Askelterveyteen.com-sivusto nousee hyvin usein esille, kun etsii Googlesta lähes mitä tahansa terveyteen liittyvää suomeksi. Sivuston artikkelit sisältävät runsaasti virheellistä informaatiota.
Etsimällä Googlen hakukoneesta hakusanoilla ”rintaliivit syöpä” tai ”aiheuttavatko rintaliivit syöpää” tietoa syövän ja rintaliivien käytön yhteydestä, hakutulosten kärkeen, usein ensimmäiselle tai toiselle sijalle, nousee Askelterveyteen.com-sivuston artikkeli, jossa näillä väitetään olevan yhteys. Artikkelin otsikko kuuluu: ”Voivatko rintaliivit aiheuttaa syöpää?”
Artikkelin alkupuolella kirjoitetaan: ”Viime vuosisadalta lähtien on – tehty tutkimuksia, jotka ovat vahvistaneet rintaliivien olevan mahdollinen haitta rintojen terveydelle. Ne saattavat jopa lisätä riskiä sairastua rintasyöpään.”
Asiantuntijoiden mukaan rintaliivien käytöllä ja syövällä ei ole kuitenkaan havaittu olevan yhteyttä. Miksi Google antaa väärää informaatiota sisältävälle terveysartikkelille niin paljon näkyvyyttä? Faktabaari selvitti.
Mitä rintaliivien ja syövän yhteydestä tiedetään?
Tutkimusjohtaja, syöpätautien professori Peeter Karihtala HUS Syöpäkeskuksesta kävi Faktabaarin pyynnöstä läpi rintaliivien käytön ja syövän yhteyteen liittyviä tutkimuksia. Karihtalan mukaan aiheesta löytyy vain yksi, laadukas vertaisarvioitu artikkeli. ”Kyseinen julkaisu on kohtalaisen tuore, metodeiltaan validi, aineisto on iso ja artikkeli julkaistu erittäin tunnustetun American Association for Cancer Researchin lehdessä”, hän listaa asioita, joista laadukkaan tutkimuksen tunnistaa.
Vuonna 2014 julkaistun tutkimuksen tiivistelmässä todetaan, että tutkimuksen mukaan minkään rintaliiveihin liittyvän asian ei ole havaittu liittyvän yleisimpien rintasyöpätyyppien riskiin. Näihin seikkoihin lukeutuvat kuppikoko, rintaliivien käytön toistuvuus, keskimääräiset käyttötunnit päivässä, tukikaarellisten rintaliivien käyttäminen ja ikä, jolloin rintaliivejä ensimmäisen kerran alkoi säännöllisesti käyttämän.
Karihtala kertoo, että väite siitä, että rintaliivit aiheuttaisivat syöpää, tulee hänellekin vastaan vähän väliä. “Rintaliivien yhteydestä syöpään kieltämättä kuulee melko paljon.”
Sama myytti rintaliiveistä ja rintasyövästä kiertää ympäri maailmaa, ja aiemmin muun muassa Yhdysvaltain terveysvirasto ja Yhdysvaltain syöpäjärjestö ovat todenneet, ettei ole näyttöä siitä, että rintaliivit aiheuttaisivat syöpää. Yhdysvaltalaisen National Center for Health Research -järjestön ja useiden muiden lähteiden mukaan myytti on lähtenyt leviämään vuonna 1995 julkaisusta kirjasta ”Dressed to Kill – The Link Between Breast Cancer and Bras”. Kirjan väittämän mukaan tiukkojen rintaliivien päivittäinen käyttö kerää kehoon myrkkyjä ja aiheuttaa rintasyöpää.
New York Times -lehden artikkelin mukaan kirjan väitteitä ei kuitenkaan koskaan ole julkaistu vertaisarvioidussa julkaisussa. Tiedeyhteisö pitää kirjan väitteitä perusteettomina ja kirjan metodologiaa on kritisoitu virheelliseksi.
Yhdessäkään laadukkaassa tieteellisessä tutkimuksessa ei ole havaittu rintaliivien aiheuttavan syöpää.
