Toisin kuin julkisessa keskustelussa on esitetty, nuorten naisten ja miesten arvoissa ei ole tapahtunut niin suurta muutosta kuin äänestyskäyttäytymisen perusteella on päätelty.
Julkisuudessa toistui viime vuoden aikana useasti väite, jonka mukaan ”nuoret naiset ovat arvoiltaan yhä liberaalimpia ja samanikäiset nuoret miehet yhä konservatiivisempia”. Kauppalehti kertoi asetelmasta Suomessa ensimmäisenä tammikuussa 2024 perustuen brittilehti Financial Timesin samassa kuussa julkaisemaan datajuttuun, jossa samaa ilmiötä havainnoitiin useissa maissa.
Ylen helmikuussa 2024 julkaisemassa jutussa esiteltiin Financial Timesin koostamaa grafiikkaa, jonka perusteella jutussa pääteltiin että “arvot jakautuvat poikkeuksellisen jyrkästi vuosituhannen alussa syntyneen Z-sukupolven naisten ja miesten välillä”. Joulukuussa Helsingin Sanomat puolestaan kertoi nuorten naisten suuresta loikasta arvokartalla vasemmalle.
Tässä faktantarkistuksessa käydään läpi, mitä Suomessa tehdyt arvotutkimukset kertovat nuorten aikuisten arvojen muutoksesta. Faktabaari tarttui aiheeseen saatuaan siitä vinkin lomakkeensa kautta.
Tutkimusaineiston perusteella arvoissa ei ole tapahtunut niin suurta muutosta kuin naisten ja miesten äänestyskäyttäytymisen perusteella on päätelty. Naisista on tullut 2000-luvun alkuun verrattuna entistä liberaalimpia, mutta miehistä ei sen konservatiivisempia kuin ennenkään, jopa päinvastoin.
Keskustelussa ovat sekoittuneet äänestyskäyttäytyminen ja arvot
Financial Timesin sytyttämässä keskustelussa ovat sekoittuneet äänestyskäyttäytyminen ja arvot. Suomessa, kuten useissa muissakin länsimaissa, naiset äänestävät enemmän vasemmistopuolueita ja vihreitä, miehet konservatiiveja ja oikeistopopulistisia puolueita. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että nuoret miehet olisivat arvoiltaan entistä konservatiivisempia tai että nuorten miesten ja naisten välille olisi auennut arvokuilu, sillä äänestyskäyttäytymiseen vaikuttavat monet muutkin seikat kuin arvot. Financial Timesin datatoimittaja John Burn-Murdoch kuvasi tiiviin juttunsa grafiikoissa äänestyskäyttäytymistä mutta käsitteli tekstissä ristiin ideologisia eroja, maailmankuvaa, arvoja ja äänestämistä.
Faktantarkistuksemme käsittelee 18–29-vuotiaiden arvoja Suomessa, mutta sosiaalipsykologian professori Jan-Erik Lönnqvist arvioi, ettei kuva poikkea myöskään muualla Euroopassa olennaisesti Suomesta. Lönnqvist on tarkastellut Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa eurooppalaisen ESS-arvotutkimuksen (European Social Survey) pitkiä aikasarjoja vuodesta 2000 vuoteen 2023 yhdessä kollegansa Ville Ilmarisen kanssa. Muutoksia 18–29-vuotiaiden miesten ja naisten arvoissa näkyy tuona aikana vain vähän.
Tutkimuksen valossa sukupuolet ovat arvoissa lähempänä toisiaan kuin aiemmin, koska miesten ”suoriutumisen” arvostus ja ”vallan” arvostus ovat laskeneet. ”Jos jotain löytyy, niin se, että molemmat sukupuolet ovat nyt samanlaisempia kuin 2000-luvun alussa. Tulos on siten päinvastainen kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää”, Lönnqvist sanoo.
Niin sanottuun Schwartzin arvomittariin perustuva ESS-tutkimus mittaa arvoja kymmenen arvotyypin perusteella. Näitä ovat esimerkiksi ”turvallisuus”, ”hyväntahtoisuus” (lähipiiristä huolehtiminen) ja ”universaalisuus” (oikeudenmukaisuus, luonnon ja kaikkien ihmisten hyvä). Miesten ja naisten välillä näkyvät selkeimmät erot hyväntahtoisuudessa ja universaalisuudessa, joita naiset arvostavat enemmän. Tarkasteltuna aikana molempien ryhmien universaalisuus on kuitenkin vahvistunut, mikä viittaa liberaalien arvojen etenemiseen, vaikka naiset arvostavat universaalisuutta edelleen enemmän kuin miehet. Muissa arvotyypeissä ei ole tapahtunut reilussa 20 vuodessa merkittäviä muutoksia.
