Kuvakaappauksiin kannattaa aina suhtautua varauksella ja käydä tarkistamassa muista lähteistä alkuperäinen twiitti, postaus, blogi, uutinen tai muu verkkosisältö.
Viime päivinä sosiaalisen median keskusteluissa on näkynyt tekaistuja uutisotsikoita Suomen presidentinvaaleihin liittyen.
X:ssä on 21. tammikuuta julkaistu kuva, jossa näyttää siltä kuin Ilta-Sanomat olisi julkaissut uutisen, jossa Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken ottaa kantaa Suomen presidentinvaaleihin. Tekaistun uutisotsikon mukaan Blinken olisi sanonut, että Suomen Nato-jäsenyyttä täytyy harkita uudestaan, jos Mika Aaltolaa ei valita presidentiksi. Päivityksessä on myös mainittu kuluneen vuoden aikana jonkin verran levinnyt salaliittoteoria, jonka mukaan Mika Aaltola olisi Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n agentti.
Kyseinen uutisotsikko on kuitenkin keksitty. Sen voi tarkistaa monella tavalla.
Kuvan voi esimerkiksi ladata Googlen käänteiseen kuvahakuun ja katsoa, mitä siitä saa selville.
Rajaamalla kuvan pelkästään Blinkeniin, käänteisestä kuvahausta näkee, että kuva ei ole tuore. Sama kuva löytyy esimerkiksi Turun Sanomien, CNBC:n ja CNN:n verkkosivulta helmikuulta 2022. Kuva on otettu YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa, jossa käsiteltiin Ukrainaa. Sillä ei siis ole mitään tekemistä Suomen presidentinvaalien kanssa.
Kuvakaappausta voi myös yrittää tarkistaa kirjoittamalla hakukokeeseen sitaattimerkkien sisään kyseisen uutisotsikon tai pätkiä siitä. Hakukone ei löydä näin mitään, jolloin on syytä olettaa, ettei Ilta-Sanomat ole koskaan julkaissut kyseistä otsikkoa. Myöskään Ilta-Sanomien verkkosivujen omasta hausta ei löydy mitään kuvassa väitetyn kaltaista hakusanalla “Blinken”.
Epäilysten pitäisi herätä jo siksi, että kuvaa on levittänyt anonyymi X-tili Jarmo Virtanen. Tili on toistuvasti julkaissut disinformaatiota, ja sen profiilikuva on vaihtunut toiseksi henkilöksi ajan saatossa. Tarkistamalla käänteisestä kuvahausta kyseisen käyttäjätilin nykyisen profiilikuvan, huomaa, ettei kuva ole aito. Esimerkiksi Quorasta löytyy kuva samasta henkilöstä, mutta Jarmo Virtasen profiiliin miehelle on lisätty kaksoisleuka.
Valeuutinen myös Ron DeSantisista
Myös Floridan kuvernööristä Ron DeSantisista on julkaistu tekaistu kuva, joka liittyy Suomen presidentinvaaleihin. Kyseisessä kuvamanipulaatiossa näyttää siltä kuin Ilta-Sanomat olisi uutisoinut, että presidenttiehdokkuudesta luopunut DeSantis vaatisi päästä “Nato-Suomen” presidentiksi. Myöskään tämä ei pidä paikkaansa.
Otsikko on muokattu Ilta-Sanomissa 21.1.2024 julkaistusta uutisesta, jossa kerrottiin DeSantisin luopuvan ehdokkuudestaan.
Ei ensimmäinen kerta
Uutisotsikkokuvakaappauksia on tekaistu Suomessa aiemminkin. Esimerkiksi kesällä 2023 levisi kuvamanipulaatio, jossa väitettiin Anna-Maja Henrikssonin (rkp) sanoneen lehtihaastattelussa, että Rkp sitoutuu Axel Olof Freudenthalin kyseenalaisiin aatteisiin. Manipuloitua kuvaa levittivät muun muassa jotkut poliitikot. Tapauksesta raportoi tuolloin Turun Sanomat.
Faktabaari julkaisi viime keväänä artikkelin, jossa kerrottiin, miten suomalainen huumoritwiitti oli levinnyt disinformaatioksi Viroon. Myös tuolloin sosiaalisen median käyttäjä oli tehnyt kuvanmuokkauksen, jossa oli tehty tekaistu uutisotsikko. “Uutisen” otsikossa väitettiin, että tuolloinen pääministeri Sanna Marin olisi tarjonnut Ukrainan armeijalle suomalaisia varusmiehiä harjoittelemaan “todelliseen ympäristöön”. Väite oli keksitty.
Lue lisää: Suomalainen huumoritwiitti levisi disinformaatioksi Viroon
Älä luota kuvakaappauksiin
Kuvakaappauksiin kannattaa aina suhtautua varauksella ja käydä tarkistamassa muista lähteistä alkuperäinen twiitti, postaus, blogi, uutinen tai muu nettisisältö. Kuvakaappausväärennöksiä on helppo tehtailla erilaisilla kuvanmuokkausohjelmilla ja verkosta ilmaiseksi löytyvillä sovelluksilla ilman juuri minkäänlaisia teknisiä taitoja.
Kuvakaappauksen todenperäisyyden voi koettaa tarkistaa kirjoittamalla hakukoneeseen sitaattimerkkien, eli “”-merkkien, sisään pätkän kuvassa näkyvästä tekstistä juuri sellaisena kuin se kuvakaappauksessa näkyy.
Kuvaa voi myös tutkia käänteisen kuvahaun avulla. Faktabaarilla on käänteisestä kuvahausta opetusvideo Youtubessa.
Lisäksi yleinen lähdekriittisyys on aina hyödyksi:
Oletko törmännyt julkisessa keskustelussa tai somessa epäilyttävään väitteeseen? Pyydä faktantarkistusta tällä lomakkeella.
Tämä julkaisu on osa European Media and Information Fundin (EMIF) rahoittamaa Faktabaarin faktantarkistushanketta.
Jaa eteenpäin