Suomessa myös muun muassa hyvinvointivalmentaja Maria Nordin on väittänyt, että rintaliivit voivat aiheuttaa syöpää. Myös Nordinin omassa blogissaan esittämä väite nousee Googlen hakutuloksissa hyvin korkealle etsittäessä tietoa aiheesta.
Nordin on blogikirjoituksessaan viitannut tutkimuksiin, jotka hänen mukaansa tukevat väitettä. Nordinin väitteille ei kuitenkaan löydy perusteita. Hän on muun muassa viitannut heikkolaatuiseen tutkimukseen ja referoinut tuloksia harhaanjohtavasti.
Nordin on esimerkiksi viitannut Journal of Oncology Research and Treatments -nimiseen julkaisuun, mutta Karihtalan mukaan lehti on niin kutsuttu saalistajajulkaisija (predator publisher). Saalistajajulkaisijat pyrkivät hyötymään avoimesta julkaisemisesta taloudellisesti. Lehdet ovat epäammattimaisesti toimitettuja ja niiden vertaisarviointi on vähäistä tai olematonta. Muun muassa Helsingin yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu ovat julkaisseet vinkkejä siihen, mistä saalistajajulkaisijan tunnistaa.
“Journal of Oncology Research and Treatments -julkaisu on predator-julkaisijoiden listoilla, eikä sitä noteerata esimerkiksi PubMedissa tai Web of Sciencessa eikä sille ole suomalaista JUFO-luokitusta”, Karihtala kertoo.
Lue myös: Mistä tunnistaa luotettavan asiantuntijan ja miten arvioida tieteellistä väitettä?
Nordin on myös referoinut blogitekstissään erään tutkimuksen johtopäätöksiä harhaanjohtavasti. Nordin väittää, että tutkimuksessa olisi todettu, että ”rintaliivejä käyttämättömillä naisilla on puolet pienempi riski sairastua rintasyöpään kuin liivejä käyttävillä naisilla.”
Karihtala toteaa kyseisestä tutkimuksesta, että ensinnäkään yhteys rintaliivien käytöllä ja rintasyöpäriskillä ei ollut tilastollisesti merkitsevä. ”Abstraktissakin mainitaan sekoittavat tekijät, kuten se, että todennäköisesti jos ei käytä liivejä, on laihempi henkilö, jolloin rintasyöpäriski on pienempi. Isommat kuppikoot olivat yhteydessä rintasyöpäriskiin, mikä on luonnollista, koska lihavuus on yksi rintasyövän tunnetuista riskitekijöistä”, Karihtala selittää.
Miksi Google antaa mis- ja disinformaatiota sisältävälle sivustolle näkyvyyttä?
Google on maailman käytetyin hakukone, joten se, mitä sen hakutulosten kärkeen nousee, ei ole mitätön asia. Viimeksi elokuun alussa Google julkaisi blogipostauksen, jossa se kertoi mis- ja disinformaation vastaisesta työskentelystään ja muun muassa totesi, että sen luokitusjärjestelmä pyrkii käyttämään “luotettavimpia saatavilla olevia lähteitä”. Täydellisessä maailmassa tämä tarkoittaisi esimerkiksi alkuperäislähteitä ja luotettavia uutislähteitä, mutta valitettavasti todellisuus on usein toinen.
Googlen hakutulosten järjestykseen vaikuttaa moni asia, muun muassa käyttäjän sijainti, kieli ja hakutulosten personointi. Myös hakukoneoptimointi vaikuttaa. Verkkosivustoille voidaan tehdä hakukoneoptimointia, jonka tarkoituksena on saada sivustojen sisällöille paremmin näkyvyyttä hakukoneissa.
Digimedia-alan yrittäjä ja Faktabaarin taustayhdistyksessä mukana oleva Harto Pönkä kävi Askelterveyteen.com-sivuston hakukoneoptimointia läpi Faktabaarin toimituksen pyynnöstä. Pönkä kertoo, että syy sille, miksi kyseinen rintasyöpää koskevaa misinformaatiota sisältävä terveysartikkeli nousee Googlen hakutuloksissa korkealle, piilee pitkälti hakukoneoptimoinnissa. Pönkä luonnehtii Asketerveyteen.com-sivuston hakukoneoptimointia hyväksi.
