Rauhanvälityksestä ja rauhanvälityskokemuksesta on tullut yksi keskeinen teema vuoden 2024 presidentinvaalissa. Faktabaarin selvityksen perusteella Alexander Stubb oikoi mutkia A-studiossa kertoessaan välitystyöstään Georgian sodassa.
Presidentinvaalin toisen kierroksen ehdokkaat, kokoomuksen Alexander Stubb ja valitsijayhdistyksen ja vihreiden Pekka Haavisto kohtasivat Ylen A-studiossa 29.1.
Stubbilta ja Haavistolta kysyttiin ohjelman alussa, mitä eroja heissä on. Haavisto vastasi, että hänellä ja Stubbilla on erilainen työhistoria ja mainitsi itse tehneensä “kahdeksan vuotta työtä maailman kriisialueilla.” Haavisto viittasi erona myös pitkään kansalaisjärjestökokemukseensa.
Stubb halusi omassa puheenvuorossaan korjata Haaviston sanomisia.
“Sellainen pieni korjaus tuohon: Itsehän olin CMI:ssä, siis Martti Ahtisaaren rauhanvälityssäätiössä, kansalaisjärjestössä, kuusi vuotta hänen pyytämänään puheenjohtajana, hallituksen puheenjohtajana. Ja sitäpaitsi olen välittänyt yhden suuren sodan tulitauon, kriisin, eli Georgian. Että siinä mielessä meillä on varmaan samantyyppistä kokemusta näistäkin asioista.”
Faktabaarin selvityksen perusteella Stubbin väite siitä, että hän olisi välittänyt tulitauon Georgian sodassa, on vain osittain totta. Stubb työskenteli Georgian sodan aikaan vuonna 2008 Suomen ulkoministerinä. Suomi toimi samana vuonna Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyj:n puheenjohtajamaana, ja Stubb Suomen ulkoministerin pestissään taas Etyj:n puheenjohtajana. Stubb oli kyllä mukana neuvottelemassa tulitauosta, mutta väitettä siitä, että hän olisi “välittänyt sodan tulitauon”, voidaan pitää yksinkertaistuksena tapahtuneesta.
Rauhanvälityksestä ja rauhanvälityskokemuksesta on tullut yksi keskeinen teema presidentinvaalissa. Aiheesta on kirjoittanut esimerkiksi Helsingin Sanomissa toimittaja Marko Junkkari.
Stubb oli mukana laatimassa tulitaukoehdotusta
Georgian sota käytiin 8.–13. elokuuta 2008 Venäjän ja Georgian välillä. Maiden välillä oli jo pitkään ollut jännitteitä ja kiistoja, etenkin Georgian pohjoisosissa sijaitsevien Etelä-Ossetian ja Abhasian alueista. Viisipäiväinen sota oli ensimmäinen Venäjän käymä sota rajojensa ulkopuolella sitten Neuvostoliiton romahduksen vuonna 1991.
Aiemmin Stubb on kertonut osallisuudestaan rauhanneuvotteluihin eri tavalla kuin A-studiossa tammikuun lopussa. Esimerkiksi englanninkielisessä twiitissään toukokuussa 2022 Stubb sanoi olleensa mukana neuvotteluissa, mikä pitää paikkansa. Kirjassaan Alex (2017) Stubb puolestaan korostaa rooliaan ensimmäisen tulitaukoehdotuksen laatimisessa, mutta kuvailee, miten Ranskan silloinen presidentti Nicolas Sarkozy lopulta jyräsi neuvotteluissa ohi.
Stubb lensi Georgian pääkaupunkiin Tbilisiin 10. elokuuta 2008 Ranskan ulkoministerin Bernard Kouchnerin kanssa tapaamaan Georgian presidenttiä Mihail Saakashvilia. Ranska oli tuolloin EU:n puheenjohtajamaa, joten Kouchner oli Sarkozyn ohella keskeisessä roolissa ikään kuin EU:n edustajana. Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaan valtiopäämies toimi EU:n edustajana, sillä EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan virka perustettiin vasta vuonna 2009 Lissabonin sopimuksen tultua voimaan.
