Asiantuntijoiden mielestä X:n yhteisöhuomautuksissa on paljon potentiaalia, mutta myös useita ongelmia. Huomautuksista huolimatta mis- ja disinformaatio Israelin ja Hamasin välisestä konfliktista leviää kuin kulovalkea.
X-viestipalvelun yhteisöhuomautukset ovat nousseet Suomessa keskusteluun viime päivinä.
Ylikomisario Jari Taponen Helsingin poliisista ihmetteli ja kritisoi viikonloppuna saamaansa yhteisöhuomautusta väkivaltatilastoja koskeneeseen twiittiinsä. Perussuomalaisten puoluelehti Suomen Uutiset uutisoi tapauksesta ja laittoi juttuun väliotsikon, jonka mukaan ”faktantarkistajat oikaisivat yhteisöhuomautuksella” Taposen twiittiä.
Suomen Uutiset kirjoittaa, että ”yhteisöhuomautukset ovat Twitterin ominaisuus, jonka avulla faktantarkistajat voivat tarjota lisätietoa väitteisiin, jotka ovat harhaanjohtavia tai sisältävät väärää tietoa.”
Toisin kuin Suomen Uutisten tekstistä saattaa ymmärtää, Twitterin eli nykyisen X:n yhteisöhuomautukset eivät ole ammattifaktantarkistajien tekemiä, vaan X:n käyttäjien tekemiä.
Ennen tilinsä poistamista Taponen puolestaan ihmetteli X:ssä, ”onko tosiaan niin, että kuka tahansa voi lisätä disinformaatiota kenen tahansa julkaisuun?” Vastaus kysymykseen on kieltävä, sillä jotta yhteisöhuomautus julkaistaan, useiden poliittisesti erimielisten käyttäjien pitää kannattaa sen julkaisua. Tätä on pidetty sekä yhteisöhuomautusten hyvänä että huonona puolena.
Miten yhteisöhuomautukset toimivat?
Twitterin yhteisöhuomautukset, jotka tunnettiin aiemmin nimellä Birdwatch, on ohjelma, jonka avulla tietyt käyttäjät voivat lisätä hyödyllisistä kontekstia sellaisiin twiitteihin, jotka saattavat olla harhaanjohtavia tai joista puuttuu tärkeää tietoa, mutta jotka eivät kuitenkaan riko alustan sääntöjä. Heinäkuun lopulla myös Suomi pääsi osaksi yhteisöhuomautusohjelmaa.
Hyödyllisiksi arvioituja huomautuksia voi tutkia täällä. Kun yhteisöhuomautus tehdään, julkaisun alle ilmestyy laatikko, jonka otsikkona on: “Lukijat lisäsivät kontekstia, jonka arvelivat kiinnostavan ihmisiä”.
Yhteisöhuomautuksia pääsevät tekemään sellaiset käyttäjät, jotka eivät ole rikkoneet X:n sääntöjä hiljattain, jotka ovat perustaneet tilinsä yli puoli vuotta sitten ja joiden puhelinnumero on vahvistettu. Yksittäisen käyttäjän huomautus ei kuitenkaan mene sellaisenaan läpi ilman muuta arviointia, vaan muut käyttäjät ja X:n algoritmi arvottavat huomautuksia.
Ajatuksena on, että samaa poliittista näkökantaa edustavat eivät pääse ”huutoäänestämään” yhteisöhuomautusta jonkin julkaisun alle, vaan jotta yhteisöhuomautus julkaistaan, sellaisten käyttäjien, jotka ovat algoritmin laskentakaavan perusteella poliittisesti erimielisiä, pitää olla yhteisöhuomautuksesta samaa mieltä. ”Jos usein eri mieltä arvioissaan olevat tekijät ovat yksimielisiä tietyn huomautuksen hyödyllisyydestä, se on luultavasti hyvä indikaattori huomautuksen hyödyllisyydestä eri näkökulmia edustaville käyttäjille”, X selittää ideaa.
Twitterin tuottaman tutkimuksen mukaan yhteisöhuomautukset auttavat vähentämään virheellisen informaation leviämistä. Ne ovat myös ovat hyviä havaitsemaan ja tunnistamaan tekoälyn tuottamaa sisältöä ja huijauksia. Lisäksi yhteisöhuomautuksista kerätystä datasta voi olla hyötyä ammattifaktantarkistajille.
Mitä ongelmia yhteisöhuomautuksiin liittyy?
