Euroopan parlamentin äänestykset ovat monitulkintaisia, sillä niissä äänestetään sekä erillisistä “kohdista” että koko päätöslauselmasta.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja eurovaaliehdokas Li Andersson osallistui Ylen eurovaalien puheenjohtajatenttiin 21. toukokuuta yhdessä vihreiden Sofia Virran ja keskustan Annika Saarikon kanssa. Lähetyksen aikana Andersson sanoi, että ”kuluvalla kaudella [Euroopan parlamentin] vasemmistoryhmässä kaikki mepit äänestivät Venäjän laittoman hyökkäyssodan tuomitsemisen puolesta”.
Hän on toistanut vastaavaa väitettä useissa yhteyksissä, hiljattain esimerkiksi Helsingin Sanomissa ja Suomen Kuvalehdessä.
Ylen tentin jälkeen Pirkanmaan aluevaltuutettu ja vihreiden eurovaaliehdokas Perttu Jussila tarttui väitteeseen ja sanoi TikTokissa julkaisemallaan videolla, että Anderssonin väite ei pidä paikkaansa. ”Ja mitä tulee siihen alkuperäiseen väitteeseen, että kaikki vasemmistoryhmässä olisivat äänestäneet Venäjän invaasion tuomitsemisen puolesta, niin tämähän ei pidä paikkaansa, vaan peräti seitsemän vasemmistomeppiä äänesti tätä vastaan”, Jussila sanoo ja näyttää samalla listaa mepeistä.
Kumpi on oikeassa?
Euroopan parlamentin jäsenet toimivat poliittisissa ryhmissä, joihin nämä eivät ole ryhmittyneet kansallisuuden vaan poliittisten kantojen mukaan. Euroopan parlamentin tämänhetkiset poliittiset ryhmät näkee Euroopan parlamentin sivuilta. Suomen Vasemmistoliitto kuuluu parlamentissa Euroopan parlamentin vasemmistoryhmään.
Eurovaalien loppusuoralla yhdeksi keskeiseksi keskustelunaiheeksi on noussut se, ketkä kunkin puolueen kanssa ovat samassa poliittisessa ryhmässä Euroopan parlamentissa ja millaisia arvoja ryhmien jäsenillä on.
Euroopan parlamentin päätöslauselmat koostuvat tyypillisesti lyhyehköistä numeroiduista tekstikappaleista eli kohdista. Parlamentin jäsenet, mepit, äänestävät kohdista ja lopuksi myös koko päätöslauselmasta. Meppi voi esimerkiksi hylätä yksittäisiä kohtia, mutta äänestää koko päätöslauselman puolesta. Tai hyväksyä useita kohtia, mutta silti äänestää koko päätöslauselmaa vastaan.
Faktabaarin arvion mukaan Li Andersson puhuu kohdista ja Perttu Jussila päätöslauselmista. Andersson viittaa koko vasemmistoryhmän tuominneen Venäjän hyökkäyssodan päätöslauselman yksittäisessä kohdassa, kun taas Jussila puhuu kokonaisesta päätöslauselmasta ja siitä, kuinka osa vasemmistoryhmästä hylkäsi sen.
Kun äänestystä tarkastellaan yksittäisten kohtien kautta, Anderssonin väite pitää paikkansa. Parlamentin vasemmistoryhmä hyväksyi yksimielisesti 1.3.2022 järjestetyssä 46-kohtaisessa päätöslauselmakäsittelyssä kohdan, jonka mukaan parlamentti ”tuomitsee äärimmäisen jyrkästi Venäjän federaation laittoman, provosoimattoman ja perusteettoman sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan ja tunkeutumisen Ukrainaan sekä Valko-Venäjän osallistumisen tähän hyökkäykseen”. Seitsemän ryhmän jäsentä äänesti kuitenkin päätöslauselmakokonaisuutta vastaan, koska se sisälsi kohtia, joista he ovat vahvasti eri mieltä. Tätä Andersson ei kuitenkaan tuonut esiin Ylen tentissä.
Jussila on siis oikeassa siinä, että osa vasemmistomepeistä torjui päätöslauselman. Mutta jos tarkastellaan päätöslauselman sisältämiä kohtia, Jussilan TikTok-videon viestin voi tulkita osittain harhaanjohtavaksi: vasemmistoryhmä todistettavasti tuomitsi yksimielisesti Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa, kun siitä kyseisessä kohdassa äänestettiin.
