[box] Julkaisemme Baaripuhetta-sarjassa taustoittavia asiantuntijakolumneja niin faktantarkistukseen kuin julkiseen poliittiseen keskusteluun liittyen.[/box]
–Milka Sormunen
Ensi keväänä suomalaiset valitsevat presidentin seuraaviksi kuudeksi vuodeksi. Vaalipaneeleita seuratessa on tärkeää pitää mielessä, mihin presidentti voi vaikuttaa ja mihin ei.
Suomen ylimmät valtioelimet ovat eduskunta, tasavallan presidentti ja valtioneuvosto, johon kuuluvat pääministeri ja muut ministerit. Hallitusvaltaa käyttävät presidentti ja usein hallitukseksi kutsuttu valtioneuvosto, jonka jäsenten on nautittava eduskunnan luottamusta. Valtioneuvosto, joka koostuu pääministeristä ja muista ministereistä, vastaa presidentin päätösten täytäntöönpanosta. Eduskunta puolestaan säätää lait ja päättää valtion budjetista.
Perustuslaki määrittää valtaoikeudet
Presidentillä oli Suomessa pitkään laajat valtaoikeudet. Viime vuosina presidentin valtaoikeuksia on kavennettu. Vuoden 2000 perustuslaki rajasi valtaoikeuksia, ja entisestään niitä rajoitettiin vuonna 2012 voimaan tulleella uudistuksella. Useimmissa asioissa presidentti tekee päätöksensä valtioneuvoston ehdotukseen perustuen. Erimielisyydet ratkaisee eduskunta. Myös EU-jäsenyys on siirtänyt valtaa presidentiltä valtioneuvostolle.
Presidentin valtaoikeudet määritellään perustuslaissa. Perustuslaissa säädetään, että presidentti hoitaa hänelle perustuslaissa tai muussa laissa erikseen säädetyt tehtävät. Osa presidentin tehtävistä selviää suoraan perustuslaista, osa tavallisesta lainsäädännöstä.
Ulkopolitiikka
Keskeinen presidentin vastuualue liittyy ulkopolitiikkaan. Perustuslain mukaan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Presidentti päättää valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta esimerkiksi valtion tunnustamisesta, diplomaattisuhteiden solmimisesta ja katkaisemisesta sekä sopimusten irtisanomisesta, ulkoasiainhallinnon ylimmistä virkanimityksistä ja jäsenyydestä kansainvälisissä järjestöissä. Presidentti päättää myös Suomen osallistumisesta kansainvälisiin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Jos presidentti ja valtioneuvosto ovat eri linjoilla ulkopoliittisesta kysymyksestä eikä kompromissia löydy, asia ratkaistaan eduskunnan kannan mukaisesti.
Presidentin ulkopoliittinen rooli liittyy lähinnä EU:n ulkopuoliseen ulkopolitiikkaan, koska EU-asioista ja niiden kansallisesta valmistelusta vastaa valtioneuvosto. EU-huippukokouksissa Suomea edustaa nykyään pääministeri, ei presidentti.
Lakien vahvistaminen
Eduskunta hyväksyy uudet lait ja lakimuutokset, ja presidentti päättää niiden vahvistamisesta. Presidentti voi halutessaan hankkia laista lausunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Presidentillä on kolme kuukautta aikaa vahvistaa laki. Jos presidentti ei tässä ajassa vahvista lakia, se palautuu eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta voi tällöin hyväksyä lain ilman presidentin vahvistusta. Presidentti ei siis käytännössä pysty vaikuttamaan lainsäädännön sisältöön, vaikka hän voikin viivyttää lainsäädäntöprosessia.
Ennenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen
Presidentti voi määrätä järjestettäväksi ennenaikaiset eduskuntavaalit. Tämä edellyttää sitä, että pääministeri on tehnyt perustellun aloitteen ennenaikaisten vaalien määräämisestä. Eduskuntaryhmiä pitää lisäksi kuulla. Presidentti ei siis voi hajottaa eduskuntaa omasta aloitteestaan, vaan aloitteen on tultava pääministeriltä. Ennen presidentin valtaoikeuksien kaventamista eduskunnan hajottaminen presidentin aloitteesta ei ollut harvinaista.
