Toisin kuin sosiaalisessa mediassa on väitetty, nykyisen tutkimustiedon ja viranomaistietojen valossa norjalainen kasvatettu lohi ei ole ihmiselle poikkeuksellisen myrkyllinen ruokakala. Moniin kaloihin kertyy ympäristömyrkkyjä, mutta viranomaisten mukaan kohtuullisen kalan syömisen hyödyt ylittävät silti haitat. Muun muassa raskaana olevien ja lasten kohdalla kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota kalalajien vaihtelemiseen.
Norjalaisen kasvatetun lohen turvallisuus palaa säännöllisesti keskustelunaiheeksi sosiaalisessa mediassa. Toukokuussa viestipalvelu X:ssä levisi video, jossa kaksi norjalaiseksi esittäytyvää naista varoittaa matkailijaa syömästä Norjassa kasvatettua lohta sen väitetyn myrkyllisyyden ja loisten vuoksi. Myös suomalaiset tilit ovat jakaneet videota.
Kuvakaappaus: X:ssä on levinnyt video, jossa norjalaisiksi esittäytyvät naiset kertovat, etteivät he syö “myrkyllistä” norjalaista lohta.
Sama video on levinnyt aiemmin myös muun muassa Tiktokissa.
Aihe sai viime vuonna näkyvyyttä Suomessa, kun suomalainen Youtube-kanava käänsi alun perin vuonna 2017 julkaistun dokumentin, joka käsittelee norjalaisen lohen myrkyllisyyttä. Videolla on yli 18 000 näyttökertaa. Kyseisessä dokumenttielokuvassa muun muassa väitetään, että kasvatettu norjalainen lohi olisi ‘‘maailman myrkyllisintä ruokaa’’. Samaa dokumenttia on käsitellyt myöhemmin myös toinen suomenkielinen YouTube-kanava. Videolla on yli 33 000 näyttökertaa. Väite on aiempina vuosina levinnyt myös muun muassa Vauva.fi-foorumilla.
Faktabaari ei tässä jutussa tarkastele muita kyseisessä dokumentissa esitettyjä väitteitä, vaan ainoastaan norjalaisen lohen myrkyllisyyttä koskevaa väitettä nykyisen tiedon valossa.
Faktabaarin selvityksen perusteella nykyinen tutkimus- ja viranomaisnäyttö ei tue väitettä, että norjalainen kasvatettu lohi olisi ihmiselle myrkyllistä suositusten mukaisesti käytettynä. Lohessa esiintyy pieniä määriä ympäristömyrkkyjä, kuten monissa muissakin kaloissa ja elintarvikkeissa, mutta viranomaisseurannan perusteella pitoisuudet ovat selvästi EU:n enimmäisrajojen alapuolella.
Asiaa kuitenkin seurataan jatkuvasti. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on juuri kesäkuussa 2026 alentanut arvioitaan siitä, mikä on siedettävä viikoittainen saantimäärä tietyille, kasvatetussa lohessakin esiintyville haitta-aineille.
Norjalaisen lohenkasvatuksen merkittävimmät haasteet liittyvät ympäristövaikutuksiin ja kalojen hyvinvointiin, eivät markkinoilla myytävän lohen elintarviketurvallisuuteen.
Faktabaari tarkisti väitteen, koska se levisi myös suomalaisessa sosiaalisessa mediassa ja koska norjalaisen kasvatetun lohen suosiolla Suomessa on suora kansanterveydellinen merkitys. Norjalaisen kasvatetun lohen kulutus on nelinkertaistunut Suomessa 2000-luvulla, ja Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän, vuoden 2024 tilaston mukaan maahan tuotu lohi on edelleen Suomen ostetuin kala. Valtaosa siitä tulee Norjasta.
Ympäristömyrkyt ovat todellinen mutta vähentynyt ongelma
X:ssä nyt levinnyt video, jossa norjalaisiksi esittäytyvät naiset varoittavat lohien myrkyllisyydestä, on alun perin callmebelly-nimisen käyttäjän vuonna 2022 Tiktokiin lataama. Videolla hän kertoo, että paikalliset ovat varoittaneet häntä syömästä Norjassa kasvatettua lohta sen väitetyn myrkyllisyyden vuoksi.
