Tekoälyvideoiden tarkistamiseen joutuu tänä päivänä usein käyttämään monia eri työkaluja ja taitoja. Haalandista tehty tekoälyvideo on muokattu kiinalaisen koomikon alun perin julkaisemasta videosta.
Norjan jalkapallotähdestä Erling Haalandista leviää sosiaalisessa mediassa video, jossa hän syö ravintolassa. Kesken ruokailun Haaland vilkaisee pöydän vieressä olevaan peiliin ja säikähtää.
Video leviää kulovalkean lailla. Pelkästään yhdellä X-julkaisulla on sosiaalisen median X-viestipalvelun mukaan yli 33 miljoonaa näyttökertaa jutun kirjoitushetkellä. Video on julkaistu lukuisia kertoja myös muun muassa Instagramissa, Facebookissa, Redditissä, Tiktokissa ja Youtubessa.
Suomessa ainakin Ilta-Sanomat uutisoi aiemmin siitä, että video on muokattu tekoälyllä.
Tässä jutussa näytämme, miten kuka tahansa voi tarkistaa, onko kyseinen video aito vai ei.
Googlen tekoälyvesileimaa ei löydy
Erling Haalandista levinnyt tekoälyvideo on hyvä esimerkki siitä, miten vaikeaa paljaalla silmällä on enää erottaa, onko video aito vai ei. Äkkivilkaisulla videolla ei näy merkkejä tekoälyn käytöstä.
Erilaiset faktantarkistustyökalut voivat kuitenkin auttaa.
Ensimmäisenä asiaa voi kysyä Googlen Gemini-keskustelubotilta. Googlen tekoälytyökalut lisäävät nykyään näkymättömän SynthID-vesileiman tekoälykuviin ja -videoihin, jotka on tehty Googlen omilla työkaluilla.
Lue lisää: Näkymätön vesileima voi paljastaa tekoälykuvan - näin se toimii
SynthID-leiman etsiminen toimii niin, että Geminille syötetään video tai videosta otettuja ruutukaappauksia ja kysytään, näkyykö niissä SynthID-leima. Kas näin:
Vesileimaa ei tästä videosta löydy. Se kuitenkin tarkoittaa ainoastaan sitä, että videota ei ole luultavasti muokattu tai tehty Googlen tekoälytyökaluilla. Se on silti saatettu tehdä jollain toisella tekoälyohjelmalla.
Käänteinen kuvahaku vie oikeille jäljille
Seuraava hyvä keino on ottaa videosta ruutukaappaus ja syöttää se käänteiseen kuvahakuun, esimerkiksi Googlen käänteiseen kuvahakuun.
Käänteinen kuvahaku löytyy samasta paikasta kuin Googlen hakukin, eli osoitteesta google.com (tai puhelimella Googlen applikaatiosta). Hakukoneessa klikataan kameran kuvaa, minkä jälkeen ruutukaappaus ladataan sinne.
Käänteinen kuvahaku etsii visuaalisia vastaavuuksia samalle kuvalle. Sen avulla voi siis selvittää, missä kuva on otettu tai missä se on aiemmin julkaistu. Lisäksi sillä voi tutkia yksityiskohtia kuvista tai videoista.
Kun ruutukaappaus on ladattu käänteiseen kuvahakuun, on hyvä olla tarkkana. Googlen käänteinen kuvahaku luultavasti rajaa kuvan automaattisesti niin, että se etsii visuaalisia vastaavuksia koko kuvalle. Tässä tapauksessa se ei ole paras keino etsiä lisätietoa videosta, koska se näyttää ainoastaan uusia esimerkkejä siitä, missä video on levinnyt.
Ruutukaappaus kannattaakin tässä tapauksessa rajata niin, että käänteinen kuvahaku etsii visuaalisia vastaavuuksia vain Haalandin takana olevasta seinästä. Eli näin:
Kuvaa rajaamalla saattaa usein saada kiinnostavaa ja erilaista tietoa kuin tarkastelemalla kuvaa kokonaisuudessaan.
Tällä kertaa käänteinen kuvahaku löytää kuvia, joissa seinä näyttää samalta kuin Haalandista leviävällä videolla. Kuvat on julkaistu venäläisellä sosiaalisen median alustalla Pikabulla.
Sieltä löytyy video, jossa syöjä ei olekaan Haaland vaan aasialaisen näköinen mies:
Kun tästä videosta ottaa ruutukaappauksen ja syöttää sen käänteiseen kuvahakuun, saa selville, että video aasialaisesta miehestä ravintolassa on levinnyt ainakin Tiktokissa jo kesäkuun puolivälissä.
Googlen käänteisen kuvahaun “tarkat vastaavudet” välilehdeltä löytyy tietoa siitä, että aasialaisesta miehestä kiertävä video on kiertänyt kesäkuun puolivälissä laajalle.
