Faktabaari täytti juuri 11 vuotta. Sen kunniaksi koulutimme lukiolaisia faktantarkistuksesta ja teimme läpivalaisun faktantarkistuksen tilaan Suomessa ja maailmalla.
Faktabaari toimitti suomalaisen faktantarkistuksen edistäjän ja kirittäjän tehtäväänsä Oodissa ja Faktabaarin konttorilla kansainvälisenä faktantarkistuksen päivänä 2.4. Vietimme 11-vuotispäiväämme faktantarkistustyöpajojen, FAKTA-iskun ja alue- ja kuntavaalitentin parissa.
Koulutimme kaksi luokallista lukiolaisia faktantarkistuksen saloihin
Koulutimme kansainvälisen faktantarkistuspäivän kahdessa työpajassa yli 40 lukiolaista faktantarkistajien perustaidoilla. 45 minuutin aikana osallistujat pääsivät onnistuneesti selvittämään esitettyjen väitteiden todenpitävyyttä käänteisen kuvahaun, kontekstin selvittämisen ja luotettavien lähteiden etsimisen avulla. FAKTA-iskuun kuului luonnollisesti myös perusteet somen suosittelualgoritmeistä ja tekoälystä nuorten näkökulmasta.
Työpajojen tavoitteena on opettaa osallistujia tunnistamaan tapoja ja tilanteita, joissa meihin kaikkiin yritetään vaikuttaa somessa. Somen informaatiotulva on niin valtava, että jokaisen olisi syytä osata faktantarkistuksen perustaitoja - ja nähdä markkinointialustat faktantarkistajan silmin.
“Kun ikää tulee ja täysi-ikäisyys lähenee, eteen tulee enemmän itsenäisiä päätöksiä esimerkiksi omaan terveyteen liittyen. Siihen tarvitaan tietenkin oikeaa tietoa, joten on tärkeää osata etsiä ja tunnistaa luotettava tieto”, Faktabaarin vastaava toimittaja ja kouluttaja Pipsa Havula korosti osallistujille.
Faktabaari kehittää työpajoja edelleen pajoista saadun arvokkaan palautteen perusteella.
Tarkoituksenamme on luoda 17-vuotiaiden ikäluokalle sopiva käytännönläheinen ja vuorovaikutteinen faktaisku faktantarkistuksesta ja informaatiovaikuttamiseen rokottautumisesta. Mikäli kokonaisturvallisuuden tueksi kouluihin ehdotettu maanpuolustuspäivä toteutuu, tällainen työpaja informaatioresilienssistä kuuluisi mielestämme ehdottomasti teemapäivään mukaan nuorten, opettajien ja yhteiskunnan infomaatioresilienssin tueksi. Uusi instituutio tarjoaisi viimeisen mahdollisuuden tavoittaa koko ikäluokka - tulevat äänestäjät, maanpuolustajat ja mediankäyttäjät yhdessä.
Faktabaarin kahteen faktantarkistustyöpajaan osallistui yhteensä yli 40 lukiolaista.
Asiantuntijapuheenvuoroissa korostettiin faktantarkistusosaamisen merkitystä toimituksissa
FAKTA-isku-tapahtumasarjamme toisessa osassa teimme läpivalaisun suomalaiseen faktantarkistukseen. FAKTA-isku on osa Faktabaari FORUMia.
Meillä ja maailmalla on viime aikoina kyseenalaistettu faktantarkistuksen motiiveja ja syytetty sitä poliittisista vinoumista. Faktabaarin koolle kutsuma asiantuntijapaneeli valaisi faktantarkistuksen arkea ja nykytilaa runsaslukuiselle yleisölle Oodissa ja striimin välityksellä.
Faktabaarin Pipsa Havula ja Mikko Salo kävivät tilaisuuden alussa läpi Faktabaarin historiaa ja nykyhetkeä.