Väitteet norjalaisen lohen myrkyllisyydestä liittyvät yleensä ympäristömyrkkyihin, joita kaloihin voi päätyä ympäristön ja kasvatusprosessissa käytetyn rehun kautta. Tyypillisimpiä näistä ovat dioksiinit ja polyklooratut bifenyylit eli PCB-yhdisteet.
Dioksiinit ja PCB-yhdisteet ovat ympäristössä pitkään säilyviä kemikaaleja, jotka kertyvät ravintoketjussa erityisesti eläinrasvaan. Niitä esiintyy pieninä pitoisuuksina monissa elintarvikkeissa, erityisesti kalassa, maitotuotteissa ja lihassa.
Pitkäaikaisen altistumisen näille on osoitettu voivan vaikuttaa muun muassa hermostoon, immuunijärjestelmään, hormonitoimintaan ja lisääntymiseen. Ne voivat myös lisätä syöpäriskiä. Yhdisteiden päästöjä on rajoitettu kansainvälisissä sopimuksissa. 1970-luvulta lähtien pitoisuudet elintarvikkeissa ja rehussa ovatkin laskeneet.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on määrittänyt dioksiineille ja PCB-yhdisteille siedettävän viikoittaisen saannin (TWI) rajan, joka kuvaa elinikäistä viikoittaista altistumistasoa ilman merkittävää terveysriskiä.
Vuonna 2018 EFSA laski dioksiinien ja PCB-yhdisteiden TWI-arvoa 14:stä kahteen pikogrammaan henkilön painokiloa kohden uuden tutkimusnäytön perusteella. Keskeinen peruste muutokselle oli huoli siitä, että sikiöaikainen ja varhaislapsuuden altistuminen voi heikentää siemennesteen laatua myöhemmällä iällä.
Kesäkuussa 2026 julkaistussa päivitetyssä riskinarviossa EFSA laski TWI-arvon edelleen 0,6 pikogrammaan painokiloa kohden viikossa. Samalla se arvioi, että monien eurooppalaisten kokonaisaltistus ylittää tämän viitearvon, mikä osoittaa dioksiinien ja PCB-yhdisteiden olevan edelleen kansanterveydellinen huolenaihe. Keskeisin tunnistettu riski liittyy edelleen altistumiseen ennen syntymää ja varhaislapsuudessa, jolloin aineet voivat vaikuttaa poikien lisääntymisterveyteen myöhemmin elämässä.
Faktabaari kysyi EFSA:lta sähköpostitse, millainen määrä kasvatettua lohta käytännössä ylittäisi 0,6 pikogramman rajan 80-kiloisella henkilöllä. EFSA kertoi, että kun otetaan huomioon kasvatetun lohen keskimääräiset PCDD/F- ja DL-PCB-pitoisuudet EFSA:lle toimitettujen tietojen perusteella, raja ylittyisi noin 220-270 gramman viikoittaisella annoksella, jos ei huomioida muista lähteistä tulevaa saantia. Arvio perustuu kuitenkin siis kasvatetun lohen keskimääräisiin pitoisuuksiin - EFSA:lla ei ollut jakaa lukuja erikseen norjalaisesta kasvatetusta lohesta.
Käytännössä altistumista tulee kuitenkin monista muistakin elintarvikkeista. Kyseinen raja tarkoittaa sitä, että kasvatettua lohta söisi tämän verran joka viikko koko elämänsä ajan. Suomalaiset syövät kalaa keskimäärin parisataa grammaa viikossa.
Suomessa Ruokavirasto ei ole määritellyt erillisiä rajoja kasvatetulle kalalle, mutta kalaa suositellaan syötävän 2-3 kertaa viikossa. Monipuolisen eri kalalajien kulutuksen todetaan kumoavan ympäristömyrkkyjen mahdolliset haitat.