Kun Haalandista leviävän videon ruutukaappausta tarkastelee “tarkat vastaavuudet” -välilehdellä, kaikki julkaisut ovat korkeintaan kahden päivän takaa.
Tämä on jo selkeä merkki siitä, että Haalandista tehty video saattaa olla tekoälyllä tehty siten, että se on muokattu toisesta videosta. Haalandista ja aasialaisesta miehestä julkaistut videot ovat muutoin täysin samanlaiset, mutta videon päähenkilö on eri. Videoiden taustat, yksityiskohdat ja tapahtumat täsmäävät.
Lisäapua Imagewhisperer-työkalusta
Osoitteesta Imagewhisperer.org löytyy toimittaja Henk van Essin kehittämä työkalu, joka arvioi, ovatko kuvat aitoja vai tekoälyllä tehtyjä ja antaa vinkkejä siihen, miten kuvaa voi tutkia lisää. Imagewhispererissä, eli “kuvakuiskaajassa”, voi tehdä vain kaksi hakua päivässä. Se ei aina osu oikeaan arvioidessaan kuvien aitoutta, mutta antaa kuvista myös runsaasti muuta tietoa kuin vain arvion aitoudesta.
Kun Imagewhispereriin lataa Haalandista otetun ruutukaappauksen, työkalun arvio sen aitoudesta on epävarma. Osa Imagewhispererin käyttämistä tekoälyn tunnistustöykaluista arvioi, ettei ruutukaappauksessa näy merkkejä tekoälystä, kun taas toiset työkalut arvioivat, että merkkejä näkyy. Tuloksista ei siis voi tehdä päätelmiä suuntaan tai toiseen.
Imagewhisperer antaa kuitenkin kullanarvoisia vinkkejä ruutukaappauksen tutkimiseen.
Imagewhisperer huomauttaa, että peilissä näkyvä kasvojen ilme ei vastaa täysin ilmettä, joka Haalandilla näyttää sivuprofiilissa olevan. Haalandin suu on peilikuvassa enemmän auki kuin sivuprofiilissa.
Lisäksi kaksi neljästä Imagewhispererin käyttämästä editoinnintunnistusohjelmasta liputtaa ruutukaappauksen väärennökseksi. Editoinnintunistusohjelmien huomio kiinnittyy Haalandin kasvojen ilmeeseen sekä paidassa olevaan Puman merkkiin. Nämä eivät ole varmoja todisteita tekoälyn käytöstä, mutta antavat vihiä siitä, että kuvassa saattaa olla jotakin pielessä. Ne voivat myös antaa lisävinkkejä videon tarkempaan tutkimiseen.
Katso video hidastettuna
Lopuksi videon tarkistamiseen voi kokeilla ohjelmaa, jolla voi katsoa videota hidastettuna kuva kuvalta: https://tubepilot.ai/tools/youtube-video-frame-by-frame/
Se on usein hyvä tapa etsiä virheitä, joita ei nopealta videolta heti huomaa.
Työkaluun voi linkittää Youtube-videon, jollainen myös Haaland-videosta löytyy. Kun videota katsoo useita kertoja hidastettuna, virheitä alkaa huomata. Esimerkiksi Haalandin kädessä olevat syömäpuikot katkeavat ja taipuvat kesken syömisen.
Tällainen virhe on tekoälylle hyvin tyypillinen: esineet saattavat leijua, katketa tai ilmestyä tyhjästä.
Alkuperäisen videon on julkaissut kiinalainen koomikko
Useita eri työkaluja ja tekniikoita käyttämällä pääsee selville siitä, että Erling Haalandista leviävä video on muokattu tekoälyllä. Tästä kielivät niin videolla näkyvät pienet virheet kuin verkossa jo useita viikkoja sitten julkaistu video, jossa Haalandin tilalla tismalleen samassa ympäristössä onkin aasialainen mies.
Aasialaisesta miehestä julkaistulla videolla ei näy vastaavia virheitä kuin Haalandista julkaistulla videolla. Tällä videolla ei esimerkiksi näy, että syömäpuikot taipuisivat tai katkeaisivat kesken syömisen.
Pienellä kaivelulla selviää, että alkuperäisen videon on tehnyt kiinalainen koomikko Jin Long. Video on julkaistu hänen Tiktok-kanavallaan 15. kesäkuuta.
Erling Haalandista leviävä video on saanut niin paljon huomiota, että myös muut faktantarkistuspalvelut ovat jo ehtineet tutkia videota. Samasta videosta aiemmin tehtyihin faktantarkistuksiin voi tutustua Googlen Fact Check Tools -tietokannassa hakemalla tietoa sanalla “Haaland”.
Jaa eteenpäin
