Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on määritellyt riskiarviotaulukossaan kuntosalit matalan koronatartuntariskin tiloiksi. Sosiaalisessa mediassa on väitetty tuoreeseen saksalaistutkimukseen viitaten, että luokitusta pitäisi muuttaa.
”Kuntosalien turvallisuus on keskusteluttanut korona-aikana. Tutkimus osoittaa, että hengästyttävä urheilu lisää koronan leviämisen riskiä merkittävästi. Toisin kuin on väitetty, kuntosalit eivät ole matalan riskin paikkoja”, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Mikko Tiihonen twiittasi toukokuun lopulla.
Tiihonen linkitti twiittiinsä New York Timesissa julkaistun artikkelin, joka pohjautuu PNAS-tiedelehdessä (Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States) julkaistuun tuoreeseen tutkimukseen. PNAS on yksi maailman arvostetuimmista tieteellisistä julkaisusarjoista.
Faktabaarin selvityksen mukaan kyseisestä yksittäisestä tutkimuksesta ei voida vetää näin suoraviivaista johtopäätöstä, vaikka se tukeekin Tiihosen johtopäätöstä.
”Mutkia vedetään suoraksi, jos yhden artikkelin perusteella tehdään päätelmä”
THL on riskiarviotaulukossaan luokitellut kuntosalit vähäisen tartuntariskin tilanteiksi. Riskiarviotaulukkoa on pandemian aikana kritisoitu runsaasti. Faktabaari ei tavoittanut THL:ää kommentoimaan sitä, mihin luokitus perustuu, mutta mediassa aiemmin esillä olleiden tietojen mukaan riskiarviotaulukko on laadittu yhteistyössä useiden asiantuntijoiden kanssa ja taustatiedot on kerätty useasta eri lähteestä.
Riskiarviotaulukkoa laatimassa ollut ylilääkäri Otto Helve kertoi MTV:lle tammikuussa 2022, että riskiarviotaulukon taustatiedot ovat kertyneet useista kansainvälisistä ja kotimaisista tutkimuksista, rekisteritiedoista, jäljitykseen liittyvästä datasta ja esimerkiksi alueellisista koronakoordinaatioryhmistä ja paikallisesta tiedonkeruusta. ”Se on synteesi hyvin paljon erilaisia tietolähteitä”, Helve totesi MTV:lle.
Riskiarviotaulukkoa ei tällä hetkellä Suomessa sovelleta, joten THL ei myöskään kommentoinut Faktabaarille sitä, olisiko kuntosalien tartuntariskiä syytä päivittää tuoreen tutkimuksen tulosten valossa. Taulukko löytyy silti edelleen THL:n sivuilta.
PNAS:in julkaisemassa tutkimuksessa kerrotaan, että intensiivistä liikuntaa harrastaessaan ihmiset erittävät keskimäärin noin 132 kertaa enemmän aerosoleja minuutissa kuin levossa. Levossa ihmiset päästävät ulos keskimäärin 580 hiukkasta minuutissa, mutta kovatehoisen liikunnan aikana hiukkasia pääsee keskimäärin 76 200 minuutissa.
Tutkimuksessa kukin koehenkilö suoritti kahtena eri päivänä samanlaiset kardiopulmonaaliset rasitustestit polkupyöräergometrillä. Rasitusta lisättiin, kunnes koehenkilö uupui. Tutkimuksessa käytettiin laitteistoa, joka kerää hengitysilman ja mittaa aerosolipartikkelit.
Tutkimuksessa on kuitenkin tarkasteltu vain aerosolien määrää rasituksessa – ei virusten. Tutkimusartikkelissa korostetaankin sitä, että pelkkä partikkeleiden määrä ei kerro totuutta tartuntariskistä, vaan pitäisi myös tietää, paljonko näissä partikkeleissa on infektoivaa virusta.