Faktabaari kysyi EFSA:lta tuoreen riskiarvion merkittävyydestä. EFSA:n mukaan TWI-arvon alentaminen ei perustunut yksittäiseen uuteen havaintoon, vaan riskinarvioinnissa käytettiin eri päätutkimusta kuin vuoden 2018 arvioinnissa ja sovellettiin uusia epävarmuuskertoimia. Lisäksi WHO:n toksisuusekvivalenttitekijöiden (TEF) päivityksen jälkeen vuoden 2018 riskinarvion keskeistä epidemiologista tutkimusta ei enää pidetty riittävänä uuden TWI-arvon ensisijaiseksi perustaksi, vaikka se säilyi arvioinnissa tukevana näyttönä.
Näytön perusteella keskeisin dioksiineja ja PCB-yhdisteitä koskeva huolenaihe liittyy nimenomaan altistumiseen varhaisessa elämänvaiheessa. TWI-arvo on asetettu suojaamaan koko väestöä, ja sen tarkoituksena on estää hedelmällisessä iässä olevien naisten elimistöön kertyvien dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuuksien nouseminen tasolle, joka voisi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia heidän lapsilleen joko sikiöaikana tai imetyksen aikana.
Aikuisten osalta EFSA toteaa, että muita kuin kehitykseen liittyviä haittavaikutuksia saattaa ilmetä, mutta tämä edellyttäisi korkeampia altistustasoja kuin mitä Euroopassa tällä hetkellä havaitaan. Saatavilla oleva tutkimusnäyttö ei kuitenkaan mahdollista tällaisen tason tarkkaa määrittämistä.
Epidemiologisissa tutkimuksissa ei ole havaittu eikä raportoitu haitallisia vaikutuksia aikuisilla nykyisillä ravinnosta saatavilla altistustasoilla, jotka monilla ylittävät TWI-arvon. On myös hyvä ottaa huomioon, että TWI on pitkän aikavälin mittari, eikä rajojen hetkittäinen ylittyminen aiheuta riskiä. Rajan ylittävä altistus ei myöskään tarkoita suoraan terveyshaittojen ilmenemistä, vaan TWI-arvon johtamistavasta riippuen eriasteista ilmenemisriskiä mitätöntä suuremmaksi.
Tiivistettynä: EFSA siis laski viitearvoa menetelmän päivityksen vuoksi suojellakseen herkintä ryhmää - kehittyvää sikiötä ja lapsia. Vaikka monen aikuisen saanti ylittää tämän varovaisen pitkän aikavälin arvon, se ei tarkoita suoraan terveyshaittojen ilmenemistä.
EFSA laatii parhaillaan myös kalankulutuksen riskiarviointia, jossa tarkastellaan kalansyönnin ravitsemuksellisia hyötyjä sekä mahdollisia haittoja, jotka liittyvät altistumiseen useille haitta-aineille, kuten dioksiineille ja PCB-yhdisteille. Arvioinnin odotetaan valmistuvan vuoden 2027 loppuun mennessä. Euroopan komissio on pyytänyt selvityksen tukemaan kansallisia viranomaisia ravitsemussuositusten antamisessa. Riippuen selvityksen tuloksista ja komission arviosta, on siis mahdollista, että ohjeistuksia päivitetään lähivuosina.
Ruokavirasto: Kalan terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden mahdolliset haitat
Faktabaari kysyi Suomen elintarviketurvallisuudesta vastaavalta Ruokavirastolta norjalaisen kasvatetun lohen mahdollisista terveysvaikutuksista sähköpostitse.
Erityisasiantuntija Kaisa Kukkosen mukaan Norjan merentutkimuslaitoksen tekemän seurannan perusteella kasvatetun lohen haitallisten aineiden pitoisuudet ovat selvästi EU:n asettamien enimmäisrajojen alapuolella.
