Ylen julkaisemasta uutisesta on levitetty disinformaatiota ympäri maailmaa. THL harkitsee nyt koronakuolemien tilastointitavan muuttamista.
Yle julkaisi 27.10.2022 sekä suomeksi että englanniksi uutisen koronakuolemien yliraportoinnista Suomessa. Uutisessa kerrotaan, että jopa 40 prosentissa koronakuolemiksi merkityistä kuolemista varsinainen kuolinsyy ei lopulta ollutkaan korona.
Uutisesta on levitetty disinformaatiota ympäri maailmaa. Väitteiden mukaan Suomessa olisi nyt “paljastettu” terveysviranomaisten “vilppi” tai “petos” koronatilastoinnissa.
Väitteet eivät kuitenkaan pidä paikkaansa. On totta, että koronakuolemia on Suomessa yliraportoitu ja koronakuolemiksi on merkitty kuolemia, joissa varsinainen kuolinsyy ei ollut korona. Kyse ei kuitenkaan ole tahallisesta “liioittelusta” tai harhaanjohtamisesta, vaan Suomella on ollut perustellut syyt tilastoida kuolemat tällä tavoin. Perustelut löytyvät jutun loppupuolelta.
Koronakuolemia voidaan kuitenkin tilastoida myös muilla tavoin, ja tällä hetkellä Suomessa harkitaankin tilastointitavan muuttamista.
Mistä on kyse?
Kun Suomessa ihminen sairastuu laboratoriotestillä varmennettuun koronavirusinfektioon ja kuolee 30 päivän sisällä infektiosta, hän päätyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koronakuolemien seurantatietoihin. Tilastoon voi päätyä myös esimerkiksi ihminen, joka on sairastanut lievän koronataudin ja kuollut liikenneonnettomuudessa. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia.
THL ilmoittaa saamansa seurantatiedot edelleen kansainväliseen seurantaan muun muassa Maailman terveysjärjestölle WHO:lle. Suomessa on viime aikoina ihmetelty, miksi kansainvälisessä vertailussa Suomen koronakuolematilastot näyttävät niin rajuilta. Eri maiden tilastoja ei kuitenkaan ole välttämättä mielekästä verrata, sillä kuolemia tilastoidaan eri tavoin.
THL:n oikeuslääkärit tarkastavat kaikki Suomessa laaditut kuolintodistukset heti niiden valmistuttua. Kuolintodistuksia tarkastaessaan oikeuslääkärit ovat nyt havainneet, että noin 40 prosentissa koronakuolemiksi merkityistä kuolemista varsinainen kuolinsyy ei olekaan korona. Tästä Yle uutisoi.
Yle kirjoitti muun muassa: “Noin 900:ssa koronaan liittyväksi kuolemaksi tilastoidussa tapauksessa lopullisessa kuolintodistuksessa ei ole lainkaan merkintää koronavirustartunnasta”. Lisäksi Ylen jutun kirjoitushetkellä THL:n koronakuolematilastoissa oli 1 579 tapausta, joissa lääkäri on todennut koronan myötävaikuttaneen kuolemaan, mutta korona ei ole ollut peruskuolemansyy tai välitön kuolinsyy.
THL:n verkkosivuilla asiaa on selitetty näin:
“Kun ihminen kuolee, lääkäri kirjaa kuolinsyyn ja peruskuolinsyyt. Välitön kuolinsyy tarkoittaa sitä, mihin ihminen on lääkärin arvion mukaan suoraan kuollut. Peruskuolinsyy puolestaan tarkoittaa sitä, mikä on johtanut välittömään kuolinsyyhyn.
Koronan suhteen välitön kuolinsyy voi olla esimerkiksi vaikea hengitysvajaus, mutta peruskuolinsyynä on siis COVID-19-virusinfektio. Lisäksi voi olla kuolemaan myötävaikuttaneita syitä, kuten perussairauksia. Jos lääkäri on merkinnyt kuolinsyyksi muun syyn, hän on arvioinut kuoleman johtuneen muusta kuin koronaviruksen vaikutuksesta.
