Toisin kuin Kansan Uutisissa julkaistusta artikkelista saattoi ymmärtää, kansallinen itsemääräämisoikeus säilyy myös Naton jäsenmaana.
Kansan Uutiset kirjoitti 13. huhtikuuta vasemmistoliiton kansanedustajan Markus Mustajärven näkemyksistä turvallisuuspoliittiseen selontekoon.
Faktabaarin tarkistuksen mukaan artikkelissa esitetyt väitteet koskien Natoa ja ydinaseita ovat pääosin epätosia. Faktabaari tarkisti kaksi artikkelissa esitettyä väitettä:
”Kriisi- tai sotatilanteessa Suomi voisi joutua ottamaan alueelle muiden Nato-maiden asevoimia ja mahdollisesti myös ydinaseita.”
”Suomen turvallisuutta ei ainakaan lisäisi se, että jokaisen Naton jäsenmaan on liityttävä sotilasliiton ydinaseryhmän jäseneksi.”
Väitteet on esitetty Kansan Uutisten artikkelin leipätekstissä, eli niissä ei ole suoraan siteerattu Mustajärveä, mutta Mustajärvi vahvistaa Faktabaarille sanoneensa kyseiset asiat.
Voidaanko Suomi pakottaa ottamaan ydinaseita?
Maanpuolustuskorkeakoulun professori Tommi Koivula ja Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija Pete Piirainen toteavat, että ei pidä paikkaansa, että Suomi voitaisiin velvoittaa ottamaan alueelleen muiden Nato-maiden asevoimia tai ydinaseita.
”Niitä voidaan esittää ja voidaan ajatella, että Suomi sotatilanteessa niitä myös haluaisi, jos puolustuksen nimissä vahvistuksille olisi tarve. Tässä ei kuitenkaan ole mitään automatiikkaa, vaan viime kädessä päätösvalta on asianomaisella valtiolla itsellään”, Koivula sanoo.
Näin kertoo myös Puolustusministeriö.
”Naton liittolaiset päättävät aina itse, ottaisivatko ne maaperälleen vastaan muiden liittolaismaiden joukkoja tai ydinaseita. Naton jäsenenäkin maat säilyttävät kansallisen itsemääräämisoikeutensa”, Puolustusministeriöstä vastataan sähköpostitse.
Naton päätöksenteko perustuu yksimielisyyteen, eli kaikilla jäsenmailla on veto-oikeus. Näin ollen mikä tahansa jäsenmaa pystyy estämään päätöksen yksin.
Puolustusministeriö toteaa myös, että ydinaseiden sijoittaminen liittokunnan uusiin jäsenmaihin ei ole ollut esillä ja viittaa Naton laajentumista koskevaan tutkimukseen. Sen mukaan ”uusilta jäsenmailta ei lähtökohtaisesti edellytetä ydinaseiden sijoittamista alueelleen”.
Ei siis pidä paikkaansa, että Naton jäsenenä Suomeen voitaisiin tahtonsa vastaisesti tuoda toisten Nato-maiden asevoimia tai ydinaseita.
Markus Mustajärvi tarkentaa Faktabaarille tarkoittaneensa sitä, että sotatilanteessa voisi syntyä poliittinen paine, jonka takia Suomi voisi joutua tekemään asioita vasten tahtoaan. Pohdinta siitä, voisiko tulevaisuudessa syntyä tällainen tilanne, on tulevaisuuden spekulointia, jota ei ole mahdollista tarkistaa.
Asiantuntijoiden mukaan tällainen skenaario on kuitenkin hyvin epätodennäköinen. Heidän mukaansa Naton historia tai mikään nykyhetkessä ei viittaa siihen, että jokin maa painostettaisiin asevoimien tai ydinaseiden vastaanottamiseen vastentahtoisesti.
Onko ydinasetyöryhmään pakko liittyä?
Naton ydinasetyöryhmässä (NPG) käsitellään ydinaseriisuntaa ja -valvontaa. Naton 30 jäsenmaasta 29 kuuluu ydinasetyöryhmään. Vain Ranska on jättäytynyt siitä pois.
Koivulan ja Piiraisen mukaan viitaten Ranskan päätökseen jäädä pois NPG:n toiminnasta, ei voida sanoa, että siihen olisi pakko kuulua. Puolustusministeriön mukaan tosiasia on, että ”Ranska on päättänyt olla osallistumatta siihen.”
On kuitenkin hyvin todennäköistä, että jos Suomi liittyy Natoon, se osallistuisi myös NPG-työryhmään. Mustajärvi kertoo tässäkin asiassa viitanneensa nimenomaan poliittiseen paineeseen, jonka takia toimintaan on hänen mukaansa liityttävä.
Mustajärven toteamus, jonka mukaan ydinasetyöryhmään kuuluminen ”ei ainakaan lisäisi Suomen turvallisuutta”, on mielipide, jota ei ole mahdollista tarkistaa. Asiantuntijoiden mielestä NPG-ryhmässä mukana oleminen ei kuitenkaan heikentäisi Suomen turvallisuutta, vaan pikemminkin päinvastoin.
”NPG:ssa ei ole kyse mistään ydinaseiden kehittelystä, vaan Naton ydinasedoktriinin (opin) suunnittelemisesta ja rakentamisesta. Siellä ei siis konkreettisesti toimita ydinaseiden kanssa, vaan pohditaan Naton ydinasepolitiikkaa”, Koivula tarkentaa.
Natolla ei ole omia ydinaseita, mutta kaikki jäsenmaat ovat sitoutuneita Naton linjauksiin, myös ydinaseita koskeviin. NPG:ssa, kuten muissakin Naton työryhmissä, päätökset tehdään konsensukseen perustuen.
Kuva: Sotilas kannatteli Naton lippua Liettuassa järjestetyssä tilaisuudessa helmikuussa 2022. Toms Kalnins / EPA-EFE
Jaa eteenpäin
