Vaadi faktat -kiertueen Oulun paneelissa 3.5. aiheena oli EU:n globaali ulottuvuus.
Keskustelun aiheeksi nousivat hiilidioksidipäästöt. Mepiksi kolmatta kertaa ehdolla oleva Nils Torvalds (RKP/Alde) esitti paneelissa väitteet ”olemme saavuttaneet tavoitteemme 6 vuotta etukäteen mitä tulee hiilidioksidipäästöihin” (kohdassa 16:12) ja ”ainoa suurvalta, jossa ne [hiilidioksidipäästöt] ovat selvästi vähentyneet ja vähenevät, niin kun henkeä kohti, on Eurooppa” (kohdassa 17:06).
Tallenteen paneelista voi katsoa Uuden Suomen sivuilta.
Käsittelemme ensin Torvaldsin ensimmäistä väitettä.
Väite on totta.
2020-päästötavoite alitettiin vuonna 2014 eli 6 vuotta etukäteen. Tuolloin EU oli vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään 23 prosenttia (tavoite 20 %) verrattuna vuoteen 1990. EU-alueen kasvihuonepäästöt olivat 5,7 gigatonnia vuonna 1990, kun vuonna 2014 ne olivat noin 4,4 gigatonnia.
Kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi, typpioksiduuli, metaani, CFC-yhdisteet (klooratut ja/tai fluoratut hiilivedyt) sekä otsoni ja typen oksidit. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasuista merkittävin. Yleiskeskustelussa hiilidioksidipäästöillä tarkoitetaan tavanomaisesti kaikkia kasvihuonepäästöjä.
Tavoitteen alapuolella on pysyttävä vuoteen 2020 saakka, jotta se saavutetaan. EU-tavoitteessa päästöjä lasketaan velvoitekaudelta eli alitukset yhtenä vuonna voi laskea hyvitykseksi toisen vuoden mahdollisesta ylityksestä.
EU:n ilmastopolitiikkaa ohjaa vuoteen 2020 saakka YK:n ilmastosopimuksen Kioton pöytäkirja sekä EU:n sisällä ilmasto- ja energiapaketti. Kioton pöytäkirja on ensimmäinen oikeudellisesti sitova sopimus, jossa asetettiin tavoitteet kehittyneiden maiden kasvihuonekaasupäästöille. Se astui voimaan vuonna 2005.
Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella 2013–2020 EU:n tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjään kaksikymmentä prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna sekä tuottaa 20 prosenttia energiasta uusiutuvilla lähteillä ja parantaa energiatehokkuuttaan 20 prosenttia. Tavoitteet on jyvitetty eri suuruisina jäsenmaille.
EU:n päästökehitys on ollut pitkällä aikavälillä maltillisesti laskeva. Yksittäisinä vuosina päästöt ovat saattaneet kasvaa tai pysyä samalla tasolla. Esimerkiksi vuonna 2015 päästöt kasvoivat 0,6 prosenttia edellisvuodesta, mutta pysyivät silti tavoitetason alapuolella.
Vuoden 2014 jälkeen EU:n kasvihuonekaasupäästöt ovat pysyneet tavoitetason alapuolella joka vuosi. Viimeisin tilasto on vuodelta 2016, jolloin päästöt olivat 23 prosenttia vähemmän kuin vertailuvuonna 1990.
Pariisin ilmastosopimuksessa EU on sitoutunut vuoteen 2030 mennessä vähentämään kasvihuonepäästöjä vuoden 1990 tasosta vähintään 40 prosenttia. Komissio on arvioinut, että EU olisi päätymässä 45 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2030 mennessä, ja joidenkin arvioiden mukaan voitaisiin yltää jopa 50 prosenttiin.
Pariisin sopimuksessa määritelty pitkän aikavälin tavoite on pyrkiä rajoittamaan lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen. Jotta EU pystyy vähentämään päästöjään tavoitteen mukaisesti, tarvitaan tiukempia päästötavoitteita ja -toimia. Osa tähänastisista päästövähennyksistä johtuu ilmastopolitiikan sijaan taloustaantumista sekä sosialismin romahduksesta EU:n itäisissä jäsenmaissa.