Tilaisuuden avannut Faktabaarin toiminnanjohtaja Mikko Salo muistutti kuulijoita Faktabaarin synnystä 11 vuotta sitten. Vuonna 2014 joukko kiinnostuneita toimittajia ja aktiiveja bongasi Yhdysvalloista uuden tutkivan journalismin lajin – faktantarkistuksen – ja päätti eurovaalien alla kokeilla samaa Suomessa. Muutamaa vuotta myöhemmin vuonna 2016 tarve faktantarkistukselle vahvistui entisestään. Brexit, Trumpin ensimmäinen kausi ja Cambridge Analytica -skandaali vyöryttivät sosiaalisen median informaatio-ongelmat meidän kaikkien nähtäville. Erittäin haavoittuvaisia olivat äänestyspäätöksiään tehneet yhdysvaltalaiset ja britit, joissa myös vihamieliset kolmannet valtiot hyödynsivät uusia digikanavia tiettävästi tehokkaimmin.
Nykypäivänä katseemme kääntyvät jälleen Atlantin toiselle puolen, jossa informaatioympäristö on muuttunut sakeaksi ja journalistinen media on menettänyt otettaan kansalaisista. Faktantarkistajien tarkoituksena on torjua tätä kehitystä meillä ja muualla ja laittaa myös digivallanpitäjät koville, Salo totesi puheenvuorossaan.
Lue lisää faktabaarilaisten näkemyksistä: Faktabaarin kirjoitus Media & viestintä -lehdessä: Näillä keinoilla suomalaisten informaatioresilienssiä voitaisiin parantaa
Uutistoimisto AFP:n Suomen faktantarkistaja Anna Hollingsworth korosti puheenvuorossaan yhdysvaltalaisten toimijoiden merkitystä sosiaalisen median disinformaatiokentässä. Jos esimerkiksi X:n omistaja Elon Musk levittää tilillään disinformaatiota, leviää se kuin kulovalkea myös Yhdysvaltojen ulkopuolelle, Hollingsworth totesi. Disinformaation kentällä leviävät yhä useasti maahanmuuttoon, koronarokotteisiin, terveyteen ja ruoantuotantoon liittyvät väitteet.
AFP:n Anna Hollingsworth puhui muun muassa viimeaikaisista faktantarkistuksistaan sekä Metan faktantarkistusohjelmasta.
AFP on osa Metan faktantarkistusohjelmaa, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että AFP:n faktantarkistajat tekevät tarkistuksia, joita heidän asiakkaansa Meta on käyttänyt laskeakseen faktantarkistajien “epätodeksi” luokitteleman sisällön näkyvyyttä Whatsappin, Instagramin ja Facebookin uutisvirroissa. Hollingsworth otti myös kantaa viimeaikaisiin syytöksiin, joiden mukaan faktantarkistajat sensuroisivat informaatiota verkossa. Hollingsworth korosti, etteivät Metan kolmannen osapuolen faktantarkistajat pysty poistamaan väitteitä alustalta, tai vähentämään niiden näkyvyyttä, vaan päätökset tekee aina Meta. Myös kansainvälinen faktantarkistusverkosto on huomauttanut, että faktantarkistajat nimenomaan lisäävät tietoa, eivät poista sitä.
Meta ilmoitti tammikuussa lakkauttavansa ohjelman Yhdysvalloissa, ja samaa kohtaloa odotetaan Metan tukemalle faktantarkistukselle myöhemmin myös muualla maailmassa. Metan faktantarkistusohjelman lakkauttaminen aiheuttaa kansainvälisesti paitsi rahoitukseen liittyviä haasteita monille faktantarkistustoimijoille, se myös lisää vaalivaikuttamisen uhkaa, Hollingsworth sanoo. AFP aikoo jatkaa faktantarkistusten tekemistä ohjelman päättymisestä huolimatta.
Lisää kansainvälisten faktantarkistajien tilanteesta voi lukea tuoreesta faktantarkistuksen tila -raportista.
Faktabaarin toiminnanjohtaja Mikko Salo täsmensi tilaisuudessa, että Faktabaari on omalta osaltaan tehnyt periaatepäätöksen siitä, ettei se liity alustojen faktantarkistusohjelmiin mediakasvatustyöstään johtuvien eettisten valintojensa takia. Ongelmana alustojen rahoittamassa medialukutaitomateriaalissa on se, että alustoilla on intressi kehystää materiaalit siten, että ne eivät mitenkään kyseenalaista niiden omaa toimintaa.
Faktantarkistaja ja analyytikkot John Helin kertoi käyttämistään faktantarkistusmetodeista.
