SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi Ylen puheenjohtajatentissä 6.4.2017: “Sit mä sanon Timo [Soini] sulle, kun sä puhut arvovalinnasta, kun puhutaan varhaiskasvatuksesta, niin mun täytyy kyl todeta, että te ootte tehny aika kovan arvovalinnan että 500 miljoonaa euroa rikkaille ihmisille veronveronkevennyksiä.”
Väite on 50/50.
Nykyinen hallitus on tehnyt päätökset vuosien 2016 ja 2017 verotusperusteista. Molempien vuosien veroperusteisiin tehdyt muutokset ovat tavanomaista suuremmat. Ei kuitenkaan ole selvää, mihin muutoksiin Rinne viittasi 500 miljoonan euron veronkevennyksinä.
Yksi vaihtoehto 500 miljoonan lähteeksi on vuodelle 2017 tehty tuloveronkevennys. Osana kilpailukykysopimusta tuloverotusta kevennettiin 515 miljoonaa euroa vuositasolla. Hallitus toteutti veronkevennyksen siten, että kaikki vero- ja maksumuutokset huomioiden palkansaajien veroprosentti keveni tasaisesti noin 0,6 prosenttiyksikköä. Hallitus kohdensi veromuutokset siis enemminkin pienituloisille tasapainottaakseen sosiaalivakuutusmaksujen muutoksesta johtuvaa kevennystä, joka kohdentui suurituloisemmille palkansaajille. Kaiken kaikkiaan tämän veronkevennyksen ei siis voi sanoa kohdentuneen erityisesti suurituloisille.
Toisaalta valtionvarainministeriö on koostanut laajemmin vuoden 2017 veronkevennysten vaikutukset eri tulotasoille. Koosteen perusteella ylimmän tulodesiilin verotus keveni vuodelle 2017 keskimäärin 350 €, mikä tuo yhteensä 192,5 miljoonan euron veronkevennykset. Toiseksi ylimmän tulodesiilin verotus keveni keskimäärin 300€ ja siten yhteensä noin 165 miljoonaa euroa. Täten kahden ylimmän tulodesiilin verotus keveni vuodelle 2017 yhteensä 357,5 miljoonan euron verran. Sen lisäksi hallitus sääti ns. yrittäjävähennyksestä, josta yli 100 000 euroa vuodessa ansaitseville kohdistui veronkevennystä hallituksen esityksen mukaan 25 miljoonaa euroa. Lisäksi on kevennetty perintö- ja lahjaverotusta. Hallituksen esityksen mukaan kahteen ylimpään tulodesiiliin kohdistui veronkevennystä noin 12 miljoonan euron arvosta. Vuonna 2016 puolestaan kahden ylimmän tulodesiilin verotus keveni hallituksen päätöksillä noin 137,5 miljoonaa euroa.Tämän tarkastelun perusteella jos otetaan arvioinnissa mukaan kaksi ylintä tulodesiiliä - eli rikkaina pidettäisiin 1,1 miljoonaa suurituloisimmissa kotitalouksissa asuvaa - niin edellä mainitut kevennykset ovat olleet yhteensä 532 miljoonaa euroa tämän hallituksen aikana.
Vuodelle 2016 tehtiin myös 495 miljoonan euron kevennys työtulovähennykseen. Tällä kevennettiin työnteon verotusta. Lisäksi tehtiin kuitenkin myös muutoksia, joilla kiristettiin hyvätuloisten verotusta muun muassa laajentamalla ns. solidaarisuusveron soveltamisalaa.
Vielä yksi vaihtoehto sille, mitä Rinne saattoi tarkoittaa, on SAK:n kuukauden takainen kehysriihitavoite, josta summa löytyy ”varakkaita suosivasta veropolitiikasta”. SAK:n ehdotuksessa kaavaillaan noin 500 miljoonaan euron veronkorotuksia perumalla muutamat nykyhallituksen toteuttamat kevennykset (yrittäjävähennys, metsälahjavähennys ja perintö- ja lahjaveron kevennys) sekä kiristämällä osinkojen verotusta. Ongelma tässä luvussa on se, että suurin osa potista, 288 miljoonaa euroa, tulee ehdotuksesta, jonka osalta hallitus ei ole tehnyt minkäänlaisia muutoksia suuntaan tai toiseen. Osinkoverotuksen kiristys on siis SAK:n esitys, eikä sen toteuttamatta jättämistä voi tietenkään lukea hallituksen toteuttamaksi hyvätuloisia suosivaksi veronkevennykseksi.
Linkkejä:
Hallituksen esitys 2016 veroperusteista Valtiovarainministeriön kooste vuoden 2017 veronkevennyksien vaikutuksista Hallituksen esitys yrittäjävähennyksestä Hallituksen esitys perintö- ja lahjaverotuksen keventämisestä SAK:n keinot työllisyyden parantamiseksi Veronmaksajien keskusliiton tietoa vuoden 2017 veromuutoksista