Väite: EU ja euro ovat nostaneet ruoan hintaa
Grafiikan lähde: Tilastokeskus, kuluttajahintaindeksi
Väite, että EU-jäsenyys tai euro ovat nostaneet ruoan hintaa, ei pidä paikkaansa. Moni myös uskoo, että EU-jäsenyyden myötä alentunut ruoan hintaetu on menetetty ja että viimeistään euron käyttöönotto nosti hinnat jäsenyyttä edeltävälle tasolle.
Kuluttaja, joka arvioi kehityksen kahvikupin hinnasta, näkee ehkä rajun nousun, mutta esimerkiksi lihan ystävät puolestaan selvän laskun. Jos kahvila on kätevästi euron käyttöönoton aikoihin hinannut kupposen hintaa ylös, siitä ei voi kuitenkaan vielä tehdä suuria johtopäätöksiä.
Kansalaiset uskovat inflaation laukkaavan vauhdikkaammin kuin indeksit näyttävät.
Tilastokeskuksen tiedoista selviää muun muassa seuraavaa:
Tilastot kertovat, että ruoan reaalihinta – hinnat puhdistettuna yleisellä hintakehityksellä – on tänä päivänä reilut kolme prosenttia alemmalla tasolla kuin vuonna 1994.
Euron käyttöönotto vuoden 2002 alussa ei nostanut elintarvikkeiden hintoja, ihmisten vastakkaisesta ja varmasta käsityksestä huolimatta.
Vuonna 2010 ruoan hinta laski kahdesta syystä. Ruuan arvonlisäveroa laskettiin 17 prosentista 12 prosenttiin lokakuun alussa 2009. Hinnat laskivat täysimääräisesti veron alennuksen verran. Samaan aikaan maailmanmarkkinahinnat kääntyivät selkeään laskuun. Lasku näkyi Suomessa hitaammin ja pienempänä kuin muualla Euroopassa.
Vuodesta 2010 ruoan reaalihinta on noussut Suomessa yli 8 prosenttia, selvästi nopeammin kuin muualla Euroopassa.
Ruoan arvonlisäveroa on nostettu 12 prosentista 14 prosenttiin ja makeis- ja virvoitusjuomaveroa on nostettu reippaasti.
Suomessa ravintoketjun osat – teollisuus, kuljetus ja kauppa – ovat nostaneet marginaalejaan enemmän kuin muualla. Ruoan hinta vuodesta 2010 maaliskuuhun 2014 nousi Suomessa nopeimmin vanhoista EU-maista.
Lisätietoja Tilastokeskuksen artikkeleista:
Onko ruoan hinta noussut vai laskenut? ** **
Voivatko miljoonat EU-kansalaiset olla väärässä? Inflaatiomittareilla on uskottavuusongelma
Jaa eteenpäin