Lönnqvist tähdentää, että arvotyypit ovat päämääriä, jotka ohjaavat ihmisten toimintaa, ja abstraktimpia kuin asenteet. Ne ovat kuitenkin yhteydessä asenteisiin ja sitä kautta osa identiteettiä. Yksittäiset asenteet, kuten suhtautuminen LGBTQ-oikeuksiin tai maahanmuuttoon tyypillisesti korreloivat abstraktimpien arvojen kanssa, mutta Lönnqvist ei ole analysoinut niihin liittyviä aikasarjoja erikseen, eivätkä kysymykset välttämättä esiinny vuodesta toiseen tutkimuksessa samassa muodossa.
Lönnqvist suhtautuu myös henkilökohtaisesti epäillen siihen, että nuoret olisivat konservatiivisempia kuin hänen nuoruudessaan 1990-luvulla esimerkiksi suhtautumisessa seksuaalivähemmistöihin tai maahanmuuttajiin: ”En muista silloista ilmapiiriä mitenkään kovin vapaamielisenä.” Hän huomauttaa, että asenteisiin vaikuttaa olennaisesti myös voimassa oleva lainsäädäntö. Esimerkiksi Yhdysvalloissa asenteet homoliittoja kohtaan muuttuivat paljon myönteisemmiksi, kun niistä tuli laillisia.
Toisessa eurooppalaisessa arvotutkimuksessa EVS:ssä (European Value Survey) on havaittu, että suhtautuminen homoseksuaalisuuteen on muuttunut sallivammaksi eri Euroopan maissa vuoden 1990 jälkeen, mutta erot Länsi- ja Itä-Euroopan sekä useimpien katolilaisten ja protestanttisten maiden välillä ovat edelleen merkittäviä. Suomalaiset ja ruotsalaiset kuuluvat homoseksuaalisuuden, abortin ja eutanasian kaltaisissa kysymyksissä asenteiltaan Euroopan liberaaleimpiin maihin.
Nuorisobarometrissä nuoret määrittelevät itse sijoittumisensa arvoasteikolle
Nuorisobarometri osoittaa hieman enemmän muutosta viime vuosien arvokartalla kuin ESS. Siinä missä vuonna 2014 miesten ja naisten välillä ei ollut oleellista eroa sijoittumisessa liberaali–konservatiivi-akselille, vuoden 2018 jälkeen ero on kasvanut tilastollisesti merkittäväksi niin maaseudulla kuin kaupungeissa. ”Meidän asetelmassamme voidaan havaita, että miesten ja naisten välillä on tapahtunut eriytymistä”, sanoo vastaava tutkija Tomi Kiilakoski Nuorisotutkimusseurasta.
Nuorisobarometrissä vajaalta kahdelta tuhannelta nuorelta kysytään vuosittain puhelimitse tai verkon kautta, määrittelevätkö he itsensä arvoliberaaleiksi vai arvokonservatiiveiksi. Nuoret ovat vastanneet kysymykseen asteikolla yhdestä (liberaali) viiteen (konservatiivi) vuodesta 2008. Toisin kuin ESS-tutkimuksessa, nuoret siis määrittelevät itse sijoittumisensa arvoasteikolle.
”Tutkimuksessa on haluttu esittää nuorille sellaisia kysymyksiä, joihin he itse osaavat vastata sen sijaan että heidän arvojaan tarkasteltaisiin validoiduilla mittareilla”, Kiilakoski sanoo. ”Niiden välille, jotka osaavat vastata, on syntynyt tämä ero, jota julkisuudessakin on käytetty.”
Barometrissä ei kysytä, mitä puoluetta vastaaja kannattaa, mutta nuoret saavat sijoittaa itsensä myös vasemmisto–oikeisto-akselille. ”Nuorisobarometri osoittaa, että mitä vasemmistolaisempi vastaaja on, sitä arvoliberaalimmaksi hän itsensä mieltää. Mitä enemmän hän mieltää itsensä oikealle, sitä todennäköisemmin hän on konservatiivi. Toki oikeistolaisissa on myös liberaaleja”, Kiilakoski sanoo.
Kiilakoski korostaa, että vaikka ero naisten ja miesten välillä on viime vuosina Nuorisobarometrin mukaan kasvanut, se ei tarkoita että kaikki miehet olisivat kallellaan konservatiivisuuteen tai naiset liberaaliuteen. Itse asiassa miehet ovat Nuorisobarometrin mukaan edelleen suunnilleen yhtä liberaaleja kuin vuonna 2008, jolloin asiaa kysyttiin ensimmäisen kerran. ”Ei voida sanoa, että he olisivat aiempaa konservatiivisempia. Naisilla liberaaliuden kasvu oli suurempaa, jolloin he ovat nyt liberaalimpia kuin vuonna 2008”, Kiilakoski tiivistää.
