Kyselytutkimuksen perusteella alustalla vierailee viikoittain arviolta alle 300 000 täysi-ikäistä suomalaista.
Anonyymi keskustelupalvelu Ylilauta on pitkään kertonut kuukausittaiseksi käyttäjämääräkseen noin 2,5 miljoonaa erillistä kävijää, joista valtaosa olisi suomenkielisiä. Luku on toistunut esimerkiksi Ylen, Iltalehden ja Ilta-Sanomien uutisoinnissa lokakuussa 2023, Ylellä uudelleen elokuun alussa sekä Helsingin Sanomissa toukokuussa.
Palvelun ilmoittamalle kävijämäärälle on vaikea löytää näyttöä verkkomediaa käsittelevistä kyselytutkimuksista. Vuonna 2024 Oxfordin yliopiston yhteydessä toimivan Reuters-instituutin Uutismedia verkossa 2024 -maaraportin mukaan Ylilautaa oli käyttänyt viimeisen viikon aikana 6 prosenttia 18 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Tutkimus perustuu tammi–helmikuussa 2024 tehtyyn kyselyyn, johon vastasi yhteensä 2015 ihmistä. Kun 18 vuotta täyttäneitä suomalaisia oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2023 lopussa kaikkiaan 4 581 646, Ylilaudan täysi-ikäisten käyttäjien määrä olisi Reuters-instituutin teettämän kyselyn perusteella noin 275 000.
11.9.2024 otettu ruutukaappaus Ylilaudalta. Sivu on myös tallennettu verkkosivuarkistoon.
Kyselytutkimuksen mukaan Ylilaudan käyttäjien määrä ikäryhmissä 18–44 on suhteellisesti suurempi, noin 9–12 prosenttia, mutta jää silti kauas suurempien sosiaalisen median alustojen käyttäjämääristä. Koko aikuisväestöstä Facebookia käyttää 65 %, YouTubea 63 %, Instagramia 46 % ja TikTokia 21 %.
Raportin kokoamisesta vastannut Tampereen yliopiston tutkija Esa Reunanen tutkimuskeskus Tarusta suhtautuu Ylilaudan ilmoittamaan kävijämäärään epäillen. ”Minusta ei ole uskottavaa, että lähes puolet suomalaisista (2,5 miljoonaa) kävisi vähintään kuukausittain Ylilaudalla. Koska se on suomenkielinen alusta, ulkomaalaiset käyttäjätkään eivät voi selittää näin suurta kävijämäärää”, Reunanen sanoo.
Reunanen muistuttaa, että Ylilaudan käyttäjistä osa voi olla alle 18-vuotiaita, jotka eivät näy Uutismedia verkossa -maaraportin aineistossa. Tilastokeskuksen mukaan 10–19-vuotiaita oli viime vuoden lopussa hieman yli 633 000, mutta heidän sosiaalisen median käyttöään ei kartoitettu Reutersin tutkimuksessa.
Vuonna 2022 toteutettu Some ja nuoret -kysely kuitenkin osoittaa, ettei nuorissa ikäryhmissä ole sen enempää Ylilaudan käyttäjiä. Faktabaarin selvityksen mukaan kyselyn taustatiedoista ilmenee, että palvelua käytti reilut 5 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista ja nuorista aikuisista. Kyselyyn vastasi 2653 nuorta ja nuorta aikuista ikäluokasta 13–29 niin että nuoremmat ikäryhmät olivat suhteellisesti yliedustettuja. Ylilauta oli 22. sijalla heidän käyttämistään sosiaalisen median palveluista. Tämän perusteella voidaan arvioida, että Ylilautaa käyttää parikymmentätuhatta 13–18-vuotiasta nuorta.
Kuva: Ylilauta ei ollut vuonna 2022 nuorten ja nuorten aikuisten 20 suosituimman some-palvelun joukossa. Lähde: Suomessa asuvien 13-29-vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo (2022). Ebrand Group Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut.
Myöskään ero viikoittaisten ja kuukausittaisten kävijöiden välillä ei voi selittää yli kahdeksankertaista aukkoa alustan oman ilmoituksen ja kyselytutkimusten perusteella lasketun arvion välillä. “Voi olettaa, että Ylilaudan käyttäjistä suuri osa käyttää alustaa vähintään viikoittain, minkä vuoksi ero yksittäisten käyttäjien määrässä viikoittain ja kuukausittain tuskin on kovin suuri”, Reunanen arvioi.
Faktabaari pyysi kävijämäärästä lisätietoja Ylilaudan ylläpidolta, muttei saanut toistamiseen lähetettyyn pyyntöön vastausta.
Ylilauta muuttui osittain maksulliseksi vuoden 2023 lopulla, mikä on voinut vähentää sen kävijämäärää. Suurta muutosta palvelun kävijämäärässä ei Reuters-instituutin maaraporttien mukaan ole kuitenkaan viime vuosina tapahtunut. Ylilaudalla vieraili vuonna 2022 niin ikään kuusi prosenttia ja vuonna 2023 seitsemän prosenttia aikuisista suomalaisista edellisen viikon aikana.
Ylilaudalla on voinut olla kaupallisia syitä liioitella kävijämääräänsä. Palvelun omistaa Maltalle rekisteröity Lauta Media Ltd, jonka suurin osakas on Ylilaudan vuonna 2011 perustanut Aleksi Kinnunen. Muu osa omistuksesta jakautuu Ylen MOT:n selvityksen mukaan neljälle suomalaismiehelle, jotka ovat mukana nettikasinoiden markkinoinnissa. Palvelu on tuottanut omistajilleen viime vuosina miljoonia euroja osinkoina, mutta poliisi on puuttunut nettikasinoiden mainontaan alustalla arpajaislain vastaisena.
Kuluneen kesän aikana Ylilauta on luopunut kokonaan mainostilan myynnistä sivustollaan. Palvelu on saanut jatkuvasti kielteistä julkisuutta, jonka seurauksena osa mainostajista oli kaikonnut sivustolta. Oikeusministeriön tilaamassa selvityksessä arvioitiin jo vuonna 2021, että Ylilauta on merkittävin suomenkielisen vihapuheen julkaisualusta. Sen jälkeen viestittely alustalla on liitetty esimerkiksi Valkeakoskella toukokuussa 2024 tapahtuneeseen nuoren naisen murhaan. Heinäkuussa Tivi kertoi Googlen poistaneen Adsense-mainoksensa Ylilaudalta.
On myös mahdollista, että Ylilauta on ilmoittanut erillisinä vierailijoina eri IP-osoitteista tulleen liikenteen. IP-osoite on yksilöivä osoite, jonka perusteella laite tunnistetaan verkossa. IP-osoitteet eivät siis ole käyttäjäkohtaisia, vaan yhdellä Ylilaudan käyttäjällä voi olla useita IP-osoitteita riippuen käytetystä verkkoyhteydestä. Osoite myös vaihtuu, kun palvelua käyttää kodin ulkopuolella muissa verkoissa.
Lisäksi monet Ylilaudan käyttäjät ottavat palveluun todennäköisesti yhteyden virtuaalisessa erillisverkossa (VPN) suojatakseen yksityisyyttään. VPN piilottaa laitteen IP-osoitteen ja vaihtaa sen toiseen.
Artikkelia päivitetty 11.9. klo 19. Täsmennetty IP-osoitteita käsittelevää kohtaa.
Jaa eteenpäin
