Meemejä levittivät tileillään tunnetut yhteiskunnalliset keskustelijat, kuten Alf Rehn, Saku Timonen ja Mikko Kärnä. Faktabaari kysyi heidän tarkoitusperiään.
Verkossa levisi helmikuun alussa harhaanjohtavia meemejä perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran twiiteistä. Meemien tarkoitus näyttää olevan Riikka Purran mustamaalaaminen yhdistämällä hänen viestejään sellaisiin mielenosoituskuviin, joiden yhteydessä niitä ei alun perin julkaistu.
Tarkistimme, miten meemit on tehty ja kuka niitä on levittänyt. Lopuksi kerromme, miten vastaavia meemejä voi tarkistaa itse.
Reddit-palvelussa, Facebookissa ja Twitterissä levitetyissä meemeissä on käytetty kuvia Elokapinan Hätäjarru-mielenosoituksesta lokakuussa 2020 ja Convoy Finland -mielenosoituksesta helmikuussa 2022. Elokapina vaatii ilmastonmuutoksen vastaisten toimien tiukentamista. Convoy Finland vaatii päinvastoin muun muassa polttoaineiden verojen alentamista.
Purra on arvostellut Elokapinaa mutta suhtautunut myötämielisemmin Convoy Finlandiin. Perussuomalaiset ajaa Convoy Finlandin tavoin liikennepolttoaineiden verojen alentamista.
Meemistä on levinnyt ainakin kaksi eri versiota. Niissä molemmissa on vierekkäin kaksi Purran twiittiä, joiden alle on liitetty kuvia mielenosoituksista. Ensimmäisessä twiitissä lukee:
Eikö ole ihmeellistä, että mediakenttä, monet poliitikot ja muut yhteiskunnan vaikutusvaltaiset tahot menevät rähmälleen kansalaistottelemattomuuden edessä, joka ilmiselvästi nojaa sosialistiseen ja väkivaltaiseen maailmankuvaan?
Ja toisessa twiitissä:
Toivoisin, että reaktiomme olisi enemmän edes huoli – jos ei kerran ymmärrys. Sen sijaan iva tai huvittuneisuus sen ei pitäisi olla.
Purran alkuperäinen, ensimmäinen twiitti on julkaistu 5.10.2020. Twiitin yhteyteen Purra ei ole liittänyt valokuvaa Elokapinan mielenosoituksesta, vaan kommentoi brittilehti Daily Mailissa julkaistua uutista, jossa kansainvälisen Extinction Rebellion -verkoston perustajahahmoihin kuuluva Roger Hallam muun muassa toivoo parlamentaarikoille luotia päähän.
Ympäristöliike Elokapina on kertonut olevansa itsenäinen osa Extinction Rebellion -kansalaisliikettä, mutta irtisanoutuvansa Hallamin väkivallan käytöllä spekuloivista kommenteista.
Purran toinen twiitti on julkaistu 4.2.2022, eikä sen yhteydessä ole kuvia tai linkkejä. Meemikuvissa näkyvä Purran twiitti on osittain leikattu, sillä todellisuudessa Purra aloittaa twiittinsä sanoilla: “Kiitos tarkkanäköisyydestä! Havainnoin ihan samaa.”
Purran twiitti oli vastaus politiikan tutkija Johanna Vuorelman twiittiin, jossa Vuorelma esitti harmituksensa Convoy-mielenosoittajien ilkkumisesta.
Harmittaa seurata, miten paljon Convoy Finland 2022 saa ilkkumista osakseen. Ihmisten poliittiselle aktivoitumiselle on syynsä, joita kannattaa tarkastella. Korona-ajan kärjistyneellä poliittisella liikehdinnällä voi olla pitkäkestoiset vaikutukset yhteiskunnalliseen koheesioon, Vuorelma kirjoitti.