Black Bird Group -yhteisön perustajajäsen John Helin avasi yleisölle videoiden ja kuvien oikeellisuuden selvittämiseen liittyvää faktantarkistustyötä. Helin tekee etenkin Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa sekä Gazan sotaan liittyvää verifiointia Helsingin Sanomille. “Tavoitteenamme on ylläpitää realistista tilannekuvaa Ukrainasta Suomessa ja kansainvälisesti”, Helin totesi. Verifioinnissa Helin kokoaa tietoa avoimista lähteistä, sateliittikuvista ja myös lähteiltä Ukrainassa. Sotaan liittyvien väitteiden tarkistamiseen tarvitaan myös syvää asiantuntijuutta osapuolten käyttämästä kalustosta ja taistelutavoista.
Sodankäynti on levittäytynyt myös sosiaaliseen mediaan, mikä korostaa faktantarkistuksen merkitystä entisestään, Helin huomautti. Gazan sodasta on voitu havaita, että sekä Hamas että Israel käyttävät sosiaalista mediaa hyväkseen vaikuttaakseen muihin valtioihin ja edistääkseen omia tavoitteitaan sodassa.
Helin korosti puheenvuorossaan, että jokaisessa toimituksessa olisi syytä olla rahkeita itsenäiseen faktantarkistukseen. Erityisesti Suomessa tapahtuvia asioita tai Suomeen liittyviä tapahtumia ei ilman suomalaistoimittajien ja -faktantarkistajien panosta tarkista kukaan, hän painotti.
Lopuksi Joonas Pörsti esitteli vielä julkaisemattoman päivitetyn version faktantarkistajien yhteisestä vetoomuksesta (vuoden 2023 versio täällä) mediataloille “Faktapooli”-yhteistyön aloittamisesta. Linkki uuteen vetoomukseen lisätään tähän myöhemmin. Positiivisena signaalina Faktabaari pitää Ylen lupausta verifikaatiotiimistä, josta toivottavasti kuullaan lisää nyt yt-neuvottelujen jälkeen.
Faktabaarin Joonas Pörsti puhui Faktabaarin kunta- ja aluevaalisuunnitelmista sekä faktantarkistajien vetoomuksesta mediataloille.
Tilaisuuden juonsi Faktabaarin vastaava toimittaja Pipsa Havula. Voit katsoa tallenteen tilaisuudesta Faktabaarin Youtube-kanavalta.
FAKTA-isku on osa Faktabaarin kevään ohjelmasarjaa Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Sarja järjestetään yhteistyössä Euroopan parlamentin Suomen-toimiston ja Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa. Seuraava tapahtuma järjestetään Oodissa Eurooppa-päivänä 9.5. Faktabaari keskustelee tuolloin EU:n digisääntelystä nuorten vinkkelistä kello 14.15 alkaen.
Faktabaari testasi uutta tekoälyä alue- ja kuntavaalitentin tarkistamiseen
Faktabaarin kansainvälisen faktantarkistuspäivän ohjelman kruunasi illan MTV:n alue- ja kuntavaalien Puheenjohtajatentin seuranta norjalaisen startupin Factiversen tekoälytyökalun avustuksella. Väline on kehitetty etenkin faktantarkistuksia tekevien journalistien käyttöön ja sitä on koulutettu faktantarkistuksilla, välineen kehittämisestä vastaava Gaute Kokkvoll kertoi Oodiin kokoontuneelle yleisölle.
Gaute Kokkvoll puhui Factiversen tekoälytyökalusta.
Torstai-illan testiä johtanut väitöskirjatutkija ja Faktabaarin faktantarkistaja Joonas Pörsti totesi, että Factiversen välineen kaltaisia toimittajien “tukiälyjä” kaivataan nyt ja tulevaisuudessa lisää, jotta toimittajat pystyvät tehokkaammin seuraamaan sosiaalista mediaa, videoita ja podcasteja. Factiverse on Faktabaarin yhteistyökumppani pohjoismaisessa NORDIS-verkostossa.
Faktabaarin toimituksen tarkempaan analyysiin Factiversen tukiälystä pääsee tutustumaan erillisessä blogissamme Faktabaarin verkkosivuilla. Faktabaari kävi myös puhumassa tästä MTV3:n Huomenta Suomessa 4. huhtikuuta (Faktabaarin osuus alkaa kohdasta 01:22:00).
Jaa eteenpäin