Ruokavirastossa norjalaisen lohen pitoisuuksia ei ole tutkittu, mutta Suomessa kasvatettujen ja luonnonkalojen tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että kasvatetuissa kaloissa esiintyy yleensä vähemmän vierasaineita, kuten dioksiineja, PCB- ja PFAS-yhdisteitä tai elohopeaa kuin luonnonkaloissa. Keskeinen syy on kasvatuksessa käytettävän rehun tarkka valvonta.
“Yleisesti voi sanoa, että kalan käytön terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät mahdolliset haitat”, Kukkonen kiteyttää.
Norjan elintarviketurvallisuutta valvovan Mattilsynetin ohjeistuksessa ei ole nostettu kasvatettua lohta esille kalana, jolle olisi tarpeen asettaa käyttörajoituksia. Norjalaisissa ravitsemussuosituksissa lohi mainitaan yhtenä suositeltavana kalalajina.
Kasvatetun kalan käyttöä ei ole myöskään Ruokaviraston laatimien kalan turvallisen käytön ohjeiden mukaan tarvetta rajoittaa. Herkille kuluttajaryhmille eli alle kouluikäisille sekä hedelmällisessä iässä oleville naisille, raskaana oleville ja imettäville annetut poikkeukset koskevat tiettyjä luonnossa eläviä kaloja.
Huoli ympäristömyrkkyjen vaikutuksista ei ole yksinomaan norjalaista kasvatettua lohta koskeva ongelma, vaan liittyy laajemmin erityisesti eläinperäisiin elintarvikkeisiin. Suomessa dioksiineille altistumisesta kolme neljäsosaa tulee kuitenkin kalasta, joten erityisesti lasten, nuorten, hedelmällisessä iässä olevien, raskaana olevien ja imettävien äitien kohdalla kannattaa kiinnittää huomiota kalalajin valintaan ympäristömyrkkyjen takia.
Ympäristöhaitat ja eläinten hyvinvointi Norjan lohenkasvatuksen merkittävimpiä ongelmia
Faktabaari kysyi norjalaisen kasvatetun lohen terveysvaikutuksista myös Luonnonvarakeskukselta.
Johtavan tutkijan Jouni Vielman mukaan nykyinen tutkimus- ja viranomaisnäyttö ei tue väitettä norjalaisen kasvatetun lohen myrkyllisyydestä ihmiselle. PCB-yhdisteitä, raskasmetalleja, dioksiineja sekä eläinlääkkeiden jäämiä seurataan säännöllisesti, eikä virallisissa valvontaohjelmissa ole havaittu pitoisuuksia, jotka ylittäisivät EU:n raja-arvot.
Hän pitää Norjan merentutkimuslaitoksen tekemiä laajoja tutkimuksia yleisesti luotettavina. Viimeisin, vuoden 2024 raportti osoittaa, että haitallisten aineiden pitoisuudet alittavat raja-arvot moninkertaisesti.
Myös kasvatuksessa käytettävässä rehussa on tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosikymmeninä. Aiemmin rehussa käytettiin huomattavasti enemmän pienkaloista valmistettua kalaöljyä ja kalajauhoa, mutta niiden osuus on vähentynyt selvästi. Tämä on osaltaan pienentänyt kasvatetun lohen ympäristömyrkkypitoisuuksia. Itämeren luonnonlohessa ympäristömyrkkyjä onkin usein enemmän kuin kasvatetussa lohessa, sillä villikalat syövät Itämeressä silakkaa ja kilohailia, joihin myrkkyjä kertyy enemmän. Dioksiinin ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat kuitenkin laskeneet paljon viime vuosikymmeninä.
Väitteet kasvatetun lohen myrkyllisyydestä liittyvät usein kalankasvatuksen ympäristövaikutuksiin ja lohitäiden torjuntamenetelmiin. Nämä ovat kuitenkin eri kysymyksiä kuin kuluttajan elintarviketurvallisuus.