Tbilisissä laadittiin EU:n ja Etyj:n johdolla tulitaukoehdotus, jonka tekemiseen Stubb osallistui, ja jonka Saakashvili allekirjoitti. Ehdotus laadittiin silloisen Etyj-puheenjohtajuussihteeristön apulaispäällikön Janne Taalaksen läppärillä. Helsingin Sanomien (17.08.2008) mukaan Stubb oli jo lentokoneessa matkalla Georgiaan hahmotellut suunnitelman tulitaukoehdotuksesta. Stubb kirjoittaa kirjassaan siitä, miten olisi itse halunnut lähteä viemään tulitaukoehdotusta Venäjälle pikimmiten, mutta Kouchner jarrutteli: “Kouchner selitti, ettei hän voi lähteä [Moskovaan] ennen kuin hänen presidenttinsä tulee. Sarkozy oli lomalla ja halusi lentää ensimmäisenä Moskovaan hieromaan rauhaa. Olin asiasta eri mieltä ja sanoin sen Bernardille suoraan. Meillä oli kädessä tulitaukopaperi, jossa oli Georgian presidentin nimmari. Muutama musteviiva, joilla oli paljon painoa ja joiden eteen oli tehty paljon töitä. Tarvittiin vielä Venäjän allekirjoitus. (—) Bernard Kouchner kuuli vain presidenttinsä äänen. Enkä voi häntä siitä syyttää. Ranskassa presidentti on pomo.”
Stubbin kertoman mukaan Sarkozy “halusi olla suuri rauhantekijä”.
Stubb delegaatioineen lähti Moskovaan 12. elokuuta eri kyydillä kuin Kouchner. Stubb tapasi siellä Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin, jonka kanssa hän neuvotteli ja jolle hän esitteli tulitaukoehdotusta. Ehdotukseen kuitenkin tarvittiin presidentti Dmitri Medvedevin allekirjoitus, ja Stubb on kertonut tienneensä jo Lavrovin kanssa keskustellessaan, että Ranskalla on uusi versio ehdotuksesta. Stubbin kirjan mukaan samaan aikaan Sarkozy olikin matkalla Moskovaan tapaamaan Medvedeviä. “Päätimme, että Sarkozy kävisi neuvottelut Medvedevin kanssa meidän laatimamme tulitaukopaperin pohjalta. Toki Putin olisi myös mukana. Lavrovin kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen pidimme kansainvälisen lehdistötilaisuuden, joka lähetettiin suorana eri puolille maailmaa”, Stubb kirjoittaa. Stubbin kirjasta ei ilmene, ketkä olivat tehneet päätöksen siitä, että Sarkozy kävisi neuvottelut.
Etyjin silloinen erityislähettiläs Heikki Talvitie on muistellut tilannetta vuonna 2022 julkaistussa kirjassa Itsenäisyyden ilmansuunnat siten, että päätöksen siitä, kuka tai ketkä neuvotteluissa olisivat, tekivät Yhdysvallat ja Venäjä: ”Tässä vaiheessa Yhdysvallat ja Venäjä sopivat, että Venäjä vetäytyy varsinaiselta Georgian alueelta ja että presidentti Sarkozy EU:n puheenjohtajamaan edustajana vie tulitaukoehdot Moskovaan. Kun ne on siellä hyväksytty niin ne hyväksytetään Tbilisissä”, kirjassa sanotaan.
Lopulta Sarkozy saapui Moskovaan. “Aloin tehdä lähtöä Brysseliin, kun Sarkozy saatiin viimein Moskovaan. Sarkozy ja Putin istuivat alas, ja Sarkozysta tehtiin suuri tähti. Tulitauko astui voimaan. Alkuperäisessä rauhanpaperissa oli maininta Georgian alueellisesta koskemattomuudesta, mikä oli Venäjälle ongelma. Se poistui lopullisesta versiosta”, Stubb kirjoittaa kirjassaan.
Vain muutama päivä sodan päättymisen jälkeen Stubb antoi haastattelun Helsingin Sanomille, jossa hän totesi, että “Aivan turha luulla, että me olimme jokin suuri rauhanrakentaja”. Silloinen ulkoministeri koki, että suomalaisessa mediassa oli suurenneltu Suomen osuutta rauhanneuvotteluissa. Stubbin itsensä mukaan tärkeintä oli, että neuvottelemassa oli Ranska, joka toimi EU:n puheenjohtajamaana ja on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen. “Ranskan presidentti halusi tilanteen haltuunsa, eikä meillä ollut mitään sitä vastaan”, Stubb kertoo jutussa.
Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta on tulkinnut tapahtumia niin, ettei Stubb ollut rauhanneuvotteluissa “avaintoimija”. “Tulitaukosuunnitelma oli Sarkozyn suunnitelma, ja siinä oli elementtejä Stubbin ja Kouchnerin suunnitelmasta”, Forsberg sanoo.