Vuoteen 2050 mennessä EU tavoittelee tällä hetkellä 80–95 prosentin päästövähennystä. Komission tiedonannossa on kuitenkin tarkasteltu tavoitteen päivittämistä hiilineutraaliudeksi vuosisadan puoliväliin mennessä.
Torvaldsin toinen väite oli: ”ainoa suurvalta, jossa ne [hiilidioksidipäästöt] ovat selvästi vähentyneet ja vähenevät, niin kun henkeä kohti, on Eurooppa” (kohdassa 17:06).
Väite ei ole totta.
Kuten todettu, kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ja vähenemässä EU-alueella. EU ei ole kuitenkaan ainoa suurvalta, jossa päästöt ovat vähentyneet.
Yhdysvalloissa kasvihuonekaasupäästöt ovat nousseet 1,3 prosenttia vuoden 1990 tasosta, mutta vähentyneet 12,1 prosenttia vuodesta 2007, jolloin ne olivat korkeimmillaan.
Viime vuosien kehitys USA:ssa on hyvin samankaltaista kuin EU:ssa.
Maailman kolme suurinta kasvihuonekaasupäästöjen synnyttäjää vuonna 2014 olivat Kiina (10,3 gigatonnia), USA (5,3 gigatonnia) ja EU-alue (3,2 gigatonnia).
Asukasta kohden Kiinan kasvihuonekaasupäästöt olivat 7,5 tonnia, EU:n 6,4 tonnia ja USA:n 16,5 tonnia.
Kiinassa talouden kasvaessa myös päästöt ovat kasvaneet 2000-luvulla räjähdysmäisesti. Sen jälkeen päästöt ovat välillä kääntyneet jopa laskuun. Vuonna 2012 Kiinan kasvihuonepäästöjen arvioitiin olevan noin 12,5 gigatonnia ja vuonna 2014 noin 10,3 gigatonnia.
Kiina on sitoutunut pysäyttämään ilmastopäästöjensä kasvun vuoteen 2030 mennessä.
On hyvä muistaa, että Kiina on edelleen kehitystasoltaan kehittyneimpiä valtioita jäljessä. EU:ssa ja USA:ssa päästöt taas ovat lähteneet laskuun hyvin korkealta tasolta.
Vaikka Kiinassa päästöt eivät ole vielä lähteneet laskuun, se on joillakin osa-alueilla ilmastopolitiikan edelläkävijä. Kiina on tehnyt suuria investointeja esimerkiksi aurinkoenergiaan.
Aurinkoenergian kapasiteetti lisääntyi vuonna 2017 maailmanlaajuisesti 98 gigawattia, enemmän kuin minkään muun energiamuodon.
Aurinkoenergiaan investoitiin yhteensä noin 131,4 miljardia euroa, mikä on lähes viidesosan enemmän kuin edellisvuonna. Kiinan osuus aurinkoenergiaan lisätyistä kapasiteetista ja investoinneista oli vuonna 2017 yli puolet koko maailmasta.
Kiinan hallitus on myös julkaissut suunnitelman bensiini- ja dieselautoista luopumisesta.
Vuonna 2018 Kiinassa myytiin lähes 1,3 miljoonaa uutta sähkö- tai hybridiautoa, mikä on noin neljä prosenttia kaikista Kiinassa myydyistä autoista. Sama luku on EU:ssa hieman yli 3 prosenttia ja USA:ssa alle 2 prosenttia. Vertailun vuoksi koko maailmassa syyskuussa 2018 oli käytössä yhteensä noin 4 miljoonaa sähköautoa.
Maailman kolmesta suurimmasta kasvihuonekaasujen synnyttäjästä EU ja USA ovat siis molemmat vähentäneet kasvihuonekaasupäästöjään viime vuosina. Myös Kiina on tehnyt ilmastotoimia.
Lähteet:
Oras Tynkkynen, vanhempi neuvonantaja, hiilineutraali
kiertotalous, Sitra
Johanna Kentala-Lehtonen, erityisasiantuntija,
Ympäristöministeriö
Lisätietoa:
Vuoden 2020 tavoitteet
Vuoden 2030 tavoitteet
Vuoden 2050 tavoitteet
Jaa eteenpäin