Lohenkasvatukseen liittyy silti tunnistettuja ympäristö- ja eläinterveyshaasteita. Videoilla esitetty väite lohien sisältämistä loisista viittaa todennäköisesti lohitäihin, jotka ovat tyypillisin kasvatetussa lohessa ilmenevä loinen ja merkittävä ongelma norjalaiselle lohenkasvatusteollisuudelle. Kuluttajalle lohitäi ei kuitenkaan aiheuta terveysriskiä. Se poistuu kalan prosessoinnissa, eikä olisi riski edes ihmisen syömänä. Itämeressä ei ole lohitäitä, eikä se siten olen Suomessa kasvatetun kirjolohen ongelma.
Pahimmillaan lohitäi-infektiot syövyttävät kalan ihoa ja aiheuttavat korkeaa kuolleisuutta. Ahtaissa merikasseissa tartunnat leviävät nopeasti ja voivat levitä myös luonnonlohiin. Kasvatustoimintaa säädellään lohitäihavaintojen perusteella, joten loisongelma on myös taloudellinen riski kasvatuslaitoksille.
“Norjalaisen lohenkasvatuksen kipukohta ei ole niinkään sen turvallisuus elintarvikkeena, vaan potentiaali levittää tauteja ja loisia luonnon lohikantoihin, laitoksista karkaavien lohien lisääntyminen luonnonlohien kanssa ja siten niiden perimän muuttaminen sekä mereen pääsevien ravinteiden suuri määrä”, Vielma tiivistää.
Myös lohitäiden torjunnassa käytetyt menetelmät, kuten lämpökäsittely aiheuttavat kaloille stressiä ja tätä kautta kuolleisuutta. Norjalaisen viljellyn lohen kasvatusoloja on selvittänyt muun muassa Yle MOT, jonka mukaan Norjassa kuolee vuosittain 50 miljoonaa lohta stressiin ja erinäisiin sydänsairauksiin.
Myös WWF:n kalaoppaassa suositellaan ostamaan Norjassa ja muualla Euroopassa kasvatettua lohta harkiten. Tätä perustellaan kuitenkin ympäristöongelmilla, ei terveyshaitoilla.
Yhteenveto: Norjalainen kasvatettu lohi ei ole tutkimustiedon valossa poikkeuksellinen terveysriski
Väite norjalaisen kasvatetun lohen poikkeuksellisesta myrkyllisyydestä ei saa tukea ajankohtaisesta viranomais- tai tutkimusnäytöstä. Norjalaisen kasvatetun lohen haitta-ainepitoisuuksia sekä lohille annettavaa rehua seurataan tarkasti, ja viranomaisseurannan perusteella pitoisuudet ovat selvästi EU:n turvallisuusrajojen alapuolella. Itämeren pienkaloja syövissä luonnonkaloissa pitoisuudet ovatkin tyypillisesti suurempia kuin kasvatetussa lohessa.
Lohen syömisellä on myös terveyshyötyjä. Viranomaisten mukaan lohen terveyshyödyt ylittävät sen mahdolliset haitat, eikä kalojen syömisen kanssa kannata olla ylivarovainen.
EFSA:n riskiarvion päivitys osoittaa, että ympäristömyrkkyjen vaikutukset ovat edelleen huoli elintarviketurvallisuudessa. Vaikka dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat laskeneet kansainvälisten rajoitusten myötä, niiden terveysvaikutuksia seurataan jatkuvasti. EFSA:n tuoreessa riskiarviossa alennettu suositus niiden siedettävälle viikoittaiselle saannille perustuu ennen kaikkea huoleen sikiön ja lapsen kehityksestä sekä hedelmällisessä iässä olevien naisten altistumisesta.
Lohitäi on Norjan lohenkasvatusteollisuudessa merkittävä haaste, jonka ympäristövaikutukset ja kalojen hyvinvointiin liittyvät tekijät tekevät siitä sekä eettisen että taloudellisen ongelman. Ihmisille lohitäit ovat kuitenkin harmittomia.
Pääkuva: Lohia kaupan kalatiskillä. Kuva: Alamy / All Over Press
Jaa eteenpäin