Paperi, joka lopulta hyväksyttiin, olikin erilainen kuin se, jonka Saakashvili oli Tbilisissä alun perin allekirjoittanut. Helsingin Sanomien mukaan “osa Venäjän esittämistä rauhanehdoista oli yhteneväisiä EU:n ja Etyjin rauhansuunnitelman kanssa, kuten voimankäytöstä pidättäytyminen, humanitaarisen avun salliminen ja osapuolten vetäytyminen ennen konfliktia vallinneisiin asemiin.” Euractivin mukaan alkuperäisessä “Suomen ulkoministerin ja Etyj:n puheenjohtajan Alexander Stubbin Venäjän johdolle esittämässä tulitaukoluonnoksessa” oleellisena osana mainittiin Georgian alueellisen integriteetin ja suvereeniuden, mukaan lukien Etelä-Ossetian ja Abhasian, kunnioittaminen. Sarkozyn neuvottelema kuusikohtainen rauhansuunnitelma oli Georgian kannalta vähemmän tasapainoinen kuin aiempi, nelikohtainen ehdotus.
“Stubbia ei voi syyttää saavutetun sopimuksen heikkoudesta, mutta hän ei myöskään voi sanoa, että hän oli se, joka neuvotteli sen, koska hän vain antoi siihen kontribuutionsa”, Forsberg arvioi.
Eri lähteissä on hieman eri sävyyn kirjoitettu Suomen ja suomalaisten roolista neuvotteluprosessissa. Esimerkiksi tässä tutkimusartikkelissa todetaan, että suomalaiset tekivät ison osan kuusikohtaisen rauhansuunnitelman valmisteluista, mutta neuvottelujen loppuunsaattamiseksi tarvittiin Ranskan leveämpiä hartioita. Toisessa artikkelissa todetaan, että venäläiset halusivat neuvotella ennemmin EU:n edustajien kanssa, sillä he suhtautuivat Etyj:n kriittisesti.
Stubb ei ollut Moskovassa silloin, kun Sarkozy neuvotteli Medvedevin ja Putinin kanssa rauhansuunnitelmasta. HS raportoi 17.8.2008: “Keskiviikkona [13.8.] lentokoneessa Stubb ei kommentoi rauhansuunnitelman uutta versiota, koska hän ei neuvotellut sitä. Hän oli lentänyt Moskovasta Brysseliin tiistai-iltana. Keskiviikkoaamuna hänen ja Kouchnerin piti varmistaa EU:n ulkoministerien tuki rauhansuunnitelmalle.”
Myös ulkoministeriön tiedotteen mukaan Stubb lensi Brysseliin tiistai-iltana 12.8.
Sarkozyn osalta Forsberg tulkitsee tilanteen kulkua samankaltaisesti kuin Stubb kirjassaan: Sarkozy halusi tulla väliin keräämään hedelmät, vaikka Kouchner olisi mielellään hoitanut työn loppuun.
Forsberg sanoo, että on poikkeuksellista, että Sarkozy jyräsi tilanteeseen ulkopuolelta tällä tavalla. “Harvemmin kukaan tulee tällä tavalla ulkopuolelta mukaan, kun eri tyypit ovat olleet neuvottelemassa Georgiassa ja yksi lentää sitten Pariisista suoraan Moskovaan”, Forsberg sanoo. “Mielestäni se liittyy kuitenkin ennen kaikkea persoonallisuuseroihin ja Ranskan sisäpolitiikkaan – siihen, mikä on ulkoministerin ja presidentin roolijako.”
Faktabaarin kysyi asiasta myös Stubbin kampanjatiimiltä. Sähköpostitse saadussa vastauksessa kampanjatiimi ei toistanut Stubbin A-studiossa esittämää väitettä. Faktabaarin saamassa vastauksessa todetaan, että Stubb “välitti Georgian sodan tulitauon yhdessä EU-puheenjohtajamaan Ranskan ulkoministeri Kouchnerin ja presidentti Sarkozyn kanssa”. Kampanjatiimin mukaan ulkoministerit Stubb ja Kouchner neuvottelivat tulitaukosopimuksen ensimmäisen osan Georgian presidentti Saakashvilin kanssa.
Tämä faktantarkistus on tehty osana Faktabaarin Digivaalivahti-projektia. Oletko törmännyt julkisessa keskustelussa tai somessa epäilyttävään väitteeseen? Pyydä faktantarkistusta tällä lomakkeella.
Lue myös:
Presidentinvaaleista tehtaillaan tekaistuja uutisotsikoita
Faktabaarin toimitus valmistautuu historialliseen vaalivuoteen
Pääkuva: Alexander Stubb kampanjoi presidentinvaalin toisen kierroksen loppusuoralla Kouvolassa kauppakeskus Hansassa. Juha Metso / All Over Press
Tämä julkaisu on osa European Media and Information Fundin (EMIF) rahoittamaa Faktabaarin faktantarkistushanketta.
Jaa eteenpäin