Toisin sanoen arvokonservatiiveiksi itsensä mieltävien nuorten miesten osuus ei ole Nuorisobarometrin mukaan juuri kasvanut vuodesta 2008, mutta liberaaleiksi itsensä mieltävien naisten osuus on. Vuonna 2014 liberaaleiksi itsensä mieltäneitä naisia oli 41 %, vuonna 2023 jo 47 %. Kiilakoski huomauttaa, että Financial Timesin herättämässä keskustelussa ohitettiin myös se, että Nuorisobarometrin mukaan nuorissa miehissä on edelleen enemmän niitä, jotka mieltävät itsensä liberaaleiksi (30 %) kuin niitä, jotka mieltävät itsensä konservatiiveiksi (19 %).
Lisäksi on huomioitava, että vuoden 2023 tilastossa ovat tämän kysymyksen osalta vain puhelimeen vastanneet. Vuonna 2021, jolloin mukana olivat myös verkkokyselyyn vastanneet, myös konservatiivisten miesten osuus oli ennallaan.
Lähde: Nuorisobarometri 2023
Yhtenä erona ESS-tutkimuksen ja Nuorisobarometrin välillä on vastausprosentti. Edellisessä se on hyvin korkea 70 %, koska tutkijat vierailevat kyselylomakkeen kanssa vastaajien kotona. Nuorisobarometrissa vastausprosentti on vuosien varrella pudonnut voimakkaasti, sillä nuoret eivät enää juuri vastaa tuntemattomasta numerosta tuleviin puheluihin. Puhelimitse vastausprosentti on 1,5 % mutta verkkolomakkeessa hieman korkeampi 12 %.
Erityisen hankala Nuorisobarometriin on tavoittaa ammattikouluissa opiskelevia. Voisiko vastausprosentin lasku vaikuttaa niin, että Nuorisobarometriin vastaavat useammin poliittisesti aktiivisemmat nuoret?
”Tarkkaan ottaen kyseessä ei ole otos vaan näyte”, Kiilakoski sanoo. ”Tämä tarkoittaa, että haastateltavien joukko on jollain tavalla valikoitunut.” Kiilakoski kuitenkin pitää suurempana pulmana sitä, että kyselyn haastattelijat tavoittavat toistaiseksi vain suomen- ja ruotsinkielisiä nuoria, vaikka vieraskielisten osuus Suomessa asuvista kasvaa kaiken aikaa. Heidän arvomaailmaansa tunnetaan siis toistaiseksi heikommin.
Kiilakoski kiinnittää myös huomiota siihen, että Nuorisobarometrissä niiden osuus, jotka vastaavat arvokysymykseen en osaa sanoa, on kasvanut viidestä prosentista vuonna 2008 kahteenkymmeneen prosenttiin vuonna 2023.
”Se kertoo siitä, että kysymys on hankalampi kuin vuonna 2008. Vetäisin itse sen johtopäätöksen, että kysymys on nyt poliittisesti latautuneempi. Samalla kun janan keskelle itsensä sijoittavien nuorten osuus vähenee, niiden osuus, jotka eivät osaa vastata, kasvaa.”
Nuorisobarometri osoittaa lisäksi, että osalla nuorista käsitykset ovat entisestään irtautuneet esimerkiksi perinteisestä sukupuolijaosta miehiin ja naisiin. Vielä toistakymmentä vuotta sitten oli hyvin vähän nuoria, jotka eivät sijoittaneet tätä kysyttäessä itseään jompaankumpaan kategoriaan. ”Määrä ei ole vieläkään suuri, mutta lisääntyy koko ajan”, Kiilakoski toteaa.
Naiset kannattavat suurempaa julkista sektoria
Nuorisobarometrin tuloksetnäyttäisivät heijastavan ennen kaikkea politiikassa tapahtunutta muutosta. Naiset ovat monissa länsimaissa vasemmistolaistuneet 1980-luvulta alkaen ja äänestävät myös Suomessa nykyisin enemmän vasemmistopuolueita ja vihreitä kuin miehet. Miehistä osa on siirtynyt oikeistopuolueiden kannattajiksi. Vuoden 2023 eduskuntavaaleista tehty oikeusministeriön julkaisema Eduskuntavaalitutkimus vahvistaa, että viime vaaleissa politiikkaan miesten ja naisten välille syntynyt jakolinja kasvoi entisestään.
Vaalitutkimuksen mukaan 1970-luvulla tai sen jälkeen syntyneiden miesten osuus kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajista on yli 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin vastaavien ikäryhmien naisten. Nuorisobarometriin tuloksia ei voi kuitenkaan suoraan verrata, sillä sen tavoittamasta ikäryhmästä vain osa 1990-luvulla syntyneistä kuului Eduskuntavaalitutkimuksen piiriin.
