Presidenttiehdokas Väyrynen esitti MTV:n suuressa vaalitentissä 13.12.2017 että rajavalvonnan väliaikaisella palauttamisella Suomen olisi mahdollista palauttaa turvallisen maan kautta tulevat turvapaikanhakijat EU:n sisärajalta. “Hyvänen aika, jos meillä on rajatarkastukset meillä on mahdollisuus palauttaa rajalta turvallisen maan kautta tulevia [turvapaikanhakijoita]. Meillä on Euroopan tuomioistuimen päätös viime kesältä joka osoittaa tämän, se olisi ollut jo 2015 mahdollista ja se on nyt mahdollista.”
Samassa keskustelussa myös presidenttiehdokas Huhtasaari esittää saman väitteen. “Olisimme hyvin voineet pysäyttää ihmiset ja kysyä paperit kiitos, ja palauttaa sitten heidät takaisin”.
Väite on väärin.
Suomen on turvapaikanhakijoiden kohtelussa ja heidän hakemusten käsittelyssä noudatettava Geneven pakolaissopimusta, EU:n perusoikeuskirjaa, EU:n asiaa koskevia direktiivejä, EU:n vastuunmäärittämisasetusta (ns. Dublin-asetus), Suomen perustuslakia ja ulkomaalaislakia.
EU:n perusoikeuskirjan artikla 18 takaa oikeuden turvapaikkaan. “Oikeus turvapaikkaan taataan pakolaisten oikeusasemaa koskevan 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen ja pakolaisten oikeusasemaa koskevan 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyn pöytäkirjan määräysten sekä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.”
Rajavalvonnan väliaikainen palauttaminen EU:n sisärajoilla on mahdollista. Suomen on kuitenkin käsiteltävä kaikki rajalla ja alueellaan jätetyt turvapaikkahakemukset. Rajavalvonnan väliaikainen palauttaminen ei muuta Suomen velvoitteita turvapaikanhakijoita kohtaan. Näin ollen rajavalvonnan väliaikainen palauttaminen ei mahdollista turvapaikanhakijoiden käännyttämistä rajalla eikä turvapaikkahakemusten käsittelemättä jättämistä.
Pitää siis paikkansa, että Suomella on mahdollisuus palauttaa EU:n sisärajan rajavalvonta väliaikaisesti. Rajatarkastuksilla Väyrynen viittaa juuri tähän. “Olisi ollut mahdollisuus syksyllä 2015 palauttaa osittaiset rajatarkastukset, kuten Itävalta ja Saksa olivat jo tehneet, ja kuten Norja, Tanska ja Ruotsi myöhemmin tekivät.”
Suomella on Dublin-asetuksen mukaan velvollisuus selvittää turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastaava valtio. Jos jokin muu valtio on vastuussa, henkilö käännytetään lähtökohtaisesti sinne. Kyseessä on usein se valtio, jonka kautta hakija on tullut luvattomasti EU:n alueelle. EU:n tuomioistuin on vahvistanut, että tämä koskee myös tilanteita, joissa jäsenvaltio on sallinut luvattoman rajanylityksen laajamittaisen maahantulon tilanteissa. Suomessa ainoa toimivaltainen viranomainen turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastaavan valtion selvittämisen osalta on Maahanmuuttovirasto.
Toisin sanoen on vähintään kaksi syytä, miksi turvallisen maan kautta tulevaa turvapaikanhakijaa ei voi käännyttää suoraan EU:n sisärajalta. Ensimmäinen syy on, että Suomen on käsiteltävä kaikki turvapaikkahakemukset. Toiseksi Suomen on selvitettävä turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastaava maa siinä tapauksessa, että Suomi ei itse ole vastuussa.
Lähteet:
Rajavartiolaitos
Sisäministeriö
EU:n perusoikeuskirja
Jaa eteenpäin
