Yli 6 400 ehdokkaan vaalikoneaineisto avaa puoluekantaan liittyviä eroja suhtautumisessa disinformaatioon ja faktapohjaiseen tietoon.
Alle kolmannes aluevaalien ehdokkaista katsoo, että aluevaalien kampanjoinnissa on levitetty disinformaatiota eli vääristeltyä informaatiota. Ehdokkaiden vastauksissa on kuitenkin suuria eroja, jotka näyttävät noudattavan puoluerajoja.
Kristillisdemokraattien ehdokkaista vain 14 %, RKP:n ehdokkaista 16 % ja kokoomuksen ehdokkaista 23 % on täysin samaa mieltä tai samaa mieltä siitä, että ”aluevaalien osalta on levitetty disinformaatiota eli vääristeltyä informaatiota”. Perussuomalaisten ehdokkaista täysin samaa mieltä tai samaa mieltä väitteen kanssa on 26 % ja Valta kuuluu kansalle -puolueen ehdokkaista 30 %.
Vasemmiston ja vihreiden ehdokkaista sen sijaan näin vastaa paljon suurempi osuus. Vihreistä 39 %, sosiaalidemokraateista 40 % ja vasemmistoliiton ehdokkaista 45 % on samaa mieltä tai täysin samaa mieltä siitä, että aluevaalien osalta on levitetty disinformaatiota. Kaikki ehdokkaat:
Lähde: Ylen aluevaalikone
Faktabaari esitti väitteen aluevaaleihin liittyvästä disinformaatiosta joulukuussa yli 10 000:lle ehdokkaalle osana Ylen vaalikonetta. Faktabaari osallistui Ylen mediakumppanina kahden vaalikoneen väitteen laadintaan. Toinen Faktabaarin väitteistä kuului: “Äänestäjillä on aluevaaleissa käytössään riittävästi faktapohjaista tietoa äänestyspäätöksensä tueksi”.
Faktabaari ei avannut omaa vaalikonetta äänestäjien käyttöön eivätkä Faktabaarin väitteet ole mukana Ylen sivuilla äänestäjille avatussa versiossa. Faktabaari sai kuitenkin käyttöönsä valtakunnallisen aineiston, joka koostuu yli 6 400 ehdokkaan vastauksista. Ennakkoäänestyksen alkuun mennessä kerätyt vastaukset avaavat kiinnostavasti puolueiden välisiä eroja suhtautumisessa disinformaatioon ja faktapohjaiseen tietoon.
Sukupuoli vaikuttaa myös ehdokkaiden näkemyksiin disinformaatiosta, mutta vähemmän kuin puoluekanta. Miesehdokkaat näkevät disinformaatiota kuitenkin keskimäärin enemmän kuin naiset. Miehistä disinformaatioväitteen kanssa oli samaa tai täysin samaa mieltä 35 %, naisista 27 %. Esimerkiksi vasemmistoliiton miesehdokkaista peräti 54 % oli samaa tai täysin samaa mieltä väitteen kanssa, mutta RKP:n naisehdokkaista vain 9 %.
Rokotteet näkyvällä sijalla
Koronapandemian aikana levitetty disinformaatio on saattanut vaikuttaa ehdokkaiden vastauksiin. Kommenteissaan monet ehdokkaat korostavat, etteivät ole havainneet suoraan aluevaaleihin tai hyvinvointialueisiin liittyvää disinformaatiota.
Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla sosiaalidemokraattien ehdokkaana oleva Lauri Hietanen toteaa, että tämänhetkinen disinformaatio liittyy osaltaan koronaan. Kokoomuksen ehdokkaana oleva Antti Jäänvirta arvioi, että valeinformaation ja vastakkainasettelun tarjoajat ovat vaihtaneet vielä äskettäin tulikuumana käyneen maahanmuuttokeskustelun ”rokotteisiin, joista ovat saaneet maahanmuuttoakin repivämpää epäluottamusta lietsottua yhteiskuntaa kohtaan”. Vihreiden länsiuusimaalainen ehdokas Lauri Lavanti arvioi, että kaikissa vaaleissa levitetään disinformaatiota. Hän ei kuitenkaan usko, että sitä on levitetty yhtä aktiivisesti kuin kuntavaalien aikana.
Toisaalta ehdokkaiden vastauksissa korostuvat poliittiset erimielisyydet. ”Disinformaatiota on levitetty esimerkiksi väittämällä, että maahanmuuton kulujen leikkaamisella pelastetaan sotepalvelut tai että sotepalvelut voidaan turvata yksityistämällä”, tiivistää vasemmistoliiton ehdokkaana Pohjois-Pohjanmaalla oleva Ville Kellokumpu.
Samassa vaalipiirissä ehdolla oleva keskustan Antti Ollikainen arvioi, että osa mahdollisesta disinformaatiosta voi pohjautua väärinkäsityksiin tai näkemyseroihin. ”Tiedotus on ollut huonoa, mutta mitään disinformaatiota en ole mielestäni nähnyt”, toteaa puolestaan perussuomalaisten Seppo Paakkari. Yksittäiset ehdokkaat näkevät disinformaatiota lähinnä ”valtamediassa”. Heihin lukeutuu Valta kuuluu kansalle -puolueen Tuukka Mäkiranta Pohjois-Pohjanmaalta: ”Valtamedia on kyllä levittänyt keksimäänsä disinformaatiota joka päivä, totta”.
