Aprillipäivänä kaksi vuotta täyttävä Faktabaari avaa jälleen ovensa tällä samalla päivämäärällä, kun Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun journalismiopiskelijat ryhtyvät tarkistamaan faktoja maahanmuuttoon, turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin liittyvistä väitteistä.
Kansalaiset voivat pyytää faktantarkistusta julkisuudessa esitetyistä väitteistä tällä lomakkeella.
Vajaat kaksi kuukautta kestävän kurssin ja toimitushankkeen aikana paitsi tarkistetaan faktoja myös laaditaan faktantarkistusprosessin kaavio kaikkien suomalaisten toimittajien ja toimittajakoulutusten käyttöön.
“Vaikka jokainen faktantarkistus on omanlaisensa, prosessista voidaan löytää perusperiaatteita, joita voi hyödyntää kaikissa faktantarkistustapauksissa”, sanoo Faktabaarin vastaava toimittaja Tuomas Muraja.
Faktabaarin ja Haaga-Helian toimittajakoulutuksen yhteishankkeessa on mukana parisenkymmentä tulevaa journalistia. Kokonaisuuden rahoittaa Tiina ja Antti Herlinin säätiö. Tavoitteena on nostaa vahingollisten huhupuheiden leviäminen ja väärien tietojen levittäminen näkyviksi ja keskusteluun sekä samalla haastaa myös median omaa osuutta informaation tuottajina, arvottajina ja välittäjinä.
“Haluamme, että yhteiskunnallinen keskustelu perustuu faktoihin sekä on konsruktiivista ja eteenpäin ajattelevaa. Yhteinen kokemuksemme on, että Suomen keskusteluilmapiiri on tukahduttavan kärjistynyt samalla, kun vihapuhe ja jopa tietoisesti välitetty väärä tieto ovat arkipäiväistyneet. Luotettavan tiedon tunnistaminen on vaikeaa kaikille ja kaikenikäisille”, sanoo toimittajakoulutuksen johtaja ja Faktabaarin koulutusvastaava Anne Leppäjärvi.
Faktabaari on poliittisesti sitoutumaton ja kaikille avoin kansalaispalvelu. Se ei toimi minkään poliittisen puolueen puolesta tai puoluetta vastaan. Faktabaarin toteutuksen taustalla on Avoin yhteiskunta ry. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää avoimuutta keskeisenä yhteiskunnallisena perusarvona, tuoda yhteiskunnallinen päätöksenteko lähelle kansalaista sekä antaa kansalaisille entistä parempia mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon.
Faktantarkistusprosessi etenee seuraavasti:
**Faktabaari saa vihjeen tarkistettavasta faktasta ** Faktabaarin toimitus saa vihjelomakkeesta tai sosiaalisen median kautta vinkin tarkistettavasta faktasta. Kysyjä täyttää lomakkeeseen kolme kohtaa:
- Kuka väitti?
- Missä väitti?
- Linkki väitteeseen, jotta nettijutusta saa kuvakaappauksen.
**Toimitus ottaa yhteyttä dokumentointiammattilaiseen ** Informaatikolta toimitus saa linkit asiaa koskeviin lakeihin, säädöksiin ynnä muihin vastaaviin asiakirjoihin. Tavoitteena on saada kaksi toisistaan riippumatonta lähdettä.
Tiedonhakijan muistilista koostuu muun muassa seuraavista kysymyksistä:
Mikä on se varsinainen kysymys tai aihe, johon vastausta tai lisätietoa etsitään?
Mitä asiasta on tiedossa jo ennestään, missä tai kenellä nämä tiedot ovat?
Tiedetäänkö hyviä lähteitä (esimerkiksi kirjoittajia, asiantuntijoita, tietopankkeja tai lehtiä)?
Millaiseen tarkoitukseen tieto tulee (esimerkiksi tutkimukseen, selvitykseen, puheeseen, artikkeliin tai kommenttipuheenvuoroon)?
Millaisessa muodossa tulokset halutaan: riittävätkö pelkät faktat (lähteineen) vai hankitaanko analysoitua tausta-aineistoa, tutkimuksia, artikkeleita, kirjoja jne?
Kuinka laajalta maantieteelliseltä tai sisällölliseltä alueelta etsitään?
Mihin mennessä tietojen/aineistojen on oltava koossa?
Minkäkielistä aineistoa pitäisi hakea, mitä kieliä toimeksiantaja pystyy lukemaan?
Jos kielitaidon puute vinouttaa relevanttien lähteiden käyttöä, miten puute korjataan?
**Yhteys asiantuntijoihin ** Toimitus ottaa yhteyttä yhteen tai useampaan asiantuntijaan verkostostamme ja pyytää tutkia väitteen paikkaansapitävyyttä.