Purra ei jakanut itse minkäänlaista valokuvaa kummankaan twiittinsä yhteydessä, vaan kuvat on liitetty twiittien alle jälkikäteen. Kuvat antavat twiiteille toisenlaisen merkityksen, ja muokkausten tarkoituksena on oletettavasti kyseenalaistaa Purran arvostelukyky. Rauhanomaisesti kadulla istuvat mielenosoittajat eivät vaikuta lainkaan väkivaltaisilta, toisin kuin Roger Hallamin kommentti, josta Purra twiittasi.
Meemejä julkaisivat muun muassa innovaation, designin ja johtamisen professori Alf Rehn, keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä sekä Saku Timonen, joka pitää yhtä Suomen suosituimmista blogeista.
Muun muassa Kärnän ja Timosen jakamissa meemeissä ensimmäisen twiitin alle on laitettu kaksi kuvaa Elokapinan lokakuussa 2020 pitämästä Hätäjarru-mielenosoituksesta. Kuvassa poliisi kaasuttaa kadulla rauhanomaisesti istuvia mielenosoittajia.
Toisen twiitin alle on liitetty kuvia Convoy-mielenosoituksesta Helsingissä. Kuvissa on MTV Uutiset Liven lähetyksestä napattuja ruutukaappauksia tilanteesta, jossa mielenosoittajat heittelivät poliisihevosia lumipalloilla ja poliisi otti mielenosoittajia kiinni.
Alf Rehnin jakamassa meemikuvassa ensimmäisen twiitin alla on niin ikään kuva Elokapinan Hätäjarru-mielenosoituksesta. Toisen twiitin alla on Ilta-Sanomissa julkaistu kuva, jossa Convoy-mielenosoittajat seisovat Mannerheimintiellä.
Tekopyhyys poliittisena johtotähtenä johtaa idiotismiin. Ugh, olen puhunut, Rehn on kirjoittanut meemin saatteeksi.
“Uuninpankkopoika” Saku Timonen puolestaan arvelee tekstissään, että oppositiopuolueet ovat pysytelleet Convoy-mielenosoituksesta hiljaa.
Puheenjohtaja Riikka Purran kommentti nyt verrattuna viime kesän kommenttiin puhuttelee vielä selvemmin kaksinaismoralismillaan. Nyt pitää ymmärtää tai ainakin olla huolissaan, Timonen kirjoittaa meemin yhteydessä.
Tekstin lopussa hän vielä esittää huolensa siitä, että “vuosia kestänyt valeuutisointi ja villiksi paisunut rokotevastaisuus aktivoivat näinkin ison joukon metelöimään keskelle Helsinkiä koko viikonlopuksi.” Timonen on silti päätynyt itse levittämään Rehnin ja Timosen tavoin vääristeltyä meemiä Purran viesteistä.
Näin Alf Rehn ja Saku Timonen kommentoivat
Googlen käänteisellä kuvahaulla käy ilmi, että meemin on 6.2. julkaissut keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä Twitter-tilillään. Saku Timonen on jakanut saman meemin blogissaan aamupäivästä 7.2., ja Alf Rehn toisen version Facebook-sivuillaan illalla 7.2.
Redditissä meemi, jota Timonen ja Kärnä ovat jakaneet, esiintyy oletettavasti ensimmäisen kerran aamulla 7.2. tehdyssä postauksessa.
Timonen kertoo Faktabaarille, ettei muista, mistä oli viikonloppuna meemikuvan poiminut, sillä sitä jaettiin niin monessa eri sosiaalisen median ryhmässä. Timonen kertoo poimineensa meemin blogipostaukseensa sellaisenaan.
Timonen sanoo tienneensä hyvin sen, että kyseisessä meemissä Purran twiittien alle on liimattu eri asiayhteydestä kuvia.
“Tiesin sen, koska sehän näkyy selvästi. Tämä on selkeästi meemikuva, eli vähän sellaista piruilua, ja sellaiseksi oletin ilman muuta kaikkien tajuavan sen.”