Kansainvälisesti tutkijat ovat selittäneet naisten ja miesten jakolinjaa politiikassa eroilla arvoissa mutta toisaalta myös sillä, että naiset ovat yliedustettuina julkisella sektorilla ja matalapalkka-aloilla. Suomen vuosien 2019 ja 2023 eduskuntavaaleja käsittelevässä artikkelissaan politiikan tutkijat Veikko Isotalo, Josefina Sipinen ja Jussi Westinen päättelevät, että sosioekonomiset tekijät selittävät paremmin, miksi naiset äänestävät useammin vahvaa julkista sektoria, tasa-arvoa ja vähemmistöjen oikeuksia kannattavia puolueita kuin miehet.
Tutkijoiden mukaan nuoret ja keski-ikäiset naiset suhtautuvat vastaavan ikäisiä miehiä myönteisemmin seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin, monikulttuurisuuteen, ympäristönsuojeluun ja EU-jäsenyyteen. Näissä asenteissa ei ole kuitenkaan tapahtunut viime vuosina merkittävää muutosta.
Sen sijaan suhtautumisessa julkisen sektorin kokoon nelikymppisten ja sitä nuorempien naisten ja miesten näkemykset ovat erkaantuneet entisestään. ”Tulokset viittaavat siihen, että erityisesti 1980-luvulta eteenpäin syntyneet eroavat toisistaan yhä voimakkaammin sukupuolen mukaan nimenomaan sosioekonomisella vasemmisto–oikeisto-ulottuvuudella mutta eivät niinkään sosiokulttuurisella ulottuvuudella”, tutkijat kirjoittavat.
”Repiviä eroja 1980-luvulta eteenpäin syntyneiden naisten ja miesten välillä löytyy vain kahdesta sosiokulttuurisesta kysymyksestä: ympäristön ja talouden vastakkainasettelusta sekä seksuaalivähemmistöjen oikeuksista.”
Samanlaiseen tulokseen päätyy Kalevi Sorsa -säätiön julkaisema Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -tutkimus. Tutkimusaineistona on internetpaneelissa vuoden 2023 lopulla kerätty NATOpoll-kysely. Etenkin nuorimmassa 17–24-vuotiaiden ikäryhmässä näkyy kasvava kuilu nuorten miesten ja naisten välillä sijoittumisessa liberaali–konservatiivi-akselille. Asiakysymyksissä sukupuolieroja näkyy kuitenkin lähinnä vain suhtautumisessa kehitysapuun ja kotoutumispalveluihin, joita naiset kannattavat enemmän. ”Keskeinen havainto on, että asiakysymyksissä vallitsee huomattavasti enemmän samanmielisyyttä sukupuolten ja ikäryhmien välillä kuin itsemääritellyn poliittisen orientaation osalta”, artikkelin kirjoittaneet Hanna Wass ja Timo M. Kauppinen päättelevät.
Jan-Erik Lönnqvist huomauttaa, että nuorten itsearviointiin omista arvoistaan voi vaikuttaa entistä enemmän Yhdysvaltojen kahden valtapuolueen politiikka, jota Suomessakin seurataan. Yhdysvalloissa on syntynyt vastakkainasettelu talouskonservatismia edustavan konservatiivipuolueen ja vasemmistolaiseksi mielletyn demokraattipuolueen välillä. Toisaalta käsitykset ovat liikkeessä, ja konservatismia leimaa entistä enemmän presidentti Donald Trumpin identiteettivetoinen politiikka.
Lisäksi Lönnqvist muistuttaa, että arvojen ohella äänestyskäyttäytymiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuten se, miltä ehdokas näyttää sosiaalisessa mediassa tai minkälaisella huumorilla hän onnistuu vetoamaan äänestäjiin.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 osoittaa, että naisten ja miesten väliset erot oikeisto- ja vasemmistopuolueiden kannatuksessa ovat kasvaneet merkittävästi vuoden 2015 jälkeen 1970-luvun jälkeen syntyneissä ikäluokissa. Osa vuoden 2023 Nuorisobarometriin vastanneista on syntynyt 1990-luvulla.
Lue myös: Tutkijat: Suomalainen media luottaa ehkä liikaakin kykyynsä tunnistaa disinformaatiota
Lue myös: Tuulivoimaloista irtoaa väitettyä vähemmän mikromuovia
Pääkuva: Aborttia naisen oikeutena pitävät protestoivat Washingtonissa Yhdysvalloissa marraskuussa 2024 presidentti Donald Trumpin uudelleenvalinnan jälkeen. Bryan Dozier/NurPhoto/Shutterstock/All Over Press
Jaa eteenpäin