Tartuntatautirekisteri ei ole virallinen kuolinsyytilasto, vaan se vastaa epidemian aiheuttamaan nopeaan tietotarpeeseen.”
Tilastokeskus ylläpitää Suomessa virallista kuolemansyytilastoa. Virallinen kuolemansyytilasto laaditaan keräämällä lääkärien laatimat kuolintodistukset ja niistä kuolemansyyt. Tämä tilasto ei vastaa akuuttiin tiedontarpeeseen, sillä se valmistuu vuoden viiveellä. Vuoden 2022 aikana kuolleiden kuolemansyyt voidaan siis tilastossa nähdä aikaisintaan joulukuussa 2023. Virallinen kuolemansyytilasto muodostetaan kansainvälisesti sovittujen sääntöjen mukaan, ja siinä näkyvät vain ne tapaukset, joissa koronavirus on merkitty perus- tai välittömäksi kuolemansyyksi.
Faktabaarin tavoittama THL:n johtava asiantuntija Sirkka Goebeler kertoo, että THL:n oikeuslääkärit ovat huomanneet, että kuolintodistuksia tarkastaessaan he pystyvät samalla poimimaan koronakuolematilastot niistä. Silloin ei tarvitse odottaa Tilastokeskuksen vuoden viiveellä tulevaa virallista kuolemansyytilastoa, vaan luvut saadaan nopeammin käyttöön.
“Näin voimme kertoa jo kuukauden viiveellä, kuinka paljon meillä on koronavirusinfektion aiheuttamia kuolemia. Näemme myös, kuinka paljon on niitä tapauksia, joissa kuolemaan myötävaikuttavaksi tekijäksi on kirjattu koronavirusinfektio”, Goebeler selittää Faktabaarille.
Goebeler kertoo, että Suomessa parhaillaan harkitaan koronakuolemien tilastointitavan muuttamista. Useat muut maat ovat jo siirtyneet käytäntöön, jossa koronakuolematilastoihin päätyvät vain ne kuolemat, joissa kuolintodistuksen perusteella koronavirusinfektio on ollut perus- tai välitön kuolemansyy, eivätkä siis kaikki kuolemat, jotka ovat tapahtuneet 30 päivän sisällä koronavirusinfektiosta.
Yle on aiemminkin kirjoittanut tilastointitavasta. Esimerkiksi helmikuussa 2022 se haastatteli THL:n ylilääkäriä Tuija Leinoa asiasta. Samasta aiheesta kirjoitti helmikuussa myös muun muassa Kainuun Sanomat.
Mikä meni pieleen?
Faktabaari sai faktantarkistajien eurooppalaiseen EDMO-verkostoon kuuluvalta kroatialaiselta faktantarkistusorganisaatiolta Faktografilta kysymyksen koskien aiheesta leviävää disinformaatiota. Faktograf kertoi, että esimerkiksi kroatialaisessa Epoha-vaihtoehtomediassa on uutisoitu asiasta raflaavasti. Epoha muun muassa väittää, että Suomi olisi “yhtenä ensimmäisistä maista” paljastanut “todisteita” siitä, että eri puolilla maailmaa viranomaiset olisivat syyllistyneet petokseen raportoidessaan koronaan liittyvistä kuolemantapauksista. Epoha väittää, että viranomaiset ovat “liioitelleet” koronaan kuolleiden määrää luodakseen joukkohysteriaa.
Myös EDMO-verkostoon kuuluva ruotsalainen Källkritikbyrån raportoi tällaisista väitteistä Ruotsissa.
Faktabaari löysi vastaavan kaltaisia väitteitä lisäksi eri puolilta maailmaa. Väitteitä löytyi muun muassa täältä, täältä ja täältä. Artikkeleissa muun muassa kuvataan Suomen koronakuolematilastoja “vilpillisiksi” tai “petokseksi”.
