Kokoomuksen europarlamenttivaaliehdokas Henna Virkkunen sanoi Jyväskylässä 24.4.2019 pidetyssä Vaadi
faktat-vaalipaneelissa antavansa ”synninpäästön” kaikille autoilijoille, joiden kyydissä on neljä henkilöä (videon kohdassa 01:02:55). Virkkusen mukaan henkilöauto on tuolloin toiseksi ympäristöystävällisin tapa liikkua heti junan jälkeen.
Väite on väärin
Asiantuntijan mukaan on kategorisesti mahdotonta antaa ”synninpäästöä” kaikille autoilijoille verrattaessa heitä muihin kuin junalla matkustaviin. Jokaisen matkan aiheuttamiin päästöihin (CO2) vaikuttaa muun muassa kulkuneuvon voimanlähde tai moottorityyppi, energiatehokkuus, käytetty polttoaine tai energialähde, täyttöaste sekä EU:n päästökaupan vaikutus pienempiin päästömääriin. Polttoaineesta sähköön siirryttäessä marginaalipäästö on nolla, koska päästöille on kiintiö. Neljällä kyytiläisellä ja uudella polttomoottorilla varusteltu auto voi tuottaa vähemmän päästöjä henkilökilometriä (g/hkm*) kohden kuin lähes tyhjänä ajava linja-auto, mutta tilanne ei suinkaan ole aina näin.
Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n liikenteen energiankäytön ja päästöjen laskemiseen tarkoitetun Lipaston tulokset eivät myöskään tue Henna Virkkusen väitettä. Parlamenttiehdokas on oikeassa siinä, että junat ovat selvästi ympäristöystävällisin vaihtoehto taittaa matkaa, mutta junien jälkeen ei suinkaan tule henkilöautot, vaan muut joukkoliikennevälineet mukaan lukien linja-autot, mikäli niiden täyttöaste on noin puolet. Myös sähkökäyttöinen voi päästä samoihin lukemiin sähkökäyttöisten joukkoliikennevälineiden kanssa, jos sen kuormitusaste on korkea.
Vain harva suomalainen taittaa matkaansa kimppakyytiläisenä
Liikenneviraston noin kuuden vuoden välein tekemästä henkilöliikennetutkimuksesta käy ilmi, että vain pieni osa suomalaisista matkustaa kimppakyytiläisenä. Miehistä jopa 85 prosentilla on aina tai lähes aina auto käytettävissään kuljettajana. Naisten kohdalla vastaava luku on 71 prosenttia. Naisista 34 prosentilla oli henkilöauto säännönmukaisesti käytettävissä matkustajana, kun taas miehistä vain 18 prosenttia ilmoitti käyttävänsä autoa aina tai lähes aina matkustajana. Koko maata tarkasteltaessa suomalaisten menopelinä matkoilla on useimmiten auto, jolla taitettiin 45 prosenttia kaikista tehdyistä matkoista. Auton kyydissä matkustajana tehtiin vain 15 prosenttia matkoista. Tulokset perustuvat vuoden 2016 aineistoihin.
Suomen autokanta läntisen Euroopan lähes vanhinta
Euroopan autovalmistajayhdistyksen ACEA:n viime vuonna julkaiseman tilaston mukaan Suomen autokanta on läntisen Euroopan lähes vanhinta. Suomessa autokanta on keskimäärin 11,8 vuotta vanhaa, kun EU:n keski-ikä on 10,5 vuotta (2016). Tilastokeskuksen ja liikenteen turvallisuusviraston Trafin ylläpitämät tilastot maalaavat suomalaisten henkilöautoista vieläkin mustemman kuvan. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2018 lopussa Manner-Suomen rekisterissä olevien henkilöautojen keski-ikä oli 14,6 vuotta ja liikennekäytössä olevien autojen keski-ikä 12 vuotta. Alhaisin henkilöautojen keski-ikä oli Uudenmaan maakunnassa (12,1 vuotta) ja korkein Kainuun maakunnassa (16,8 vuotta). Kaikkiaan rekisterissä oli yhteensä 3 494 836 henkilöautoa, mikä tarkoittaa yhtä henkilöautoa 1,58 suomalaista kohden. Liikennekäytössä kaikista rekisteröidyistä autoista oli 2 720 663.
*Henkilökilometri tarkoittaa yhden henkilön kulkemaa kilometrin matkaa. Luku saadaan esimerkiksi linja-autolle paikasta A paikkaan B kertomalla matkan pituus matkustajien lukumäärällä. Bussin kulkiessa tyhjänä kertyy kilometrejä (päästöjä), mutta ei henkilökilometrejä.
*Päästö henkilökilometriä kohden [g/hkm] tarkoittaa yhden kyydissä olevan matkustajan (henkilöautoissa kuljettajakin) osalle tulevaa päästömäärää kilometriä kohden. Luku saadaan jakamalla ajoneuvopäästö henkilökilometrien määrällä. Henkilöautoissa keskimääräinen henkilömäärä on luvun pienuuden vuoksi desimaaliluku.
Lähteet:
Matti Kahra, Elinkeinoelämän keskusliitto, johtava asiantuntija
Juhani Laurikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, johtava tutkija
Euroopan autovalmistajayhdistys ACEA, Euroopassa käytetyt ajoneuvot
Liikenneviraston (nyk. Väylä), Henkilöliikennetutkimus
Teknologian tutkimuskeskus VTT, Lipaston laskelmat
Tilastokeskus & Traficom, Moottiajoneuvokanta 2018
Jaa eteenpäin