“Näinhän tämä some toimii, että näitä yhdistellään niin, että sanoma menee perille.”
Hän sanoo halunneensa julkaista kuvan, koska kertoo luottavansa ainakin omien lukijoidensa somelukutaitoon “sen verran, että he ymmärtävät, että kyseessä on meemi.”
Timonen on tullut tunnetuksi erityisesti teksteistään, joissa hän korjaa maahanmuuttokriitikoiden vääriä väitteitä. Hyväksyykö hän sen, että kuvia ja tekstejä irrotellaan asiayhteyksistä ja liimataan yhteen?
“Tuo on hyvä kysymys. Se on vähän sama kuin kysyisi, että mitä mieltä olen yleensä meemeistä. Some toimii tällä tavalla ja minä toimin osana somea.” Timosen mielestä sosiaalisessa mediassa tarvitaan omanlaistaan lukutaitoa.
Professori Alf Rehn puolustautuu sillä, ettei Purran twiittejä ja mielenosoituskuvia ole yhdistelty täysin eri asiayhteyksistä. “Kyllähän Purra omalla tavallaan keskusteli Elokapinasta, mutta ehkä vähän laajemmalla tavalla eikä juuri siitä kuvan tilanteesta. Ja kyllähän Purra viittasi Convoyhin, joskaan ei ehkä juuri niihin kuvissa oleviin henkilöihin.”
Rehnkään ei muista, mistä tarkalleen meemin poimi, sillä se oli tullut vastaan jossain kohtaa hänen Facebook-virtaansa. Hän toteaa, ettei meemissä “suuresti” vääristellä Purran sanomisia.
Esimerkkinä täydellisestä vääristelystä hän mainitsee sen, miten Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin kannattajat ovat leikanneet ja liimanneet nykyisen presidentin Joe Bidenin kampanjapuheita niin, että sanoma muuttui kokonaan.
Purran twiittimeemi edusti Rehnin mielestä satiiria, jonka tarkoitus oli paljastaa Purran tekopyhyys.
“Satiirissa on tavallista, että kärjistetään ja esitetään kuvin ja tekstein, miten ihmiset ovat yhdessä tilanteessa yhtä mieltä ja toisessa toista.”
“Minusta oli huvittavaa seurata sitä, että samat henkilöt, jotka kovasti itkivät sitä, miten sopimatonta on, että pari nuorta istuu jollain kadulla, juhlistaa sitä, miten suuri itsenäisyyden ja suomalaisuuden merkki on istua juuri samalla kadulla”, hän sanoo.
Faktabaari ei yrityksistä huolimatta tavoittanut Mikko Kärnää kommentoimaan julkaisemaansa meemiä.
Tutkija: Meemit voivat heikentää keskustelua
Tutkija Eliisa Vainikka Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta toteaa, ettei keskustelu, jossa asioita irrotetaan kontekstista ja kärjistetään, ole erityisen rakentavaa.
“Jos varsinkin politiikkaa pyritään tiivistämään tällaisiksi heitoiksi ja meemeiksi ja näpäytyksiksi, niin se saattaa yksinkertaistaa asioita liikaa ja sekoittaa niitä entisestään.”
“Vaikka toki meemeillä voidaan myös nasevasti esittää poliittista kritiikkiä. Se onnistuu erityisesti silloin, kun kritiikki on terävää ja yksinkertaista.”
Vainikan mielestä Purran twiiteistä tehdyt meemit ovat kohtalaisen monikerroksisia, eikä niistä ole helposti nähtävissä se, että niitä on muokattu. Hän ei usko, että kaikkien somelukutaito riittää näkemään sen, että meemiin on yhdistelty tekstiä ja kuvia eri asiayhteyksistä.
“Mielestäni julkaisijoilla on tietty vastuu miettiä, voiko meemistä tulla väärinkäsityksiä.” Vainikka arvioi, että meemit ovat kaiken aikaa yleistymässä osana poliittista keskustelua, ja niiden avulla pyritään välillä levittämään jopa propagandaa. Hän toivoo, että myös perustelluille, pidemmille argumenteille olisi vielä tilaa julkisessa keskustelussa.