Nimitykset
Presidentti nimittää pääministerin eduskunnan ehdotuksen mukaisesti. Presidentti nimittää myös muut ministerit pääministerin ehdotuksen mukaisesti sekä päättää eron myöntämisestä pääministerille ja ministereille. Lisäksi presidentti nimittää vakinaiset tuomarit ja osan valtion korkeimmista virkamiehistä, esimerkiksi oikeuskanslerin ja valtakunnansyyttäjän.
Armahdusoikeus
Presidentti voi armahtaa yksittäisen tuomitun tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta. Oikeusministeriö valmistelee armahdusasiat ja oikeusministeri esittelee ne presidentille. Edellytyksenä on myös lausunto korkeimmalta oikeudelta. Armahdusoikeutta käytetään nykyään vain vähän: vuonna 2016 presidentti armahti viisi rikoksista tuomittua.
Maanpuolustus ja poikkeusolot
Presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö, ja hän päättää sodasta ja rauhasta eduskunnan suostumuksella. Presidentti päättää sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista, sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista ja sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista. Presidentti päättää myös sotilaallisista nimitysasioista, esimerkiksi puolustusvoimien komentajan nimittämisestä.
Presidentillä on tiettyjä valtuuksia poikkeusoloissa. Jos presidentti ja valtioneuvosto katsovat, että maassa vallitsee poikkeustila, valtioneuvoston asetuksella voidaan ottaa käyttöön poikkeusolojen toimivaltuuksia. Presidentti voi myös saattaa puolustustilan voimaan, jos eduskunta sen hyväksyy.
Muut tehtävät
Presidentti päättää arvonimien myöntämisestä sekä jakaa kunniamerkkejä ja mitaleja. Presidentti myös nimittää Ahvenanmaan maaherran ja voi muutenkin vaikuttaa Ahvenanmaan maakuntapäivien toimintaan sekä maakuntalakeihin.
Mielipidevaikuttaja
Presidentti voi halutessaan olla hyvinkin aktiivinen julkisessa keskustelussa. Rooli arvojohtajana ja mielipidevaikuttajana ei ilmene perustuslaista. Äänestyspäätös kannattaa silti perustaa ehdokkaan näkemykseen asiasta, joka kuuluu presidentin valtaoikeuksiin.
//
– Kirjoittaja on julkisoikeuden ja valtiosääntöoikeuden tutkijakoulutettava, Helsingin yliopisto.
[box type=”shadow”] Tämä kolumni oli osa Faktabaarin Baaripuhetta. Asiantuntijanäkökulmat ja tulkinnat ovat välttämättömiä, että voimme ymmärtää faktojen asiayhtyksiä sekä muodostaa kokonaiskuvia keskeisistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. #tueFaktabaaria.
Kolumni on lehdistön käytettävissä. Sitä saa käyttää myös vapaana materiaalina kouluissa ja oppilaitoksissa esim. mediakasvatuksen kursseilla. Kirjoitus on julkaistu Creative Commons lisenssillä CC-BY-4.0. Voit siis vapaasti jakaa tai julkaista sen ehdoilla, että a) kirjoittaja, alkuperäinen julkaisu (Faktabaari.fi) ja julkaisupäivä mainitaan ja c) tekstiä tai sen osia ei muuteta tai aseteta irti asiayhteydestään niin, että se luo vaikutelman joko kirjoittajan tai Faktabaarin olevan tämän kirjoituksen sisällön vastaisesti jotain mieltä, tai kannattavan jotain tässä mainitsematonta asiaa. Koska kirjoitus on kolumni, on kirjoittaja vastuussa sen asiasisällöstä. Kirjoitusta voidaan käyttää yhtenä asiantuntijalähteenä faktantarkistusprosissamme. Tällöin siinä esitettyihin väitteisiin etsimme vahvistuksen toisesta, riippumattomasta, luotettavasta lähteestä.[/box]
14.12.2017 12:12: Muokattu vastaamaan tyylillisesti muita Baaripuhetta-kolumneja. Sisältöä ei muutettu.
Jaa eteenpäin