Journalismin periaate on, että tiedot pitäisi tarkistaan vähintään kahdesta toisistaan riippumattomasta lähteestä. Luotettavaa taustainformaatiota voi hankkia aiheesta riippuen esimerkiksi:
viranomaisilta: raporteista, selvityksistä, tutkimuksista yms. Suomessa ja muissakin länsimaissa suuri osa tällaisesta tiedosta on julkisissa tietokannoissa. Julkisuusperiaatteen mukaan viranomaisten on tietopyynnön saatuaan kohtuullisessa ajassa annettava myös analoginen julkinen aineisto pyytäjän luettavaksi
oikeuslähteistä: säädöksistä ja niiden valmisteluaineistosta, oikeustapauksista.
tilastoista: lähes kaikesta numeroilla ilmaistavasta informaatiosta on olemassa tilastoja
tutkimuksesta: alan tutkimusjulkaisuista, tutkimuslaitoksista, tutkijoilta
asiantuntijoilta, kuten tutkijoilta, virkamiehiltä tai yleensä ihmisiltä, jotka tuntevat oman alansa perin pohjin.
Asiantuntijan vastaus
Saatu vastaus muokataan helposti luettavaan journalistiseen muotoon, ja muokattu teksti lähetetään asiantuntijalle uudelleen arvioitavaksi.
Lista sudenkuopista, joita faktantarkistukessa on otettava huomioon:
Säädösten tarkoitus löytyy yleensä niiden valmisteluaineistoista ja tulkintaa voi etsiä tuomioistuinratkaisuista ja juridisesta ja hallinnollisesta kirjallisuudesta. Pykälätekstin lisäksi tarvitaan tietoa sen käytännön soveltamisesta.
Lakitekstin kansantajuistamiseen sisältyy liiallisen yksinkertaistamisen vaara.
Uskotaan muiden medioiden tai päättäjien uutisointia tarkistamatta itse alkuperäisistä lähteistä ja/tai asiantuntijoilta, miten asia todellisuudessa on.
Kaikki virallinenkaan aineisto ei ole internetissä eikä edes saatavana sähköisessä muodossa, vaikka se on julkista. Näitä tietoja, esimerkiksi tuomioistuinratkaisuja, on osattava pyytää oikeasta elimestä.
Lukuja voi tulkita liian yleisiksi/erityisiksi/merkityksellisiksi, jos ei ehdi tai pysty tarkistamaan laadintaperiaatteita.
Korrelaatiosta vedetään helposti johtopäätöksiä syy- ja seuraussuhteista tai muusta todellisesta riippuvuudesta. Sattuman mahdollisuus unohtuu.
Eri tavoin lasketut lukusarjat eivät ole keskenään vertailukelpoisia, mikä tiedonhakijan on otettava huomioon sekä valmiita tauluja rinnastaessaan tai yhdistäessään että kootessaan itse tilastoa perusaineistosta.
Arviot ja ennusteet on muistettava erottaa valmiista ja lopullisesta aineistosta.
Jos dataa ei ole alun perin käsitelty tai hankittu ammattimaisesti, myös siitä vedettävät johtopäätökset vääristyvät.
Samassa lukusarjassa ja sitä kuvaavassa graafissa saattaa nähdä sekä nousevaa että laskevaa kehitystä riippuen siitä, mihin sitä vertaa.
Yhteen asiantuntijaan tai lähteeseen luottaminen; historian tapahtumilla on aina monta puolta ja monta näkökulmaa.
Puutteelliset tiedot, jolloin aukkoja täytetään arvailulla.
”Poliittinen korrektius” eli tapahtumia on kerrottu tai on nyt kerrottava sievistellen, ottaen huomioon ajan moraalikäsitykset (esimerkiksi natsien ihailu 1930-luvulla, muuttunut suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin, suurvaltapoliittinen varovaisuus, ”suomettuminen”).
Asiantuntijoina esiintyvät voivat olla tahallaan tai tahattomasti poliittisen tai taloudellisen intressiryhmän asialla. Mitä useampi erillinen lähde, sen parempi.
Julkaisu
Kun muokattu teksti on hyväksytty, lisätään vielä informaatikolta saadut linkit ja tarkistettu fakta julkaistaan sivustollamme. Faktabaari antaa väitteelle tuomion:
1 Totta 2 Valhetta 3 50/50 (monimutkaisemmissa tapauksissa = tarve pidempään blogikirjoitukseen)
Baaripuhetta-blogissa toimitus tai vierailijat kirjoittavat ajankohtaisista fakta-asioista. Faktojen tarkistuksen sivujuonteena on syntynyt myös Debattibaari-sivusto, jolla keskustellaan monimutkaisista yhteiskunnallisista ja globaaleista teemoista kuten ilmastonmuutoksesta ”asiapohjalta, argumentoidusti ja avoimesti”.
Perinteinen tietopalvelutyön motto kuvaa myös toimittajan ja faktantarkistajan yötä: vastaanottajalle toimitetaan ”oikea tieto, oikeaan aikaan, oikeassa muodossa”. Faktabaarin tavoitteena on saada faktantarkistus julkaistuksi runsaan vuorokauden kuluessa.
Jaa eteenpäin
