Sosiaalisessa mediassa on esitetty väitteitä, joiden mukaan Suomi antaisi Venäjälle kehitysapua tänä vuonna. Todellisuudessa Suomi ei ole milloinkaan antanut Venäjälle kehitysapua. Myös lähialueyhteistyö, johon rahaa on käytetty, päättyi jo vuonna 2012.
Syyskuussa sosiaalisessa mediassa on levinnyt väite, jonka mukaan Suomi jakaisi Venäjälle kehitysapua vuonna 2022. Listaa väitetyistä rahoituskohteista on levitetty muun muassa Twitterissä saatesanoilla, joiden mukaan ”Suomen hallitus laulaa Putinin lauluja”. Listan yhteydessä on väitetty, että Suomi jakaisi Venäjälle ”myös tänä vuonna” kehitysapua 20 miljoonaa euroa.
Faktabaarin selvityksen perusteella väite ei pidä paikkaansa.
Lista rahan käyttökohteista on aito, mutta se ei ole kuluvalta vuodelta, eivätkä kyseessä ole kehitysyhteistyörahat. Listan rahoituskohteet on poimittu vuoden 2010 Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyön hankeluettelosta. Twiitissä ei siis ole ainoastaan väitetty vuoden 2010 lukuja tämän vuoden luvuiksi, vaan myös sekoitettu kehitysyhteistyö – kansankielisemmin kehitysapu – lähialueyhteistyöhön.
Näin lista tarkistettiin
Lista väitetyistä ”kehitysapukohteista” on levinnyt kuvakaappauksena. Kirjoittamalla Googlen hakukoneeseen sitaattimerkkien sisään kuvassa näkyvän listan ensimmäisen kohteen, ”Etelä-Kuolan paikallishallinnon kehittämisprojekti”, saa useita osumia muun muassa eri keskustelupalstoille eri vuosina.
Joulukuussa 2010 kyseinen lista on julkaistu muun muassa Uuden Suomen blogissa, jossa listan alkuperäiseksi lähteeksi kerrotaan Keskisuomalainen-lehti.
Menemällä Keskisuomalainen-lehden verkkosivuille (ksml.fi) ja kirjoittamalla verkkosivun hakutoimintoon sitaattimerkkien sisään ”Etelä-Kuolan paikallishallinnon”, löytää 9.12.2010 julkaistun mielipidetekstin, jossa kritisoidaan Suomen ”holtintonta rahanjakoa” Venäjälle. Kyseisessä mielipidetekstissä näkyy tismalleen sama lista kuin nyt verkossa leviävässä kuvakaappauksessa. Siinä ei ole kerrottu lähdettä luvuille.
Tekemällä Keskisuomalainen-lehden verkkosivuilla uuden haun kirjoittajan nimellä, löytää toisen, saman kirjoittajan lähettämän mielipidetekstin, jossa samaa asiaa käsitellään. Siinä kirjoittaja kertoo poimineensa luvut Suomen ja Venäjän välisestä lähiyhteistyöhankelistasta.
Koska tekstit ovat vuodelta 2010, Faktabaari tutustui sen vuoden lähialueyhteistyön hankeluetteloon, joka löytyy verkosta. Näin selviää, että luvut on poimittu kyseisestä listasta.
Luettelon mukaan Etelä-Kuolan paikallishallinnon kehittämisprojektiin on osoitettu julkista rahoitusta vuosien varrella 603 184 euroa, ei 630 184 euroa, kuten mielipidetekstissä väitetään. Tismalleen sama virhe on kopioitu sekä Uuden Suomen blogitekstiin että myös nyt verkossa kiertävään kuvakaappaukseen, joten voi olettaa, että kyseinen listaus on lähtenyt leviämään nimenomaan 9.12.2010 Keskisuomalaisessa julkaistusta mielipidetekstistä. Lisäksi sekä mielipidetekstissä että nyt leviävässä kuvakaappauksessa Murmansk on toistuvasti kirjoitettu kahdella u-kirjaimella.
Myös muut vastaavat hankeluettelot vuosilta 2008–2012 löytyvät verkosta. Eri vuosina lähialueyhteistyöhön osoitetut määrärahat löytyvät näistä luetteloista.
