Kuvakaappauksiin kannattaa suhtautua varauksella.
Suomalainen Twitter-käyttäjä julkaisi 15.3.2023 muokatun “uutisen”, jonka otsikossa väitettiin, että pääministeri Sanna Marin (sd) olisi tarjonnut Ukrainan armeijalle suomalaisia varusmiehiä harjoittelemaan “todelliseen ympäristöön”. Twiitti oli Faktabaarin käsityksen mukaan huumoria, joka liittyi käynnissä olevaan keskusteluun Marinin Hornet-lausunnosta.
Käyttäjä poisti twiitin myöhemmin.
Yllä kuvakaappaus alkuperäisestä twiitistä. Punainen rasti ja käyttäjän nimen sotkeminen ovat Faktabaarin käsialaa.
Moni ehti kuitenkin tallentaa twiitin mukana julkaistun kuvan ja se lähti elämään omaa elämäänsä verkossa.
Todellisuudessa tällaista uutista ei siis ole koskaan julkaistu, vaan kyse on kuvanmuokkauksesta. Marin ei ole tarjonnut varusmiehiä Ukrainaan. Jutun loppupuolella havannoillistamme, miksi kuvakaappauksiin ei lähtökohtaisesti kannata luottaa.
Väärennetty uutinen levisi Viroon
Faktabaari sai 20. maaliskuuta virolaiselta, eurooppalaiseen EDMO-verkostoon kuuluvalta Eesti Päevälehden faktantarkistajalta viestin kyseisestä “uutisesta”. Eesti Päeväleht tiedusteli, onko uutinen aito.
Syynä kyselyyn oli se, että kuvaa levitettiin nyt totena Virossa.
Maaliskuun 17. päivä esimerkiksi Viron konservatiivisen kansanpuolueen (EKRE) poliitikko Helle-Moonika Helme oli jakanut kyseisen kuvakaappauksen omilla Facebook-sivuillaan. Helme päivitteli screenshotin yhteydessä järkytystään “uutisesta”. Tällä hetkellä julkaisulla on yli sata jakoa ja yli 300 reaktiota.
Yllä kuvakaappaus Monika Helmen Facebook-päivityksestä. Punainen rasti on Faktabaarin käsialaa.
Muokkaushistorian perusteella pari tuntia päivityksen julkaisemisen jälkeen Helme oli käynyt muokkaamassa tekstiään. Hän oli lisännyt siihen huomion siitä, että joidenkin mukaan uutinen on väärennös, mutta jatkoi heti perään: “Jokainen voi uskoa mitä haluaa.”
Myös esimerkiksi Viron pääministerin Kaja Kallaksen eroa vaativa Facebook-ryhmä “Nõuame Kaja Kallase tagasiastumist” julkaisi saman väärennetyn uutisen 17. maaliskuuta.
Kuvakaappaus Facebook-ryhmän päivityksestä. Punainen rasti on Faktabaarin käsialaa.
Päivitysten kommenttien ja jakojen perusteella moni uskoo “uutisen” olevan totta. Näin kertoo myös Eesti Päeväleht, joka teki asiasta tarkistuksen.
Sama “uutinen” on levinnyt nyt myös Suomessa muun muassa Twitterissä ja Facebookissa asiayhteyksissä, joissa sen on tulkittu olevan vitsin sijaan oikea uutinen. Suomessa se ei kuitenkaan vaikuta saaneen yhtä laajaa huomiota kuin Virossa.
Älä luota kuvakaappauksiin
Ei tarvitse olla koodari voidakseen väärentää kuvakaappauksia. Niihin kannattaa siis suhtautua aina varauksella ja käydä tarkistamassa alkuperäinen twiitti, postaus, blogi tai muu internet-sisältö.
Tässä yksi esimerkki siitä, miten twiitti voidaan väärentää:
Klikkaamalla hiiren oikeaa korvaa esiin tulee valikko, josta valitaan “tarkastele” (inspect).
Etsitään koodista kohta, jossa twiitin teksti on ja kirjoitetaan siihen mitä halutaan.
Sitten vain suljetaan koodieditori, oikeaklikataan uudelleen ja otetaan uusi kuvakaappaus.
Kuvakaappausväärennöksiä voi myös tehtailla helposti erilaisilla kuvanmuokkausohjelmilla ja verkosta ilmaiseksi löytyvillä ohjelmilla ilman juuri minkäänlaisia teknisiä taitoja.
Kuvakaappauksen todenperäisyyden voi koettaa tarkistaa kirjoittamalla hakukoneeseen sitaattimerkkien, eli “”-merkkien, sisään pätkän kuvassa näkyvästä tekstistä juuri sellaisena kuin se kuvakaappauksessa näkyy.
Jos kyseessä on vaikkapa kuvakaappaus twiitistä, teksti kannattaa kokeilla kirjoittaa myös Twitterin hakukenttään sitaattimerkkien sisään. Facebookin kuvakaappaukselta näyttävää tekstiä puolestaan kannattaa etsiä Facebookista.
Myös käänteisestä kuvahausta voi olla hyötyä kuvakaappauksen tarkistamisessa. Siitä Faktabaari on hiljattain tehnyt videon, joka löytyy Youtube-kanavaltamme.
Lisäksi yleinen lähdekriittisyys on aina hyödyksi:
Oletko törmännyt julkisessa keskustelussa tai somessa epäilyttävään väitteeseen? Pyydä faktantarkistusta tällä lomakkeella.
Jaa eteenpäin