Faktabaarin kontaktoima Perttu Jussila kertoo lähestyneensä asiaa nimenomaan päätöslauselmien kautta, “koska ne ovat niitä todellisten arvovalintojen paikkoja, joissa plussat ja miinukset laitetaan puntariin.” Hän huomauttaa, että tätä näkökulmaa mediakin näyttää usein käyttäneen. Faktabaarin havaintojen mukaan pitää paikkansa, että esimerkiksi Helsingin Sanomat on tulkinnut asiaa koko päätöslauselman kautta, kun taas esimerkiksi Iltalehti on todennut, että EP:n vasemmistoryhmä tuomitsi maaliskuussa 2022 Venäjän hyökkäyssodan yksimielisesti.
Jussila sanoo halunneensa korostaa videolla, ettei Suomen Vasemmistoliitto ole toiminut Venäjää myötäillen. “Näin jälkikäteen ajateltuna olisi voinut olla hyvä vielä erikseen eritellä tarkemmin, että kyse on ollut päätöslauselmista”, hän arvioi.
Vasemmistoryhmä on vastustanut monia kohtia Ukraina-päätöslauselmissa
Jussila tuo TikTok-videollaan esiin kaksi päätöslauselmaa, jotka hänen mielestään osoittavat, että osa vasemmistoryhmää ei ole tuominnut Venäjän hyökkäyssotaa.
Ensimmäinen näistä on 1.3.2022 hyväksytty päätöslauselma ”Venäjän hyökkäys Ukrainaa vastaan”, joka hyväksyttiin äänin 637 puolesta, 13 vastaan ja 26 tyhjää. Vasemmistoryhmästä 21 äänesti puolesta, 7 vastaan ja 10 tyhjää.
Vasemmistoryhmä kuitenkin hyväksyi yksimielisesti päätöslauselman kohdat 1 ja 2:
”1. [Euroopan parlamentti] tuomitsee äärimmäisen jyrkästi Venäjän federaation laittoman, provosoimattoman ja perusteettoman sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan ja tunkeutumisen Ukrainaan sekä Valko-Venäjän osallistumisen tähän hyökkäykseen.”
”2. [Euroopan parlamentti] vaatii Venäjän federaatiota lopettamaan välittömästi kaikki sotatoimet Ukrainassa, vetämään ehdoitta pois kaikki sotilaalliset ja puolisotilaalliset joukkonsa ja sotilaskalustonsa Ukrainan koko kansainvälisesti tunnustetulta alueelta ja kunnioittamaan täysimääräisesti Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä.”
Päätösesityksessä oli 46 kohtaa ja lopullisessa päätöslauselmassa 52 kohtaa. Osa vasemmistoryhmästä ei hyväksynyt kohtia, jotka käsittelivät esimerkiksi jäsenmaiden antamaa sotilaallista apua ja Natolta tulevaa tukea.
Neljä päätöslauselman hylännyttä meppiä, Irlannin Clare Daly, Portugalin João Pimenta Lopes, Espanjan Miguel Urbán Crespo ja Irlannin Mick Wallace, antoivat kirjallisen lausunnon päätöksestään. He kaikki katsovat päätöslauselmakokonaisuuden sisältävän asioita, joita he vastustavat: Näitä ovat muun muassa Yhdysvaltojen ja Naton aseman vahvistaminen, EU:n yhteisen puolustuksen aktivoiminen, puolustusmenojen lisääminen sekä rauhanponnisteluiden ja diplomaattisten keinojen väheksyminen. He pelkäävät, että sota pitkittyy tai jopa laajenee Ukrainan ulkopuolelle ja painottavat, että konfliktiin ei heistä ole olemassa sotilaallista ratkaisua.
Toinen Jussilan TikTokissa esiintuoma päätöslauselma on 23.11.2022 hyväksytty ”Venäjän federaation nimeäminen terrorismia tukevaksi valtioksi”. Tämä hyväksyttiin äänin 494 puolesta, 58 vastaan ja 44 tyhjää. Vasemmistoryhmästä 4 äänesti puolesta, 10 vastaan ja 15 tyhjää.