Asiantuntijat ovat kritisoineet yhteisöhuomautuksia siitä, että vaikka niiden ideana oli tuoda ratkaisu faktantarkistajien puolueellisuutta koskevaan kritiikkiin, käytännössä yhteisöhuomautukset ovat saaneet aikaan sen, että monia X:ssä esitettyjä väitteitä ei faktantarkisteta ollenkaan.
Tämä johtuu siitä, että jos eri poliittista näkökantaa edustavat käyttäjät eivät pääse yhteisymmärrykseen huomautuksesta, sitä ei julkaista. MediaWisen johtaja Alex Mahadevan kuvaili kesän Global Fact -konferenssissa tilannetta siten, että jotta huomautus tulee julkaistuksi, se ”edellyttää ideologioiden välistä yhteisymmärrystä totuudesta”, minkä saavuttaminen on polarisoituvassa ympäristössä usein mahdotonta.
Hankaluutena on, että yhtä suuren määrän poliittisesti oikealla ja vasemmalla olevia ihmisiä pitää suostua lisäämään twiittiin huomautus, jotta se julkaistaan. “Ehkä se olisi toiminut neljä vuotta sitten”, Mahadevan pohti. “Se ei toimi enää, sillä 100 vasemmistolaista ja 100 oikeistolaista eivät ole yhtä mieltä siitä, että rokotteet ovat tehokkaita.”
Lisäksi yhteisöhuomautuksiin pääsee Poynter-instituutin mukaan silloin tällöin läpi disinformaatiota.
Twitterin entinen turvallisuusjohtaja Yoel Roth arvioi Global Factissa, että yhteisöhuomautuksissa on paljon potentiaalia, mutta hän piti parempana Twitterin aiempaa kaksinapaista lähestymistapaa virheellisen informaation käsittelemiseen. Aiemmin Twitterissä oli yhteisöllisen menetelmän rinnalla myös menetelmä, jossa yhtiö laittoi leimoja misinformaatioon. ”Nyt kaikki munat ovat samassa korissa”, Roth kuvasi. X:n työntekijät eivät voi muokata yhteisöhuomautuksia.
Syyskuussa julkaistun raportin mukaan X on yhteisöhuomautuksistaan huolimatta tällä hetkellä pahin valeuutisten levittäjä. Trustlabin laatimasta raportista selviää, että X:stä disinformaatiota löytyi helpommin kuin miltään muulta sosiaalisen median alustalta, ja disinformaatio sai lisäksi suhteellisesti eniten sitoutumista X:ssä.
Hamasin hyökättyä Israeliin X, samoin kuin muutkin sosiaalisen median alustat, on jälleen täyttynyt virheellisestä ja valheellisesta informaatiosta ja harhaanjohtavista kuvista ja videoista. Yhteisöhuomautusten – kuten usein ammattimaisen faktantarkistuksenkin – valuvikana on se, että ne tulevat aina myöhässä: sadat tuhannet tai jopa miljoonat ihmiset ovat saattaneet ehtiä nähdä julkaisun ennen kuin se saa yhteisöhuomautuksen tai merkinnän faktantarkistuksesta.
Lue myös: New York Times: Faktantarkistajat huolissaan vaalivuoden alla
Juuri nyt verkossa lukuisilla eri somealustoilla on esimerkiksi kiertänyt Tiktokista lähtöisin oleva video, jossa näkyy lapsia eläinhäkeissä. Videon yhteydessä on väitetty, että häkeissä olisi Hamasin sieppaamia israelilaislapsia. Väite päätyi myös Ylen verkkouutisen otsikkoon, jota on sittemmin korjattu. Faktabaarin EDMO-kollegan Malditan tekemän faktantarkistuksen mukaan useat kuvakaappaukset ja muut todisteet kuitenkin viittaavat siihen, että video on julkaistu jo ennen Hamasin tekemää hyökkäystä eikä liity meneillään olevaan konfliktiin. Maldita myös huomauttaa, ettei häkeissä näy lukkoja lainkaan. Tanskalainen Tjekdet puolestaan kirjoittaa siitä, että tarkkaan kuuntelemalla huomaa, että videolla on itse asiassa kaksi eri ääniraitaa. Varmuutta siitä, missä ja milloin video on kuvattu, ei kuitenkaan tällä hetkellä ole.
Kyseinen häkkivideo, jolla on esimerkiksi X:ssä miljoonia katselukertoja, kiertää edelleen ilman leimoja faktantarkistuksesta tai yhteisöhuomautuksesta. Myös Tiktokista video löytyy ilman merkintöjä siitä, että se on luultavasti kuvattu jo ennen hyökkäystä.
Jaa eteenpäin