Tietoa on, jos osaa etsiä
Huoli faktapohjaisen tiedon riittävyydestä yhdistää laajemmin puoluekenttää. Kaikista ehdokkaista vain 38 % on samaa tai täysin samaa mieltä siitä, että faktapohjaista tietoa äänestyspäätöksen tueksi on riittävästi. Vastaajista 50 % on eri mieltä tai täysin eri mieltä väitteen kanssa:
Lähde: Ylen aluevaalikone
Puoluekenttä on jakautunut myös tämän väitteen osalta, muttei yhtä selvästi oikeistoon ja vasemmistoon kuin disinformaation osalta. Liike Nytin ehdokkaista 62 %, perussuomalaisten ehdokkaista 66 % ja Valta kuuluu kansalle -puolueen ehdokkaista peräti 68 % katsoo, ettei äänestäjillä ole aluevaaleissa käytössään riittävästi faktapohjaista tietoa. Kristillisdemokraattien ehdokkaista näin ajattelee 50 %, kokoomuksen ehdokkaista 49 % ja vasemmistoliiton ehdokkaista 48 %.
Suurista puolueista parhaimpana tilannetta pitävät keskustan ehdokkaat. Heistä 50 % katsoo, että faktapohjaista tietoa on riittävästi saatavilla. Myös RKP:n (48 %) ja sosiaalidemokraattien ehdokkaissa (43 %) on enemmän niitä, joiden mielestä faktapohjaista tietoa on riittävästi kuin niitä, joiden mielestä sitä ei ole tarpeeksi. Monien ehdokkaiden mielestä ongelmat kiteytyvät uusiin vaaleihin ja sote-uudistuksen vaikeaselkoisuuteen. Tietoa olisi saatavilla, mutta sen hankkiminen edellyttäisi omaa aktiivisuutta. Esimerkiksi aluevaaleissa ehdolla oleva vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen kommentoi, että viestintä vaaleista olisi tullut aloittaa aikaisemmin – heti soteuudistuksen lainsäädännön valmistuttua.
”Tietoa on laidasta laitaan, sanoo puolestaan perussuomalaisten aluevaaliehdokas ja Kajaanin kaupunginhallituksen jäsen Tea Heikkinen. ”On kansalaisten medialukutaidosta kiinni, osaavatko ihmiset suodattaa tietotulvasta oikeaa tietoa.”
Helsingin yliopiston vuonna 2020 julkaiseman tutkimuksen mukaan luottamus johtaviin uutismedioihin (Yle, HS, MTV) korreloi puoluekannatuksen kanssa. ”Perussuomalaiset uutisten kuluttajat luottivat selvästi vähemmän uutismediaan kuin muiden puolueiden edustajat”, muistuttavat yliopistotutkija Minna Horowitz ja yliopistonlehtori Janne Matikainen Helsingin yliopistosta. Molemmat ovat Faktabaarin jäseniä.
Perussuomalaisten äänestäjistä vain 40 % sanoi tutkimuksessa pitävänsä uutismedioita erittäin tai melko luotettavina siinä missä kokoomuksen kannattajista niihin luotti 86 %, sosiaalidemokraattien kannattajista 87 % ja vihreiden kannattajista 91 %.
Samankaltainen jakauma näkyy aluevaaliehdokkaiden vastauksissa. Eliitin ja kansan vastakkainasettelua korostavien Perussuomalaisten, Liike Nytin ja Valta kuuluu kansalle -puolueiden ehdokkaat pitävät faktapohjaisen tiedon saatavuutta heikoimpana.
Kainuulla jo kokemus maakuntavaaleista
Vaaliehdokasaineisto tarjoaa näkymän paitsi puolueiden välisiin, myös alueellisiin eroihin suhtautumisessa disinformaatioon ja faktapohjaiseen tietoon. Valtakunnallisesti suurin ero suhtautumisessa faktapohjaiseen tietoon on toisaalta Pohjois-Karjalan ja toisaalta Kainuun ja Etelä-Savon ehdokkaiden välillä. Siinä missä Pohjois-Karjalan ehdokkaista vain 30 % katsoo, että äänestäjillä on käytössään riittävästi faktapohjaista tietoa, Kainuun ehdokkaista näin ajattelee 41 % ja Etelä-Savon ehdokkaista 43 %.
Kainuun suhteellisesti parempaa osuutta voisi selittää osaltaan hyvinvointialueen aiempi kokemus aluevaaleja osin vastaavista maakuntavaaleista. Kainuun hallintokokeilussa järjestettiin suorat maakuntavaalit kuntavaalien yhteydessä vuosina 2004 ja 2008. Maakunta vastasi vuosina 2005–2012 muun muassa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä erikoissairaanhoidon järjestämisestä.
Kainuun suhteellisesti paremman lukeman perusteella voisi olettaa, että kun aluevaalit järjestetään Suomessa seuraavan kerran vuonna 2025 yhdessä kuntavaalien kanssa, arviot faktapohjaisen tiedon saatavuudesta ovat kohentuneet myös muilla alueilla.
Faktabaari on pyytänyt Yleltä, että ehdokkaiden vastausaineisto avattaisiin vaalien jälkeen myös tutkijoiden käyttöön. Aineisto valaisee uudesta kulmasta, miten erilaiset poliittiset toimijat tulkitsevat faktapohjaisen tiedon saatavuutta ja disinformaation leviämistä vaalien yhteydessä. Tässä artikkelissa näistä eroista on esitetty vasta ensi havainnot.
Lisätietoa
Ylen tiedotteet vaalikoneyhteistyöstä kymmenen mediakumppanin kanssa täällä ja täällä.
Oikeusministeriön sivut aluevaaleista.
Sote-uudistukseen liittyvä lainsäädäntö kootusti täällä.
Kuva: Ismo Pekkarinen / All Over Press
Jaa eteenpäin