Päätösesityksessä oli 17 kohtaa ja lopullisessa päätöslauselmassa 18 kohtaa. Vasemmistoryhmä äänesti tässäkin yksimielisesti päätöslauselman ensimmäisen kohdan puolesta:
”[Euroopan parlamentti] vahvistaa vankkumattoman tukensa Ukrainan itsenäisyydelle, suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle maan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä; tuomitsee jälleen Venäjän laittoman, provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan; vaatii Venäjää ja sen sijaisjoukkoja lopettamaan kaikki sotilaalliset toimet, erityisesti asuinalueille ja siviili-infrastruktuuriin kohdistetut iskut, ja vetämään kaikki sotajoukkonsa, sijaisjoukkonsa ja sotilaskalustonsa pois Ukrainan koko kansainvälisesti tunnustetulta alueelta, lopettamaan ukrainalaissiviilien pakkosiirrot ja ukrainalaislasten pakkoadoptiot, vapauttamaan kaikki Ukrainassa vangitsemansa henkilöt ja lakkaamaan pysyvästi loukkaamasta tai uhkaamasta Ukrainan itsemääräämisoikeutta, itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta.”
Viisi päätöslauselmakokonaisuuden hylännyttä vasemmistoryhmän jäsentä, Belgian Marc Botenga, Saksan Özlem Demirel, Portugalin Sandra Pereira, Portugalin João Pimenta Lopes ja Espanjan Miguel Urbán Crespo, antoivat kirjallisen lausunnon äänestyksestään. Niistä käy ilmi, että he eivät halua vaarantaa diplomaattisia pyrkimyksiä ja mahdollisia rauhanneuvotteluita nimeämällä Venäjän terroristivaltioksi. Heidän mukaansa EU:lla ei myöskään ole olemassa oikeudellista kehystä, jonka perusteella se voisi – Yhdysvaltain tapaan – nimetä ulkopuolisia maita terrorismin tukijoiksi. Ylipäänsä he vastustavat sitä, että EU jäljittelee Yhdysvaltoja terrorismikysymyksessä.
Euroopan parlamentti on tehnyt myös muita Venäjän hyökkäyssotaa ja Ukrainaa koskevia päätöslauselmia. Yksi tuoreimmista on 29.2.2024 hyväksytty ”Tarve EU:n horjumattomalle tuelle Ukrainan hyväksi, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on jatkunut jo kaksi vuotta” -päätöslauselma. Osa vasemmistomepeistä jätti tämänkin päätöslauselman hyväksymättä, mutta koko ryhmä hyväksyi jälleen yksimielisesti kohdan, jossa tuomitaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan.
”[Euroopan parlamentti] tuomitsee jälleen mitä painokkaimmin Venäjän laittoman, provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan sekä Valko-Venäjän hallinnon osallistumisen tähän sotaan; vaatii Venäjää ja sen sijaisjoukkoja lopettamaan kaikki sotilaalliset toimet ja vetämään pois kaikki sotilasjoukot, sijaisjoukot ja sotilaskaluston Ukrainan koko kansainvälisesti tunnustetulta alueelta; vaatii, että Venäjän kansalaisten asuttaminen Ukrainan väliaikaisesti miehitetyille alueille lopetetaan ja peruutetaan.”
Yhteenvetona voi todeta, että Jussilan ja Anderssonin väitteet pitävät molemmat pääosin paikkansa, vaikka väitteet ovat täysin päinvastaiset. Samaa mieltä on valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta:
“Parlamentin äänestykset ovat tietyssä mielessä monitulkintaisia, kun äänestetään useista eri ’kohdista’ ja sitten vielä koko paketista”, Raunio toteaa. ■
Pääkuva: Li Andersson eurovaalitentissä. Tomi Natri / All Over Press. Vieressä ruutukaappaus Perttu Jussilan Tiktokista.
Oletko törmännyt virheelliseen tai harhaanjohtavaan väitteeseen? Tai väitteeseen, jota Faktabaarin olisi syytä tarkastella? Lähetä vinkki lomakkeella.
Tämä julkaisu on osa European Media and Information Fundin (EMIF) rahoittamaa Faktabaarin faktantarkistushanketta.
Jaa eteenpäin