“Jos on asiallista kritiikkiä, niin kyllähän sen voi sanoa muutenkin kuin meemin avulla.”
Vainikka uskoo, että meemit voivat polarisoida ja heikentää keskusteluilmapiiriä.
“Väärinymmärrysten vaara on aika suuri. Jos hirveästi yksinkertaistetaan asioita, niin ne harmaan sävyt voivat jäädä näkemättä.”
Näin meemi tarkistettiin:
- Faktabaari sai vinkin professori Alf Rehnin jakamasta meemikuvasta, jossa perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran twiitit oli väitetysti asetettu uuteen kontekstiin.
- Faktabaari aloitti vinkin tarkistamisen katsomalla, oliko Riikka Purra julkaissut kuvassa näkyvät twiitit. Purran twiitit pystyy tarkistamaan kirjoittamalla Twitterin hakukenttään sitaattien sisään osan kuvassa näkyvistä Purran twiiteistä, eli esimerkiksi “Eikö ole ihmeellistä, että mediakenttä” ja “Toivoisin, että reaktiomme olisi enemmän”. Tällä tavoin näkee, että Purra on kirjoittanut meemikuvassa näkyvät tekstit, mutta meemikuvassa tekstien alla olevat kuvat on liimattu siihen jälkikäteen ja toista Purran twiiteistä on leikattu meemiä varten.
- Faktabaari ryhtyi tarkistamaan, ketkä meemikuvaa ovat levittäneet. Rehnin julkisella Facebook-sivuillaan jakama kuva oli edelleen nähtävillä, joten se tallennettiin tietokoneelle.
- Osoitteessa https://www.google.com/imghp voi tehdä Googlen käänteisen kuvahaun, jolloin hakukone etsii, onko samaa kuvaa julkaistu jossakin muualla aikaisemmin. Kuva ladattiin hakukoneeseen, jolloin Google kertoi, että samaa kuvaa sekä saman kuvan toista versiota on jaettu muun muassa Twitterissä, Redditissä sekä Saku Timosen blogissa.
- Klikkaamalla Saku Timosen blogiin pääsee käsiksi saman meemin toiseen versioon. Kyseinen meemi tallennettiin tietokoneelle ja sillä tehtiin uusi käänteinen kuvahaku Googlella.
- Uusi käänteinen kuvahaku paljasti, että ennen Saku Timosen 7.2.2022 tekemää blogipostausta meemin oli jakanut keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä Twitter-tilillään. Kärnä oli jakanut kuvan 6.2.2022. Redditissä kuva on julkaistu ainakin aamulla 7.2.2022, mutta täyttä varmuutta siitä, oliko kuva esiintynyt Redditin keskusteluissa jo ennen sitä, oli vaikeaa saada.
- Käänteinen kuvahaku tehtiin lisäksi niin, että kahta meemikuvaa rajattiin kuvanmuokkausohjelman avulla. Näin selvisi, että Alf Rehnin julkaisemassa meemissä oleva oikeanpuoleinen kuva on otettu Convoy-mielenosoituksessa 4. helmikuuta. Kuva on julkaistu Ilta-Sanomissa. Kuvat tilanteesta, jossa poliisi käyttää pippurisumutetta Elokapinan mielenosoittajiin lokakuussa 2020, ovat levinneet verkossa laajalle ja niitä on julkaistu useissa eri tiedotusvälineissä. Esimerkiksi Rehnin jakamassa meemissä olevan Elokapina-kuvan ovat julkaisseet muun muassa Helsingin Sanomat ja Yle.
- Lopuksi Faktabaari otti yhteyttä tunnettuihin meemin levittäjiin ja kysyi heidän tarkoitusperiään.
Jaa eteenpäin