”Vaikka artikkeli siis kuvaa havainnon, jonka voi perustellusti olettaa lisäävän esimerkiksi kuntosalien riskiä, ei siinä kuitenkaan edes pyritä tutkimaan tuota riskiä suoraan eikä tekemään sen suhteen varsinaisia johtopäätöksiä”, sanoo virologian professori Kalle Saksela Helsingin yliopistosta. ”Juttu siis on tieteellisesti pätevä, mutta silti faktantarkistuksen kannalta on väärin väittää, että se kertoisi jotain kuntosalien [toteutuneesta] tartuntariskistä.”
Tutkimuksen keskusteluosiossa käydään läpi sen rajoitteita. Tutkijat toteavat, että vaikka aerosolihiukkasten määrä on merkittävä tekijä koronan tarttumisriskissä, se ei ole ainoa tekijä, vaan tartunnan mahdollisuus riippuu useista muistakin tekijöistä. Koronatautia sairastavan ihmisen käyttäminen tutkimuksessa, jossa harrastetaan raskasta liikuntaa, olisi tutkijoiden mukaan epäeettistä muun muassa siksi, että liikunnan tiedetään lisäävän esimerkiksi sydänlihastulehdusriskiä koronapotilailla.
Spekuloida kuitenkin voidaan: jos partikkeleita pääsee urheillessa ilmaan yli sata kertaa enemmän kuin levossa, todennäköisesti myös virusta tulee silloin enemmän kuin levossa, erikoistutkija Aku Karvinen Teknologian Tutkimuskeskukselta VTT:ltä sanoo.
”Jos myös vastaanottaja, altis terve henkilö, hengittää raskaasti urheilusuorituksen aikana, hän hengittää merkittävästi enemmän ilmaa – todennäköisesti myös virusta sisältäviä aerosolihiukkasia”, Karvinen toteaa.
”Mutta jos kysytään, että voidaanko tällainen johtopäätös tehdä tuosta yhdestä tutkimuksesta, niin ehkä ei. Jos ajatellaan ihan tieteellistä johtopäätöksen tekoa, niin mutkia vedetään suoraksi, jos yhden artikkelin perusteella tehdään päätelmä, että kuntosali ei ole matalan riskin paikka.”
Karvinen kertoo, että jotta voitaisiin vetää tällainen johtopäätös, pitäisi tietää, minkä kokoisissa hiukkasissa virukset ovat, kuinka monta niitä on missäkin hiukkasessa ja vaikuttaako tähän fyysinen rasitus, miten ne leijailevat ilmassa eteenpäin ja kuinka monta hiukkasta vastaanottaja hengittää. Edelleen pitäisi tietää, kuinka monessa näistä hiukkasista on virus ja kuinka monta hiukkasta tarvitaan, että sairastuu.
”Koko tätä ketjua tutkitaan useissa tutkimuksissa tällä hetkellä. Tavoitteena on, että arvio siitä, onko kuntosali turvallisempi paikka kuin jokin toinen paikka, perustuisi tulevaisuudessa täysin tietoon ja laskentaan. Vielä on kuitenkin paljon muuttujia, joista ei tiedetä.”
Karvinen muistuttaa, että myös esimerkiksi tilan ilmanvaihto vaikuttaa tartuntariskiin. Kuntosaleilla yleensä ilmanvaihto on lähtökohtaisesti hyvä, mutta tiloissa on eroja.
VTT ei ole tutkinut juuri kuntosalien tartuntariskiä, mutta sillä on parhaillaan käynnissä suuri E3-yhteishanke, jonka useissa eri tutkimuksissa tarkastellaan muun muassa erilaisia ilmanvaihtoratkaisuja, erilaisia hiukkasia sekä sitä, voidaanko viruksia neutraloida UV-C-valolla. Karvinen kertoo, että lähiaikoina myös aloitetaan tutkimuksia oikeissa sairaala- ja toimistotilanteissa.
