapahtuneita rokotuksia että rokotteista saatuja haittavaikutuksia. Viestien taustasta ei anneta tarkempia tietoja. Viesteissä esitetyt väitteet voi jakaa kahteen pääväittämään.
Rokotetaanko vanhuksia väkisin?
”Todistin kun [hoivakodissa] asukas kieltäytyi rokotteesta, mutta kaksi muuta hoitajaa piti tiukemmin kiinni, jotta hänet saatiin rokotettua.”
”Tänään kuitenkin ‘akkalauma’ oli hyökännyt [palvelukodissa asuvan isän] kimppuun ja olivat väkisin rokottaneet hänet vaikka hän sanoi ettei halua kun hänellä on kakkostyypin diabetes yms., sanoivat ettei hänen lukemansa pidä paikkaansa ja väkisin jatkoivat.”
(Kursivoidut katkelmat ovat lainauksia videolla nähtävistä viesteistä.)
* VÄÄRIN
Virallinen ohjeistus on yksiselitteinen: koronarokotus on Suomessa kaikille vapaaehtoinen ja maksuton.
Tartuntatautilaki kyllä mahdollistaisi pakkorokotukset tilanteessa, jossa kattava rokottaminen on välttämätöntä väestön tai sen osan hengelle ja terveydelle vakavaa vahinkoa aiheuttavan yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi. Koronaviruksen kohdalla näin ei ole tehty; rokote on vapaaehtoinen myös terveydenhuollon työntekijöille.
Rokottaminen ilman potilaan tai hoidettavan varsinaista suostumusta voisi tulla kyseeseen tapauksissa, joissa potilas ei itse kykene ilmaisemaan mielipidettään (esimerkiksi mielenterveyden häiriön tai kehitysvammaisuuden vuoksi). Tällöin hoitavan lääkärin tulee kuulla omaisia, mutta lääkärillä on oikeus ratkaista asia vastoin omaisten tahtoa, mikäli se on hoidettavan potilaan edun mukaista. Yllä siteeratuissa väitteissä annetaan kuitenkin ymmärtää, että täysin tietoisia ja rokotteesta kieltäytyneitä ihmisiä olisi rokotettu väkisin.
On toki periaatteessa mahdollista, että yksittäinen hoitaja rokottaisi jonkun vastoin tämän tahtoa. Tällöin potilas tai hänen omaisensa voisivat tehdä asiasta muistutuksen kunnan sosiaaliasiamiehelle tai terveydenhuollon potilasasiamiehelle tai tehdä kantelun aluehallintovirastoon.
Pakkorokotuksia koskevia kanteluja tai ilmoituksia epäkohdista ei kuitenkaan ole tullut Faktabaarin selvityksen mukaan vireille yhdessäkään Suomen kuudesta aluehallintovirastosta. Myöskään Potilasvakuutuskeskuksen tietoon ei ole tullut ilmoituksia vastentahtoisesti annetuista rokotteista.
Videolla julkaistuissa väitteissä ei yksilöidä mitenkään, missä hoiva- tai palvelukodissa asukkaita olisi rokotettu väkisin. Näillä perusteilla on syytä olettaa, että esitetyt väitteet eivät pidä paikkaansa.
Onko koronarokotteilla vakavia haittavaikutuksia?
Useissa videon viesteissä kuvataan koronarokotusten vakavia haittavaikutuksia:
”Työskentelen Uudenmaan alueella päivystyksessä ja jo nyt tässä kohtaa meillä on hoidettu selvästi enemmän akuutteja vakaviakin rokotusreaktioita kuin mitä on hoidettu vakavia koronatapauksia KOKO korona”epidemian” aikana. Valtaosa hoidetuista ollut työikäisiä, joukossa myös perusterveitä ei-allergikkoja ja reaktioita tullut ensimmäisestä rokotteesta siinä missä toisestakin.”
