Fakta- ja Debattibaareista Factbariin
Faktabaari- “veistos”/”joulukuusenkoriste” by Vesa Pesonen[/caption]
Alkuperäinen otsikko 24.11.2015 #TJNKtoimikausblogissa: Fakta- ja Debattibaareista Factbariin – kiitos tiedonjanoiset! Kippis TJNK!. Kirjoitus fokusoi hankkeen historiaan tiedeviestinnän ja Baarien alullepanijan näkökulmasta, mutta sivuaa myös tulevaisuutta…
Päätös Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnalta (TJNK) saamastani 6 kuukauden työskentelyapurahastani saapui 2014 aprillipäivän aattona. Muistan tapahtuman hyvin. Olimme juuri aloittamassa Faktabaarin eurovaalihanketta ja antaneet Hesarille faktantarkistuskampanjamme lanseeraushaastattelun. Pääpointti jutussa oli, että poliitikoilla ja medialla on liian usein aprillipäiviä ja faktapohjaisen julkisen keskustelun edellytykset some -aikakaudella ovat heikentyneet asiavirheellisten väitteitten myötä. Joukkoistamalla voisimme luoda vaaleissa ”vahtikoiran” faktapohjaisen julkisen keskustelun puolesta. Tarjosin tiimille oluet ja todettiin, että kaikkien valmisteluittemme jälkeen baarillehan näyttää olevan tilausta ja jopa tukea! TJNK oli edelläkävijä ja pääsylippumme muiden tiedeviestijöiden tietoisuuteen.
Tammikuussa 2015 avasimme TJNK-hankesuunnitelmani mukaisesti Debattibaarin muiden muassa Tieteiden päivien ja Tieteessä tapahtuu -lehden taustavoimien tuella. Osoitimme, että monitieteinen ja -taustainen tutkijayhteisö on houkuteltavissa “omista torneistaan” julkiseen asiantuntijakeskusteluun debattibaari.fi:ssä. Verkkosivulta keskustelu oli moderoitavissa tutkijalähtöisesti monille tutkijoille vielä pelottaviin sosiaalisiin medioihin, jossa etenkin tulevat päätöksentekijät muodostavat maailmankuvaansa. Edellytyksenä oli, että debatin ajoitus, teema ja kanava ottivat huomioon yhtä lailla julkisen keskustelun kuin tutkijoidenkin tarpeet. Debateilla olisi vaikuttavuutta, ja osallistuminen olisi helppoa. Ja olihan niillä – vastaamalla toimittajamme kysymykseen debattibaari.fi-alustalla ollut 600 merkin sitaatti levisi baarin moderoimana verkossa ja myöhemmin joukkorahoitettuna julkisena yhteenvetona muun muassa vaalikentille valmistautuville kansanedustajille.
Debattibaarin tiedepilotin jälkeen fokuksemme vei taas Faktabaarin eduskuntavaalikampanja, jossa faktantarkistusta jo vakiinnutettiin osaksi suomalaista vaalijournalismia. Yhteistyötahojemme kanssa teimme faktantarkistuksia myös energia- ja ilmastoteemoista.
Menestyksen ja kokemuksen kautta on avautunut kansainvälistymismahdollisuuksia ja verkostoja. Tähänastisen tarinamme huipensi kesällä maailman faktantarkastajien kokoontuminen Lontoossa, jossa nautimme tuopilliset myös TNJK-hakemuksessani mainittujen esikuviemme factcheck.org- ja theconversation.com-yhteisöjen edustajien kanssa.
Tie baari.fi-palveluista bar.eu-tasolle on nyt hyvin pohjustettu, ja valmistelut jatkuvat marraskuussa eurooppalaisten yhteistyötahojen kanssa. Paraikaa käynnissä on Debatti- ja Faktabaarin ensimmäinen yhteishanke metsäbiotaloudesta tiedetoimittaja Elina Venesmäen moderoimana debattina, johon lisäpotkua saadaan kohta yhteistyöllä kansallisen ilmastopaneelin kanssa.
Tämän ”baaripuheen” vastapainoksi lyhyesti myös vakavimmista haasteista, joihin pyrimme osaratkaisuksi. Laatujournalismilla ja yliopistoilla menee taloudellisesti heikosti samalla, kun epämääräisen kohinan, huhupuheen ja suoranaisen propagandan määrä jatkaa kasvuaan laatumedioiden talousvaikeuksien, sosiaalisen median ja kansainvälisten poliittisten jännitteidenkin myötä. Houkutus yksinkertaistuksille ja populismille on ilmeisen suuri, mutta niin on onneksi myös tarve tutkitulle ja hyvin tiivistetylle faktalle ja moniääniselle argumentoidulle debatillekin. Pääasiassa harrastuspohjalta toimivat baarit ovat itsekin investoineet tutkimukseen ja tuotekehitykseen – metodologiaan. Kehitämme Faktabaari-standardia.
Viime kädessä baarit tarkoittavat meille sitä avointa kohtauspaikkaa, jonka eri pöydistä pyrimme tarjoilemaan tutkittua tietoa laajemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ideoita baareista on kehitetty usein Avoin yhteiskunta ry:mme kaikille avoimissa kokouksissa, jotka hyviä esimerkkejä siitä epämuodollisesta yhteisöllisyydestä ja joukkoistuksesta, joilla baarit kehittyvät. Pyrimme baareilla moderoiduksi kanaviksi tutkitulle tiedolle sekä yhteisöille ja yksilöille, joilla tutkittua tietoa on. TJNK-yhteisö otti aikoinaan ensimmäisen rohkean askeleen, mutta nyt faktapohjainen julkinen keskustelu some-aikakaudella tarvitsee ensisijaisesti meidän kaikkien panosta. Baarit tarvitsevat tulevaisuudessakin sekä tietoa että ”tippiä”.
Joulukuun 2. päivä avaamme Päivälehden museon avajaisiin pop-up-Faktabaarin. Seuraava sisällöllinen luku tarinaa ehtinee vielä Faktabaarin eduskuntavaalihankkeen vastaavan toimittajan Tuomas Murajan faktantarkistuksesta ja Faktabaarista TJNK:nkin tuella valmistelemaan kirjaan. Tervetuloa osaksi tätäkin tositarinaa ja tietokirjaa jakamalla sisältöämme medioissa tai osallistumalla aktiivisemmin. Kippis!
Baarit ovat luontevasti yhdistettävissä moniin faktapohjaisiin tiedeviestintähankkeisiin, ja yhteistyö on voimaa pienin resurssein toteutettavassa tiedeviestinnässä! Tämän yhteistyön fasilitoinnissa TJNK:lla ja sen kokoamilla tiedeviestinnän tukijoilla on merkittävä rooli toivottavasti myös vastaisuudessa!
Mikko Salo, Baarien puolesta @mikkovsalo
Lisätietoa: www.faktabaari.fi & www.debattibaari.fi *** _Kirjoitus julkaistiin aiemmin 24.11.2015 TJNK:n toiveesta #TJNKtoimikausiblogissaan #TJNKtoimikausiblogi on sarja kirjoituksia, joissa asiantuntijat kertovat oman näkemyksensä Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan toiminnasta kaudella 2012 - 2015. _
Jaa eteenpäin