Lähialueyhteistyö kesti vuoteen 2012
Mutta mitä on lähialueyhteistyö?
Lähialueyhteistyö on kahden valtion välistä yhteistyötä, siinä missä kehitysapu on yksipuolista apua vauraammalta maalta heikommassa asemassa olevalle.
”Kyseessä ei ole koskaan ollut kehitysyhteistyö”, hankerahoituksen asiantuntija Anita Koivuselkä ulkoministeriöstä toteaa Suomen ja Venäjän yhteistyöstä.
Koivuselkä kertoo, että lähialueyhteistyötä Venäjän kanssa tehtiin parikymmentä vuotta ja se keskittyi Suomen lähialueille, esimerkiksi Pietarin alueelle ja Karjalan tasavaltaan.
Tämä käy ilmi myös listasta, jossa toistuvat muun muassa nimet Pietari, Petroskoi, Karjala ja Murmansk. Kyse oli kahdenvälisestä valtiosopimuksesta, joka sisälsi lukuisia kehityshankkeita näillä alueilla. Tarkoituksena oli muun muassa kehittää paikallista hallintoa ja palveluita sekä tukea paikallista yritystoimintaa.
Ulkoministeriön sivuilta selviää, että Suomen ja Venäjän sopimus lähialueyhteistyöstä oli voimassa vuodesta 1992 vuoteen 2012, jolloin se lopetettiin yhteisellä päätöksellä.
Anita Koivuselän mukaan Venäjä ei halunnut olla enää avustusten kohteena, eikä sille ollut tarvettakaan. Kyse oli sopimuksen nimestä huolimatta pitkälti avustuksesta, sillä etenkin sen alkuvuosina rahoitus tuli pääasiassa Suomesta.
”Venäjällä siihen ei ollut vastaavasti budjetoitu, vaan panostus tuli eri lähteistä ja eri hankkeissa eri tavoilla. Venäjä yleensä vastasi Suomen rahoitukseen, mutta alkuaikoina toiminta oli selkeästi valtaosaltaan Suomen rahoittamaa”, Koivusalo kertoo.
Hän huomauttaa kuitenkin, että sopimus sai alkunsa Suomen aloitteesta ja intresseistä. Suomessa koettiin, että lähialueiden kehittyminen rajan toisella puolella tuo vakautta ja mahdollista talouskasvua Suomeenkin.
Yhteistyöhankkeisiin osoitetut määrärahat hyväksyttiin hallituksessa vuosittain. Esityksen rahoituksesta teki ulkoministeriö. Vuosittain esitetyt määrärahat löytyvät valtion talousarvioesityksistä
Sosiaalisessa mediassa levinneen listan luvut ovat siis aitoja, mutta ne on esitetty virheellisessä asiayhteydessä. Suomi rahoitti lähialueyhteistyön puitteissa vuonna 2010 esimerkiksi Karjalan maaseudun pk-yrittäjien koulutusta noin 141 000 eurolla. Viittomakielen koulutusta Petroskoissa on vuosien varrella rahoitettu 181 700 eurolla.
Yhteensä yhteistyöohjelma söi Suomen budjetista vuonna 2010 noin 19,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 summa oli 18,5 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2011 se oli pienentynyt jo hieman alle 16 miljoonaan ja oli sopimuksen viimeisenä vuonna 2012 enää kuusi miljoonaa euroa. Kaikki luvut löytyvät ulkoministeriön sivuilta
Koko 20-vuotisen sopimuksen aikana Suomi rahoitti hankkeita Venäjän alueella nykyrahassa yhteensä 330 miljoonalla eurolla. Venäjä osallistui niihin etenkin yhteistyön loppupuolella, mutta kukaan ei osaa varmuudella sanoa, minkä verran se toimintaa kokonaisuudessaan rahoitti.
Pääkuva: Venäjä ja Suomi tekivät lähialueyhteistyötä 20 vuotta. Yhteistyö päättyi vuonna 2012. Fatih Yavuz / Alamy
Jaa eteenpäin
