FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

Petteri Orpo: Hallitus ei ole leikannut koulutuksesta

Petteri Orpo: Hallitus ei ole leikannut koulutuksesta
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi Ylen puoluepäivän puheessaan 14.3.2017 seuraavasti: “Jatkossa, ja jatkossakin, kuntien keskeisin ja tärkein tehtävä on koulutus ja sivistys. Meitä on paljon syytetty siitä, että hallitus on leikannut kuntien edellytyksiä selviytyä tästä tehtävästä. Mutta ei ole. Me emme ole leikanneet kuntien resursseja, valtionosuuksia, vaan sitä vastoin maamme lähtee uudistamaan sitä koulutusta, joka on kuntien vastuulla: varhaiskasvatusta, peruskoulua.”

Väite on väärin.
Valtaosa valtion rahoituksesta varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja perusopetukseen sisältyy valtiovarainministeriön hallinnoimaan kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. On totta, että euromääräiseltä vaikutukseltaan suuremmat leikkaukset kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin edellisen hallituksen päätöksellä. Kuitenkin myös tällä hallituskaudella hallitus on tehnyt seuraavat päätökset, joilla on ollut negatiivinen vaikutus kuntien valtionosuuden määrään.
1. Päätös indeksikorotusten jäädyttämisestä. Kun kustannustason muutosta ei oteta huomioon valtionosuuden perushinnoissa, kuntien pitää joko vähentää kustannuksia vastaavalla määrällä (esim. tekemällä säästöjä sivistystoimen palveluista) tai rahoittaa saamatta jäänyt osa muilla tuloilla (verotuloilla, toimintatuloilla tai velan lisäyksellä). Päätöksen vaikutus kuntien valtionosuuteen on noin -40 miljoonaa euroa vuonna 2016.
2. Indeksisidonnaisten menojen lisäleikkaus 0,85 prosenttia, yhteensä -195 miljoonaa euroa, mistä kunnan peruspalvelujen valtionosuuden osuus -75 miljoonaa euroa vuonna 2017. Hallitusohjelman tekohetkellä arvioitiin, että päätös indeksikorotusten jäädyttämisestä säästää valtiontalouden menoja tietyn euromäärän. Kun kustannuskehitys kuitenkin jäi odotettua pienemmäksi, ei indeksikorotusten leikkaus tuottanut ennakoitua säästöä, jolloin  päätettiin 0,85 %:n eli -195 miljoonan euron lisäleikkauksesta. Tämä vaikutti myös kuntien valtionosuusrahoitukseen. Leikkaus toteutettiin valtionosuusprosenttia muuttamalla (-0,28 prosenttiyksikköä) ja se vaikutti jokaisessa kunnassa asukasta kohden yhtä suurella euromäärällä (-13,70 euroa per asukas). Asiasta uutisoitu vuosi sitten kehysriihen aikaan muun muassa Helsingin Sanomissa.
3. Kilpailukykysopimukseen liittyvä arvio työajanpidennyksen vaikutuksesta kuntien kustannuksiin. Syksyllä 2016 hallitus teki päätökset kilpailukykysopimuksesta. Sopimuksen myötä kuntien palvelujen järjestämisen kustannukset alenevat mm. lomarahojen jäädytyksen myötä. Kilpailukykysopimuksen myötä kuntien kustannukset alenevat ja täten myös kuntien tuloja, eli valtionosuuksia, vähennetään -370 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja lisää -120 miljoonaa euroa vuonna 2018. On totta, että sopimuksen myötä kuntien kustannukset alenevat ja tältä osin valtionosuustulojen vähentäminen on ymmärrettävää. Kuitenkin kuntien valtionosuustulojen vähennys perustuu laskelmaan, jonka taustalla on oletus siitä, että työajan pidentämisen (6 minuuttia päivässä työntekijää kohden) myötä kunnat säästäisivät kustannuksia -70 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja -118 miljoonaa euroa vuonna 2018. Todellisuudessa työajan pidentämisen kautta kaikissa, erityisesti pienissä kunnissa ei työajan pidennyksellä ole käytännössä saatavissa aikaan lainkaan tai hyvin vähän kustannussäästöjä oman henkilöstön pienestä määrästä johtuen.  Niiltä osin, kun kunnat eivät pysty vähentämään kustannuksiaan kilpailukykysopimuksen arviolaskelmia vastaavasti, valtionosuustulojen vähennys näyttäytyy valtionosuusleikkauksena.

Tekstin laatimisessa faktojen tarkistamisessa on auttanut Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen.

Lähteet:

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Kuntaliitto
Petteri Orpon puhe
HS: Hallitus leikkaa pienituloisilta, mutta välttelee sen sanomista suoraan

Lisätietoja:

Päätös indeksikorotusten jäädyttämisestä
Hallitusohjelma, liite 6
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (HE 37/2015)
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (HE 79/2015)
Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 79/2015)

Indeksisidonnaisten menojen lisäleikkaus 0,85 %, yhteensä -195 miljoonaa euroa, mistä kunnan peruspalvelujen valtionosuuden osuus -75 miljoonaa euroa vuonna 2017
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (HE 140/2016) s. 9, 55 §
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta 1485/2016, erityisesti 55 § (ja 36 §)

Indeksisidonnaisten menojen lisäleikkaus 0,85 prosenttia, yhteensä -195 miljoonaa euroa, mistä kunnan peruspalvelujen valtionosuuden osuus -75 miljoonaa euroa vuonna 2017
Vuoden 2017 budjettiehdotuksessa (HE 134/2016, s. Y29-Y30) sanotaan näin:
“Kuntien työvoimakustannusten aleneminen on huomioitu kuntien valtionosuuksissa siten, että lomarahojen leikkauksen arvioidun kustannussäästön vaikutus on vähennetty täysimääräisesti. Työajan pidennyksen arvioidaan realisoituvan kuntien menosäästönä asteittain, ja lisäksi on arvioitu, että työajan pidentäminen ei tuota säästöä opetussektorilla. Työajan pidennyksen arvioitu kustannussäästö on otettu peruspalvelujen valtionosuuden mitoituksessa huomioon osittain vuonna 2017. Työnantajamaksujen alenemisesta seuraavaa säästöä ei sen sijaan ole otettu huomioon valtionosuuksien mitoituksessa. Näillä oletuksilla laskettuna kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta sekä OKM:n hallinnonalan valtionosuuksista vähennetään yhteensä n. 370 miljoonaa euroa. Kilpailukykysopimukseen liittyvien veronkevennysten kompensaatiot puolestaan kasvattavat peruspalvelujen valtionosuutta 273 miljoonalla eurolla.
Finlexiin viety talousarvio 21.12.16

Juttua on muokattu 7.4. klo 15.35. Lisätty lähteitä tekstin loppuun.