”Seinäjoella tapahtunutta: Erään työpaikan koko naiset rokotettiin. Heistä monet saivat allergisia reaktioita ja lopulta yksi vietiin ambulanssilla sairaalaan pahojen kouristusten vuoksi. Yksi henkilö joutui sairaslomalle välittömästi ja näyttää nyt saaneen narkolepsian.”
”Olen lähihoitaja Keski-Suomesta. Meillä ensimmäisestä rokoteannoksesta 2:lle vakavia haittoja. Toinen nyt saattohoidossa. Toiselle pysyvä häiriö. Ankara, kivulias ruusu koko kehossa. Yleinen tulehdustila, mitä nyt sitten sitkeästi antibiootilla hoidetaan. Rokotettuja vanhuksia oli 12. Ikä 70–90 kaikki virheitä vanhuksia. Myös useammalle hoitajalle tullut jäsensärkyä, kuumetta lievempää ruusua nuoremmilla tunnen 2 tapausta 15 rokotetun sarjassa.”
* DISINFORMAATIOTA
Kaikkiin hyväksyttyihin koronarokotteisiin, kuten muihinkin lääkkeisiin, sisältyy pieni riski haitallisista sivuvaikutuksista. Maaliskuun aikana useat maat keskeyttivät väliaikaisesti AstraZenecan rokotteen käytön sen jälkeen kun muutama rokotettu oli saanut veritulpan Itävallassa. Samanlaisia tapauksia raportoitiin myöhemmin esimerkiksi Tanskassa.
Euroopan lääkevirasto vahvisti 7. huhtikuuta, että AstraZenecan rokotteen ja veren hyytymishäiriöiden välillä on havaittu mahdollinen yhteys. Lääkevirasto tutki 86 ilmoitusta verisuonitukoksista, jotka oli tehty 22. maaliskuuta mennessä. Niistä 18 oli johtanut kuolemaan. AstraZenecan rokotteen oli saanut siihen mennessä 25 miljoonaa eurooppalaista. Suurin osa tapauksista oli alle 60-vuotiailla naisilla. Näistä tapauksista huolimatta lääkevirasto arvioi, että rokotteen hyödyt ylittävät haitat, sillä koronavirustartunnan riskit ovat selvästi suuremmat kuin rokotuksen.
Lääketieteellisesti osoitetuissa rokotusten haittavaikutuksissa on olennaista on niiden määrä ja vakavuus.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tietojen mukaan Suomessa oli 29. maaliskuuta mennessä tehty yhteensä 1 235 haittavaikutusilmoitusta koronarokotteisiin liittyen. Rokotteen oli tuolloin saanut noin 843 700 ihmistä, mikä tarkoittaa, että haittavaikutuksia oli raportoitu noin kolmella henkilöllä jokaista kahtatuhatta rokotettua kohden (0,15 %).
Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat olleet kuume, päänsärky, lihaskipu ja väsymys. Haittavaikutuksista vakavia oli luonteeltaan 462 eli runsas kolmannes. Myös vakavissa tapauksissa päänsärky, kuume ja väsymys ovat olleet yleisimpiä oireita.
Yhdessä videon väitteessä mainittu ruusu eli ihon infektio on mahdollinen haittavaikutus; niitä on raportoitu Fimealle yhteensä 12. Toisin sanoen ruusua on esiintynyt noin 0,002 prosentilla kaikista rokotetuista.
Sen sijaan väite siitä, että HUS:n alueella olisi ollut enemmän akuutteja vakavia rokotusreaktioita kuin vakavia koronatapauksia, on perätön. HUS:n ylilääkäri Veli-Pekka Harjola vahvistaa, että päivystyksessä on hoidettu yksittäisiä allergisia reaktioita rokotuksiin liittyen, mutta tapauksia ei ole paljon. THL:n tietojen mukaan vakavia allergisia reaktioita eli anafylaksioita on koko maassa ilmennyt 0,004 prosentille mRNA -rokotteella (BioNTech-Pfizerin ja Modernan rokotteet) rokotettua kohden.
