Metsät kasvavat Suomessa edelleen nopeammin kuin niitä hakataan

Metsien hakkuut ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosina, ja niiden kasvu on vähentynyt. Metsät kasvavat Suomessa kuitenkin nopeammin kuin niitä hakataan.

Twitterissä levisi toukokuun lopussa väite, että metsiä hakataan Suomessa enemmän kuin ne kasvavat. Ville Pellinen kirjoitti: ”Väite, että Suomessa metsät kasvavat nopeammin kuin niitä ehditään hakata, on vaarallinen myytti”. Faktabaari tarkisti asian. Tilastoista ei löydy väitteelle tukea, vaikka hakkuumäärät ovatkin lisääntyneet. Twiittiä jaettiin yli sata kertaa ja sille kertyi lähes 700 tykkäystä.

Metsien kasvua ja hakkuita seuraavan Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan Suomen puuston poistuma vuodelta 2021 oli 91,64 miljoonaa kuutiometriä, kun se vuotta aiemmin oli 83,49 miljoonaa kuutiota.

Huomionarvoista on kuitenkin, että vuoden 2019 poistuma oli 87,99 miljoonaa ja vuoden 2018 peräti 93,67 miljoonaa kuutiometriä. Viime vuonna ei siis syntynyt uutta ennätystä hakkuumäärässä.

Poistuma sisältää hakkuukertymän, eli käyttöön korjatun runkopuun määrän sekä ne hakkuissa ja luontaisesti kuolleet puut, jotka jätetään metsään. Poistuma on siksi oikea luku verrattavaksi metsien vuotuiseen kasvuun, kertoo yliaktuaari Jukka Torvelainen Luonnovarakeskuksesta.

Tuorein tarkka luku runkopuun kasvun osalta löytyy vuodelta 2017. Tuolloin Suomen puusto kasvoi kokonaisuudessaan 103,48 miljoonaa kuutiometriä. Saman vuoden poistuma oli 87,19 miljoonaa kuutiota. Vuoden 2017 osalta kasvu siten ylitti selvästi hakkuut ja poistumat.

Kasvun seuranta haastavaa

Väite, että kasvu on vähentynyt, näyttää sen sijaan pitävän paikkansa. Kasvu saavutti suurimman lukemansa, 107,80 miljoonaa kuutiota, vuonna 2013. Tästä se on vähentynyt noin miljoonalla kuutiolla vuodessa vuoteen 2017 asti. Tarkkoja lukemia tuosta eteenpäin ei vielä ole, ja esimerkiksi Tilastokeskuksen ensimmäinen pikaennakko vuoden 2021 kasvihuonekaasupäästöistä käyttää puuston kasvun viimeisintä lukua sellaisenaan. Tilastokeskus käyttää seurannassa Luonnonvarakeskuksen tuottamia lukuja.

Metsän kasvu on poistumaa vaikeammin tilastoitavissa. Torvelaisen mukaan sitä seurataan niin, että koealoilla mitataan viiden vuoden välein samojen puiden läpimitat, joista kasvu lasketaan. Näiden mittausten keskimääräinen kasvu tilastoidaan sitten seurantajakson keskimmäiselle vuodelle. Tästä syystä viimeisin tarkka luku löytyy tilastoista vuodelta 2017, vaikka mittaukset on tehty vuonna 2020.

Kun arvioidaan väitettä siitä, etteivät metsät kasvaisi hakkuita nopeammin, on oleellista tarkastella, kuinka paljon metsän kasvu on vähentynyt. Mikäli väheneminen on jatkunut samaa tahtia kuin vuosina 2013–2017, kasvua olisi nyt noin neljä miljoonaa kuutiometriä vähemmän kuin 2017 eli noin 99,5 miljoonaa kuutiometriä. Jotta kasvu jäisi viime vuoden 91,64 kuution poistuman alle, sen olisi pitänyt vähentyä peräti 12 miljoonaa kuutiometriä.

”Olisi pitänyt tulla melkoinen syöksykierre. Olisi aika käsittämätöntä, että se olisi laskenut 12 miljoonaa kuutiota”, Torvelainen sanoo.

Hän muistuttaa, että mittaustavasta johtuen tällainen romahdus heijastuisi jo vuoden 2017 lukuihin, sillä myös vuosien 2018–2020 mittaukset ovat mukana keskiarvon laskennassa.

”Johtopäätösten vetämisessä pitää olla varovainen, sillä kasvu heilahtelee vuodesta toiseen. Ei tiedetä, onko lasku tilapäinen vai pysyvä.”

Faktabaari pyysi metsien kasvuun ja hakkuisiin liittyvää tilastotietoa myös Metsäkeskuksesta, Metsähallituksesta ja Tilastokeskuksesta, mutta ne kaikki ohjasivat pyynnön Luonnonvarakeskukselle, joka Suomessa ainoana tilastoi kyseisiä asioita.

Faktabaarin tavoittama Ville Pellinen pitää hyvänä, että Twitterissä esitetty kommentti on faktantarkistettu. Hän kuitenkin muistuttaa, että metsä koostuu muustakin kuin puusta.

”Kun siis puhutaan siitä, kuinka paljon metsiä voi hyödyntää turvallisesti kaupallisiin tarkoituksiin, tulisi puiden kasvun lisäksi ottaa huomioon myös esimerkiksi maaperän ja aluskasvillisuuden kunto ja elinvoima, metsien lajikirjo (kasvit, sienet, eläimet, mikrobit ym.) sekä metsäekosysteemien resilienssi”, hän toteaa sähköpostiviestissään.

Kuva: Ville Vainio / Flickr