Ylen jutussa, josta väite on lähtenyt leviämään, on haastateltu Sirkka Goebeleria. Goebeler kertoo Faktabaarille, että faktantarkistajat ympäri maailmaa ovat tavoitelleet häntä viime aikoina.
“Yle Newsin otsikko triggeröi (aiheutti) tämän kansainvälisen uutisoinnin. Nähdäkseni tämä alkoi käännösvirheestä”, Goebler sanoo.
Hän kuvailee tulleensa kansainvälisissä uutisissa nyt leimatuksi jonkinlaiseksi “whistlebloweriksi” (ilmiantajaksi), joka olisi paljastanut THL:n “petoksen” koronatilastoinnissa, vaikka todellisuudessa mistään sellaisesta ei ole ollut kyse.
Ylen englanninkielisen uutisen otsikossa kerrottiin alun perin, että Suomen koronakuolemia on saatettu liioitella (engl. exaggerate) jopa 40 prosentilla. Myöhemmin otsikko vaihdettiin muotoon: “Finland’s Covid death toll could be overstated by 40%, THL says”, eli exaggerated-sana vaihdettiin overstated-sanaan. Overstate tosin niin ikään kääntyy suomeksi liioitteluksi, vaikkakin sanoilla on pieni sävyero. Sanan vaihtaminen käy ilmi jutun lopussa olevasta oikaisusta.
Suomenkielisen uutisen otsikko on neutraalimpi: “Suomessa yliraportoidaan koronakuolemia – lähes 40 prosentissa koronaan liittyvistä kuolemista varsinainen kuolinsyy ei ollutkaan korona”.
Termi “liioitella” antaa ymmärtää, että Suomessa olisi tahallisesti ja vääristelytarkoituksissa annettu väärää informaatiota koronakuolemista, mikä ei pidä paikkaansa.
Goebeler selventää Faktabaarille, että pandemian alkuvaiheessa, kun tautia ei tunnettu, oli tärkeää saada kiinni kaikki kuolemat, jotka tapahtuivat 30 päivän sisällä koronavirusinfektiosta, koska ei tiedetty, millä tavalla ihmiset koronavirusinfektioon mahdollisesti kuolevat. Tautia yritettiin ymmärtää, ja siksi kuolemia päädyttiin raportoimaan tällä tavalla.
Tilastokeskuksen viralliset kuolemansyytilastot vuodelta 2020 ja THL:n koronakuolematilastot vuodelta 2020 erosivat jonkin verran toisistaan: Tilastokeskuksen mukaan koronakuolemia oli 558 vuonna 2020, THL:n tartuntatautirekisterin mukaan yli 600. Vuoden 2021 tarkat luvut tiedetään aikaisintaan tämän vuoden joulukuussa.
Herkästi tarttuvan omikron-variantin levitessä THL:n tilastoihin on päätynyt paljon myös sellaisia kuolemia, joissa koronavirus ei todellisuudessa ole ollut kuolinsyy.
“Nyt meillä on todella paljon koronavirusinfektiota. Jos mietitään, moniko meistä on sairastanut koronavirusinfektion 30 päivän sisällä, niin todella moni. Kaikilla koronavirusinfektion sairastaneilla ja pian sen jälkeen kuolleilla koronavirus ei kuitenkaan ole kuolinsyy”, Goebeler selittää Faktabaarille.
Suomi siis ei ole liioitellut koronakuolemien määrää, vaan niitä on yliraportoitu johtuen tilastointitavasta. Nyt koronavirusinfektio tunnetaan paremmin, joten tilastointitavan muuttaminen on harkinnassa.
Lue myös: Monen muotoisia ja kokoisia: verkkohäiriöiden jäsentelyä (DIL-opas)
Kuva: Kuvakaappaukset Ylen englanninkielisestä uutisesta sekä siitä tehdystä lainauutisesta ja Twitter-päivityksestä.
Jaa eteenpäin
