Pysähdyin, harkitsin ja tarkistin.
Faktabaari on pyrkinyt puolustamaan faktapohjaista julkista keskustelua nyt kolmansissa EU-vaaleissa, mutta paljon on muuttunut. Vaalitarkkailun keskellä pakotin itseni hetkeksi pysähtymään ja harkitsemaan, miten vuoden 2024 eurooppalainen vaaliasetelma, konteksti, informaatiotilaa koskeva uhka-arvio ja siihen kehitetyt vastaukset olivat muuttuneet.
Kuinka 10 vuodessa olemme baarissamme päätyneet
- digitaalisella infomaatiolukutaidolla ennaltaehkäisemään tekoälyn mahdollistamaa hämmennystä ulkoisten ja kotimaisten informaatiomanipuloijien käsissä,
- vahtimaan Digivaalivahdilla suosittelualgoritmien vinoumia ja
- rajoittamaan informaatiohäiriöitä pahasti rikkinäisessä digitaalisessa informaatioympäristössä kansainvälissä EDMO- ja NORDIS-verkostoissa – edelleen täysin riippumattomasti.
2014 alkutaipaleelta on säilynyt oikeastaan vain vaalivaikuttavien poliitikkojen perinteinen faktantarkistus, sillä heidän pitäminen vastuullisena faktapohjastaan on edelleen demokratian kulmakiviä, ja muut mediat eivät ole tarttuneet heille esittämäämme haasteeseen.
Nostalgisointi 2014 vaaleista – jolloin karrikoiden yleiseurooppalainen konteksti oli vielä eurokriisi (Krimin valtauksesta ei Suomessa juuri debatoitu), haaste populismi ja toivottu ratkaisu siihen journalistinen faktantarkistus – näyttäytyy informaatioympäristön nykyhaasteiden osalta aika leppoisilta.
2019 vaaleissa varauduttiin jo sitten brexitin ja Trumpin myötä sosiaalisen median ongelmiin. 2019 EU-kriittinnen laitaoikeisto eteni jo huomattavasti, samalla kun eurooppalaista vaalidynamiikkaa edes hieman ymmärrettävämmäksi äänestäjälle tekevä kärkiehdokasjärjestelmä romutettiin jäsenmaiden vallankipeiden johtajien toimesta.
2019 vaaleista selvittiin kuitenkin – tiettävästi – EU-tasolla ilman suurempia vaalihäirintöjä, ja varautuminen 2024 vaaleihin aloitettiin massiivisella ihmiskeskeisellä digiagendalla, jonka toimeenpano jäikin sitten jäsenmailta täysin kesken. Nyt jännitetään, riittävätkö digijätteille asetetut vaatimukset turvata vaaliintegriteettiä edes toivotun itsesäätelyn myötä, sillä digivallan valvonta on edelleen hyvin keskeneräistä.
Tilanne EU:ssa on informaatiointegriteetin osalta vaalien aattona siis edelleen hyvin puutteellinen. Toisaalta voimme kysyä, mitä se on EU:n ulkopuolella, jossa digivaltaa ei haasta kukaan? Riippumattoman Faktabaarimme tarina kansalaisen asialla tässä mannerlaattojen myrskeessä on hyvin symbolinen. Historiamme selittää kuitenkin tämän kokonaisvaltaisen lähestymistapamme digitaalisten infomaatiohäiriöiden maailmaan faktantarkistuksen, disinfomaation ja suoranaisen infomaatiomanipulaation näkökulmista.
EU-vaaleissa äänestät – mahdollisesti tietämättäsi – digipolitiikan suurvallan EU:n linjasta tekoälyn, digialustojen lainsäädännön toimeenpanon valvonnasta ja uusien haasteiden haltuunotosta kansalaisnäkökulmasta. Älä siis tyydy meppiäsi valitessasi ideologiseen valintaan sääntelyn määrästä vaan haasta mieluummin sääntelyn laadusta ja vaikuttavuudesta sinun, ylikansallisten yritysten ja/tai demokratian näkökulmasta.
Digitaalisesti lukutaitoisella kansalaisella on meillä EU:ssa valtaa ja vapautta valita myös jatkossa. Tervetuloa kehittämään tätä taitoa uutiskirjeemme parissa. Pysähdy, harkitse, tarkista – viisaasti vaaleihin 9.6.
Mikko Salo
Faktabaarin perustaja ja toiminnanjohtaja
Jaa eteenpäin
