Maailmalla leviää virheellinen väite, jonka mukaan suomalaisnaiset olisivat protestoineet monogamiaa vastaan

Väite, jonka mukaan suomalaisnaiset olisivat protestoineet monogaamista avioliittoa vastaan, on havainnollistava esimerkki siitä, miten sama disinformaatioväite voi levitä valtavan nopeasti ympäri maailmaa, mikäli sosiaalisen median alustat eivät onnistu tehokkaasti estämään valheiden leviämistä.

Verkossa on levinnyt useita väitteitä, joiden mukaan suomalaisnaiset olisivat loppuvuodesta 2023 järjestäneet protestin monogaamista avioliittoa eli yksiavioisuutta vastaan. Tämä ei pidä paikkaansa.

Väitteiden mukaan suomalaisnaiset olisivat kokoontuneet mielenosoitukseen siksi, että naimattomia naisia on Suomessa niin paljon, että avioliittokäytäntöjä olisi syytä harkita uudelleen. Osassa väitteistä on esitetty, että muuttamalla avioliittokäytäntöjä Suomi voisi vastata maansa väestörakenteen haasteisiin. Väite on levinnyt muun muassa Instagramissa, Twitterissä, Facebookissa, Tiktokissa ja useilla keskustelufoorumeilla ulkomailla. Väitteiden yhteydessä on usein julkaistu video, jossa näkyy paidattomia naisia protestoimassa. Julkaisuja on katsottu yhteensä miljoonia kertoja.

Todellisuudessa video on kuitenkin eri vuodelta, eri maasta ja eri asiayhteydestä. Suomalaisen on helppo havaita, että naisten kantamat kyltit on kirjoitettu ranskaksi, ei suomeksi. Vuodenaika videolla ei vastaa Suomen talvea. Tosiasiassa video on kesäkuulta 2019 ja se on kuvattu Sveitsin Genevessä Le Plaza Cinemalla. Kokoontumisen tarkoituksena oli osoittaa mieltä naisten vartaloiden yliseksualisoimista vastaan. Protestista julkaistiin kuva esimerkiksi Twitterissä 14.6.2019.

Videon alkuperää voi itse selvittää esimerkiksi käänteisen kuvahaun avulla. 

Väitteestä on aiemmin tehty faktantarkistuksia muun muassa Perussa ja Chilessä, ja lisäksi siihen ovat tarttuneet espanjalainen Newtral-faktantarkistussivusto sekä Reuters ja AFP. Väite näyttää lisäksi levinneen laajalle Afrikassa, jossa muun muassa nigerialainen faktantarkistussivusto Dubawa on kirjoittanut aiheesta. Dubawan selvityksessä kävi ilmi, että samaa videota on aiemmin levitetty väittäen, että se olisi kuvattu Venezuelassa tai Puolassa. 

Twitterissä osaan julkaisuista on laitettu yhteisöhuomautus, jossa kerrotaan, ettei video ole kuvattu Suomessa, mutta pääosin väite on saanut levitä vapaasti ilman huomautusta. Faktabaari ei nähnyt merkintöjä harhaanjohtavasta sisällöstä myöskään Tiktokissa, Facebookissa tai Instagramissa.

Vaikuttaa lisäksi siltä, että X:n yhteisöhuomautuksiin on tullut faktavirhe, mikä ei ole lainkaan tavatonta. Eräässä X:n yhteisöhuomautuksessa esimerkiksi väitetään, että video olisi kuvattu Ranskassa vuonna 2020. 

ProPublica julkaisikin joulukuussa raportin, jonka mukaan X:n yhteisöhuomautukset eivät käytännössä toimi. 

Lue myös: X:n yhteisöhuomautukset ovat käyttäjien, eivät faktantarkistajien tekemiä

Disinformaation leviäminen huolestuttaa maailmalla

“Suomalaisnaisten protestista” leviävä väite on havainnollistava esimerkki siitä, miten sama disinformaatioväite voi levitä valtavan nopeasti ympäri maailmaa, mikäli sosiaalisen median alustat eivät onnistu tehokkaasti estämään valheiden leviämistä.

Viime syksynä Unescon teettämässä kyselyssä kävi ilmi, että 16:ssa tutkitussa maassa keskimäärin 85 prosenttia kansalaisista on nykyisin huolissaan disinformaation leviämisestä. Tutkittujen maiden joukossa oli muun muassa Intia, Itävalta, Kroatia, Yhdysvallat ja Etelä-Afrikka. Yhtä moni uskoi, että väärällä tiedolla on jo ollut vaikutusta heidän maansa poliittiseen elämään ja toivoi hallituksilta ja viranomaisilta nopeita toimia ongelman taltuttamiseksi. Kyselystä on aiemmin raportoinut Suomessa muun muassa Demo Finland

EU:n alueella disinformaation leviämistä pyritään torjumaan disinformaation vastaisilla käytännesäännöillä yhdessä tuoreen digipalvelusäädöksen ja poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevan lainsäädännön kanssa. Digipalvelusäädös velvoittaa suuria alustoja ja hakukoneita torjumaan niiden kautta leviävää disinformaatiota.

Eurooppalaiseen faktantarkistusstandardiin EFCSN:ään liittyneiden faktantarkistuspalveluiden tuoreen raportin mukaan alustat ovat toistaiseksi valtaosin laiminlyöneet velvoitteensa disinformaation vastaisten käytännesääntöjen noudattamisessa. 

Törmäsitkö epäilyttävään väitteeseen, kuvaan tai videoon? Faktabaarille voi lähettää vinkkejä tämän lomakkeen kautta.

Tämä julkaisu on osa European Media and Information Fundin (EMIF) rahoittamaa Faktabaarin faktantarkistushanketta.

toimitus@faktabaari.fi

Evästeet

Käytämme sivustollamme yksityisyyden suojaavaa analytiikkaa palveluidemme parantamiseksi.

Lue lisää tietosuoja käytännöistämme täältä.