Syitä on useita.
Verkossa julkaistaviin artikkeleihin lisätään erilaisia hakusanoja tiettyihin hakukoneiden arvostamiin sivujen elementteihin, jotka oikein käytettyinä edesauttavat hakukonenäkyvyyttä ja lisäävät sitä myötä kävijöitä sivustolla. Näitä ovat esimerkiksi title, eli sivun ulkopuolinen otsikko, metatagit kuten kuvausteksti, URL-osoite, pääotsikko (h1-tagi) ja niin sanotut alt-tekstit eli kuviin liitettävät vaihtoehtoiset tekstit.
Pönkä kertoo, että artikkelin pääotsikko on laadittu Googlen kannalta ”oikein”.
”Pääotsikko vastaa suoraan hakusanaa ja on yhteneväinen sivun titlen kanssa. Tämä on yksittäisenä kohtana yhdessä titlen kanssa tärkein Googlen näkökulmasta”, Pönkä selittää.
”Google myös tunnistaa otsikossa käytetyn kysymysmuodon, mikä nostaa sivun sijoittumista hakutuloksissa.”
Myös artikkelin leipäteksti on hakukonenäkyvyyden kannalta toimiva: artikkelissa on mainittu sana ”rintaliivit” 20 kertaa ja ”syöpä” 4 kertaa. Artikkeli on melko pitkä, joten Googlen tekoäly päättelee kyseisen artikkelin olevan hyödyllinen tietolähde kertomaan käsittelemästään aiheesta, Pönkä kertoo.
Oma osansa on myös esimerkiksi artikkelin kuvituksella ja linkeillä: kuvissa olevat vaihtoehtoiset tekstit sisältävät haettuja hakusanoja, ja tekstin sisäisissä linkeissä esiintyy niin ikään samoja hakusanoja. ”Hakukoneen näkökulmasta sivu sisältää hyödyllisiä linkkejä aiheesta, mikä nostaa sen arvoa.”
Pöngän mielestä johtopäätös onkin selvä: ”Sivustolla on tehty kaikki tavalliset hakukoneoptimoinnin toimenpiteet ja sisältöä aiheesta on runsaasti, joten Google ei voisi tulla muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että sivu on hyödyllinen, kun haetaan tietoa rintaliivien yhteydestä syöpään.”
Askelterveyteen.com-sivusto nouseekin hyvin usein esille etsittäessä Googlesta lähes mitä tahansa terveyteen liittyvää suomen kielellä.
”Hakukoneoptimointi myös toimii aina suhteessa muihin sivustoihin, joten oletettavasti muita sivustoja ei ole optimoitu yhtä hyvin näille hakusanoille.”
Artikkeli täynnä väärää informaatiota
Karihtala toteaa, että Askelterveyteen-sivuston rintasyöpää ja rintaliivejä käsittelevässä artikkelissa on monta muutakin omituista väitettä. Artikkelissa muun muassa väitetään, että rintaliivit puristaisivat imukudoksia, mikä ”tarkoittaa, että myrkkyjen poistuminen luonnollisesti verenkierron kautta vaikeutuu.”
”Jos imutiet rinnoissa menisivät tukkoon liivien vaikutuksesta, niin kyllähän rinnat alkaisivat punottaa, turvottaa ja kuumottaa. Moninkertaisesti enemmän painetta tulee esimerkiksi istumatyöläisen pakaroille. Toisaalta isompienkaan vammojen ei ole voitu osoittaa liittyvän syöpäriskiin, myöskään rintasyöpäriskiin. Vaikka liivi hiertää rinnan päältä, ei sillä voi olettaa olevan vaikutusta syvempiin kudoksiin. Eikä syöpää voi edes saada aikaiseksi millään mekaanisella manipulaatiolla”, Karihtala kertoo.
Artikkelissa myös väitetään, että ”kun nainen ei käytä rintaliivejä, ovat rinnat vapaat liikkumaan. Tämä luonnollinen liike toimii eräänlaisena hierontana, joka stimuloi imusolmukkeiden verenkiertoa.”