Tavoitteena on tuottaa tietoa ja leviämisen estomenetelmiä, jotka mahdollistavat toiminnan ilman rajoituksia mahdollisissa seuraavissa korona-aalloissa ja seuraavissa pandemioissa.
Tutkimukset ovat hyödyksi myös muun muassa siinä, että jälkikäteen voitaisiin tietää, miten hyvin koronarajoituksista päätettäessä on toimittu. On myös mahdollista, että rajoituksia joudutaan ottamaan vielä uudelleen käyttöön, jolloin mahdollisimman tarkka tieto on tarpeen.
Tiihonen: Todistustaakka on THL:llä
Faktabaari ei ota kantaa siihen, ovatko kuntosalit matalan riskin tiloja vai eivät, sillä Faktabaarilla ei ole mahdollisuutta arvioida aiheesta tehtyjä tieteellisiä tutkimuksia. Artikkelissa otetaan kantaa vain siihen, mitä yksittäisestä kuntosalien tartuntariskiä käsittelevästä tutkimuksesta voidaan päätellä.
Faktabaarin tavoittama Mikko Tiihonen kertoo twiittinsä perustuneen kokonaisnäkemykseen, joka hänelle on syntynyt eri tutkimuksia tarkastellessa. Useissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että kuntosalit eivät olisi matalan riskin tiloja, toisin kuin THL on määritellyt. On myös pienempi määrä tutkimuksia, joissa tällaisia viitteitä ei ole voitu havaita.
Tiihonen katsoo, että koko lähtöoletus, jonka mukaan kuntosalit olisivat matalan riskin paikkoja, on väärä, kunnes toisin todistetaan.
”Muun näytön puuttuessa kestävä lähtökohtainen oletus olisi se, että kuntosalien riski on keskimääräinen: ei suuri eikä pieni”, Tiihonen sanoo.
Hän korostaakin kritisoivansa nimenomaan sitä, ettei THL ole esittänyt lähdeluetteloa tieteellisiin julkaisuihin, joihin riskiarviotaulukko on perustunut. Hän näkee, että todistustaakka on THL:llä.
”Meidän pitää mielestäni kysyä, onko olemassa jokin uskottava selitys sille, että kuntosalit olisivat matalan riskin paikkoja koronatartunnalle, esimerkiksi verrattuna ruokakauppaan. Mitään tällaista selitystä ei tietääkseni ole esitetty. Toiseen suuntaan (”ei matalan riskin paikka”) on sen sijaan monta uskottavaa mekanismia: suuri määrä kävijöitä, jotka koskettavat samoja kuntosalilaitteita, ovenkahvoja ja kalusteita sekä hengittävät samaa ilmaa; New York Timesin referoiman tutkimuksen mukaan he myös tuottavat hengästyessään paljon enemmän aerosoleja kuin levossa olevat ihmiset”, Tiihonen sanoo.
Tiihonen sanoo olevansa huolissaan siitä, että perustelematon näkemys matalasta riskistä tuottaa väärän turvallisuuden tunteen.
Hän esittää argumenttinsa tueksi useita tutkimuksia, jotka viittaavat siihen, ettei kuntosaleja voitaisi pitää matalan tartuntariskin tiloina. Tutkimuksista voi lukea esimerkiksi täältä, täältä, täältä ja täältä.
Professori Kalle Saksela muistuttaa yleisellä tasolla, että absoluuttiseen varmuuteen päästään tieteessä vain harvoin. Käsitykset asioista muuttuvat ja tarkentuvat jatkuvasti. ”Mutta tämä ei silti tarkoita, että koska mikään ei ole ’varmaa’, niin kaikki tieto tai luulo olisi samanarvoista tai etteikö päätöksenteon pitäisi perustua kulloinkin parhaaseen tutkittuun tietoon”, Saksela toteaa.
Kuva: Mies kuntosalilla Noidassa Intiassa helmikuussa 2022. Sunil Ghosh/Hindustan Times/Shutterstock/All Over Press
Jaa eteenpäin