Myös väite Seinäjoen narkolepsiatapauksesta on perätön. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Elina Kärnä vahvistaa, että rokotuksiin liittyviä pahoja kouristuksia tai narkolepsiaa ei ole tiedossa. Fimealle ei myöskään ole raportoitu yhtään narkolepsiatapausta.
Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet sanoo, että pitäisi narkolepsiaa todella yllättävänä haittavaikutuksena. Myöskään muualta maailmasta ei ole raportoitu narkolepsiatapauksia koronarokotteiden yhteydessä.
Narkolepsia-väitteiden taustalla lienee 2010-luvun alussa koettu tapaus. Tuolloin sikainfluenssaa vastaan käytetty Pandemrix-rokote aiheutti pienelle osalle rokotetuista haittavaikutuksena narkolepsian. Narkolepsian syntyyn tarvittiin perinnöllinen alttius ja rokotteen erityinen rakenne, jota ei muissa rokotteissa ole käytetty.
Faktabaari arvioi, että Rapsodian videolla julkaistut väitteet koronarokotusten haittavaikutuksista ovat disinformaatiota, eli väitteet ovat tarkoituksellisesti harhaanjohtavia. Väitteet narkolepsiasta, pahoista kouristuksista ja siitä, että vakavat rokotusreaktiot ylittäisivät vakavien koronatapausten määrän, ovat perusteettomia. Väitteet allergisista reaktioista ovat todentuntuisia, mutta tilastojen valossa selkeästi liioittelevia.
Olennaista on huomioida, että suomenkielinen Rapsodia-sivusto julkaisee järjestelmällisesti virheellistä tietoa koronarokotusten vaarallisuudesta. Yle analysoi viime joulukuussa koronarokotteisiin liittyvää keskustelua Suomi24- ja vauva.fi-sivustoilla. Rokotteisiin negatiivisesti suhtautuvista kommenteista suurin osa edusti yleistä rokotekielteisyyttä, mutta salaliittoteorioihin liittyvät tulkinnat olivat toiseksi yleisin peruste. Selvityksessä nousi esiin yhtenä disinformaation lähteenä Rapsodia-sivusto.
Sivuston taustalla on kansainvälisesti toimiva hengellinen Loveworld-verkosto, jota vetää nigerialainen tv-evankelista Chris Oyakhilome. Forbes arvioi pastorin omaisuuden arvoksi 30–50 miljoonaa dollaria jo vuonna 2011.
Oyakhilomen organisaatio on levittänyt koronapandemian alusta saakka salaliittoteorioita, jotka kytkevät koronarajoitukset 5G-verkon rakentamiseen ja ”uuteen maailmanjärjestykseen”. Suomessa Oyakhilomen väitteet levisivät kristilliselle TV7-kanavalle. Britannian viestintää valvova viranomainen Ofcom vaati viime vuoden keväällä Oyakhilomen kanavaa korjaamaan väitteitään, jotta kuuntelijoiden terveys ei vaarantuisi.
Rapsodian ylläpitäjä on Jussi-Pekka Saarela, joka tuomittiin Rovaniemen hovioikeudessa toiminnastaan it-alalla kahden vuoden ja kymmenen kuukauden vankeuteen törkeästä petoksesta ja väärennöksestä vuonna 2014. Lisäksi Saarela tuomittiin viiden vuoden liiketoimintakieltoon.
Rapsodian videoita levittää muun koronadisinformaation ohella myös Tokentube-videoalusta, jonka sisältövastaava on MV-lehden mukaan Juha Korhonen. Tokentubea pyörittää sen oman ilmoituksen mukaan Juha Korhosen rekisteröimä toiminimi Carro. Verohallintoon sen päätoimialaksi on ilmoitettu moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus. Tokentube kerää julkaisijoiltaan rahaa levittämistään videoista.
AstraZenecan koronarokotteen haittavaikutuksia käsittelevää kohtaa on muokattu 12.4. Euroopan lääkeviraston tekemän ilmoituksen jälkeen.
Kuva: Pixabay
Jaa eteenpäin