Karihtala toteaa, ettei Askelterveyteen.com-sivuston artikkelissa ole mitään lähdettä kyseiselle väitteelle. Väite on muutoinkin kummallinen. ”Rinnoissa ei imusolmukkeilla ole mitään merkitystä, joten ehkä tässä on tarkoitettu imuteitä. Imuteiden tukkeutumisella puolestaan ei ole yhteyttä syöpään”, Karihtala sanoo.
Mikä on Askelterveyteen.com?
Askelterveyteen.com-sivusto on osa espanjalaista Grupo M Contigo -yritystä. Sivusto kertoo asiasta ”Keitä me olemme” -välilehdellään. Askelterveyteen.com kertoo, että muita saman MContigo-tavaramerkin nettisivuja suomen kielellä ovat My animals, Äitiyden ihme ja Mielen ihmeet.
Faktabaarin kanssa samaan Edmo-verkostoon kuuluva espanjalainen faktantarkistusorganisaatio Newtral kertoo, että Grupo M Contigo -yrityksen on rekisteröinyt Rubén Zaballos Galindo -niminen henkilö. Hän on mukana kolmessa muussakin yrityksessä: Wuombo Media Groupissa, M Contigo Suitesissa sekä Sagliga Systemsissä. Wuombo Media on ohjelmointipalvelu, ja Sagliga Systems ja M Contigo Suites keskittyvät markkinointiin ja kiinteistökauppaan. Espanjan mediassa Zaballosia on tituleerattu kiinteistöbisnesmieheksi.
Grupo M Contigo työllistää tällä hetkellä 11 ihmistä ja se on osakepääoma on 25 000 euroa.
Sama yritys julkaisee terveysaiheisia artikkeleita myös muun muassa ranskaksi, tanskaksi, saksaksi, portugaliksi, espanjaksi, ruotsiksi, puolaksi, turkiksi, venäjäksi, englanniksi ja italiaksi. Askelterveyteen.com väittää olevansa ”sitoutunut välittämään laadukasta tietoa ja tuntemusta”. Se väittää, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi ”tiimissämme on ammattilaisia, jotka erottuvat omilla aloillaan terveyden, lääketieteellisten löytöjen, psykologian, kauneuden ja elämäntapojen piirissä”. Lisäksi sivusto väittää olevansa ”johtava terveyteen keskittyvä julkaisu”.
Osa Askelterveyteen.com-sivuston artikkeleista on lähteytetty, kun taas osa sisältää hyvin paljon mis- ja disinformaatiota ja lähteet puuttuvat. Sivusto käyttää runsaasti evästeitä ja mainoksia, ja sen ansaintalogiikka perustuukin oletettavasti mainostuloihin.
Tekstit on usein kirjoitettu kömpelöllä suomen kielellä, ja näyttääkin, että ne on käännetty suomeksi joltain muulta kieleltä.
Askelterveyteen.com-sivustolta ei useimpien artikkeleiden kohdalla selviä, kuka sen on kirjoittanut. Joihinkin teksteihin kirjoittaja on kuitenkin merkitty. Yksi kirjoittajista on esimerkiksi Carmen Martín -niminen espanjalainen lääketieteen opiskelija, joka on kirjoittanut runsaasti artikkeleita aina aivohalvauksen riskitekijöistä ihonhoitoon ja Touretten oireyhtymään. Kirjoittajien todellista asiantuntemusta on usein hankala arvioida.
Faktabaari yritti kysyä Mielen ihmeet ja Askelterveyteen.com -sivustojen Facebook-sivujen kautta, kuka tekstejä suomen kielellä kirjoittaa, kääntää, editoi ja julkaisee, mutta viesteihin ei vastattu.
Lisää luettavaa:
DIL-opas, luku 12: Mistä tunnistaa luotettavan asiantuntijan ja miten arvioida tieteellistä väitettä?
DIL-opas, luku 13: Algoritmitietoisuus - tekoälyn luomat haasteet
Kuva: Dzmitry Kliapitski / Alamy
Jaa eteenpäin
