Puolueiden johtohahmot kohtasivat vaalitentissä Eurooppalainen Suomi ry:n Facted up EU -kampanjan avajaistilaisuudessa 21.3.2019. Paneelin tallenteen voi katsoa Uuden Suomen sivuilta.
Paneelissa sosialidemokraattien Antton Rönnholm ja kokoomuksen Aura Salla olivat erimielisiä siitä, kuuluuko EU:n sosiaalinen pilari eurooppalaiseen ohjausjaksoon.
Antton Rönnholm kohdassa 01:02:04
”Kyllähän EU tällä hetkellä tekee tätä työtä. Käytännössä meillä on tämän talousohjauksen kautta ennennäkemättömiä muutoksia tapahtunut monissa maissa.”
Ja kohdassa 01:02:36
”Tätä tehdään tälläkin hetkellä, mutta normitus ei tule sosiaalisen puolen kautta vaan se tulee käytännössä talousohjauksen kautta.”
Aura Salla kohdassa 01:03:44
”Taloudellisessa ohjausjaksossa ei ole sosiaalisen pilarin asioita.”
Keskustelussa oli kyse siitä, että Sallan mielestä EU:n ei pidä puuttua jäsenmaisen sosiaalijärjestelmään, kuten sosiaaliturvaan tai koulutukseen, vaan ne tulee pitää tiukasti kansallisen päätöksenteon alaisina. Rönnholm taas huomautti, että EU tekee sitä jo. Emme tarkista jutussa poliittisia mielipiteitä, vaan ainoastaan faktan siitä, onko sosiaalinen pilari osa eurooppalaista ohjausjaksoa.
Sosiaalinen pilari on osa eurooppalaista ohjausjaksoa – Rönnholm on oikeassa
Sosiaalisen pilarin asiat ovat mukana eurooppalaisessa ohjausjaksossa. Asian vahvistivat valtioneuvoston kanslian EU-asiantuntija Ville Korhonen, komission talouspoliittinen neuvonantaja Ismo Grönroos-Saikkala ja komission työllisyys- ja sosiaaliasioiden lehdistötiedottaja Sara Soumillion.
Sosiaalinen pilarin oikeuksista ja tavoitteista sovittiin vuonna 2017. Sosiaalisesti oikeudenmukainen Eurooppa on yksi Junckerin komission keskeisistä tavoitteista. Pilari sisältää 20 periaatetta, joiden avulla EU pyrkii parantamaan työ- ja elinoloja EU-jäsenmaissa. Pilarin oikeudet ja periaatteet kiteytyvät kolmeen keskeiseen osa-alueeseen: yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja pääsyyn työmarkkinoille, oikeudenmukaisiin työoloihin sekä sosiaaliseen suojeluun ja osallisuuteen.
Sosiaalisten oikeuksien pilarin liittämisen eurooppalaiseen ohjausjaksoon voi havaita vertaamalla esimerkiksi vuosien 2015 ja 2018 maakohtaisia suosituksia. Vuoden 2018 suosituksen perusteluosassa mainitaan, että sen teossa on huomioitu sosiaalisten oikeuksien pilari. Vuoden 2015 suosituksissa kyseistä mainintaa ei ole.
Sosiaalisten oikeuksien pilari on yksi komission painopistealueista, jonka tavoitteet EU-maiden johtajat, komissio ja Euroopan parlamentti allekirjoittivat 2017 Göteborgissa. EU pyrkii edistämään pilarin toteutumista eurooppalaisen ohjausjakson kautta eli komissio antaa jäsenmaakohtaisia suosituksia osana ohjausjakson raportointi- ja ohjeistuskäytäntöä.
Sosiaalisen pilarin toteutumista arvioidaan sosiaalisten oikeuksien tulostaulun avulla. Viimeisimmän maaraportin (s. 26) mukaan Suomi suoriutui sosiaalisen pilarin oikeuksista vähintään keskimääräisen EU-valtion tasolla. Useissa kohdissa, mm. sukupuolten välisessä työttömyyskuilussa ja köyhyysriskissä, Suomi lukeutui parhaiten onnistuneisiin maihin. Sen sijaan pitkien hoitojonojen vuoksi niiden henkilöiden määrä (3,6 prosenttia), jotka jäivät oman ilmoituksensa mukaan ilman tarvittavaa sairaanhoitoa, on yksi EU:n suurimpia.
Eurooppalainen ohjausjakso syntyi eurokriisin jälkimainingeissa
Eurooppalainen ohjausjakso, jota kutsutaan myös talouspolitiikan EU-ohjausjaksoksi, on Euroopan unionin yhteisen talouspolitiikan keskeinen väline, jolla tavoitellaan talouskasvua ja vakaata julkista taloutta jäsenmaissa.
Eurokriisi synnytti tarpeen seurata ja ennakoida jäsenmaiden talouksia, jotta vastaavilta kriiseiltä vältyttäisiin jatkossa. Jäsenmaat uudistivat vakaus- ja kasvusopimuksen ja ottivat ohjausjakson käyttöön. Uudistusprosessin myötä jäsenmaat seuraavat finanssipolitiikkojensa lisäksi myös makrotalouden tasapainoa.
Marraskuussa komissio julkaisee kasvuselvityksen, työllisyysraportin ja euroalueen suositukset, joissa hahmotellaan talousalueen kasvun haasteita. Komissio päättää painopistealueet, joihin jäsenmaiden tulisi ohjausjakson aikana keskittyä.
Helmikuussa Eurooppa-neuvosto käsittelee komission esityksiä ja sopii yhteisen talouspolitiikan suuntaviivoista. Jäsenmaat valmistelevat omat ohjelmansa, joiden avulla ne pyrkivät edistämään omia kasvu- ja työllisyystavoitteitaan. Ohjelmat tehdään kolmelle vuodelle, ja niitä päivitetään vuosittain.
Touko-kesäkuussa komissio antaa maakohtaisten ohjelmien pohjalta tarkempia suosituksia jäsenmaille. Sen jälkeen jäsenmaat keskustelevat suosituksista ja antavat omat ohjelmansa Eurooppa-neuvoston hyväksyttäväksi. Jäsenmaiden on tarkoitus huomioida suositukset kansallisissa budjeteissaan.
Ohjausjakson sisällä on mahdollista sanktioida jäsenmaita, jotka poikkeavat EU:n tavoitteista, mutta käytännössä näin ei ole koskaan tehty. Sanktiomahdollisuus koskee vakaus- ja kasvusopimusten ja makrotalouden epätasapainon seurantaa, mutta ei sosiaalisen pilarin asioita.
Talouspoliittisessa ohjauksessa on kaksi jäsenmaita tiukasti sitovaa kohtaa, jotka perustuvat vakaus- ja kasvusopimukseen: jäsenmaiden julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää 3 prosenttia, eikä julkinen velka 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nämä kaksi kohtaa on kirjattu Maastrichtin sopimukseen, joka on yksi EU:n perussopimuksista.
Lähteet:
Ville Korhonen, EU-erityisasiantuntija, Valtioneuvoston kanslia
Ismo Grönroos-Saikkala, talouspoliittinen neuvonantaja, Euroopan komissio
Sara Soumillion, työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden lehdistötiedottaja, Euroopan komissio
Jaa eteenpäin
