Faktabaari korjasi yli 40 väärää väitettä EU:sta

28.05.2014 toimitus

Näkökulma, Faktantarkistus, FI, Eurovaalit 2014, Disinformaatio, Internet, Demokratia

****Vapaaehtoistyöhön perustuva faktantarkastushanke Faktabaari korjasi kevään eurovaalikeskustelun aikana yli 40 Euroopan unionia koskevaa virheellistä väittämää.

Vääriä väitteitä esittivät niin poliitikot, vaaliehdokkaat kuin tiedotusvälineetkin. Pahimmillaan yksi juttu sisälsi yhdeksän virhettä.

Viisi tarkastetuista väitteistä piti paikkansa, kolme väitettä oli siltä väliltä.

Huhtikuun alussa käynnistynyt Faktabaari sai puututtua julkisuudessa esitettyihin vääriin EU-väittämiin niin, että eurovaaliehdokkaat ja tiedotusvälineet joutuivat korjaamaan lausumiaan.

Omia väitteitään joutui tarkistamaan esimerkiksi Perussuomalainen-lehti, joka jutussaan joutui myöntämään, että lehden julkaisema vaalikampanjamateriaali sisälsi virheitä.

Iltalehti puolestaan muutti julkaisemaansa virheellistä uutista, jonka mukaan EU pakottaisi vastaisuudessa juomaan kylmää kahvia. (Muokattu juttu)

Internetissä toimiva Faktabaari valvoi vaalikeskustelua ja tarkasti vaalipäivän aattoon mennessä yli 60 EU-väittämää.

Faktabaari-hankkeen isäntä Mikko Salo katsoo, että faktantarkastusprojekti kannatti.

“Jo pelkästään tieto siitä, että poliitikkojen ja median lausuntoja tarkkaillaan, saattoi saada vaalikeskustelun pysymään pelättyä asiallisempana. Sana myös kiiri sosiaalisessa mediassa heti, kun kiinnijääntitapauksia tuli esiin”, Salo kertoo.

“Hankkeen perimmäinen tavoite oli, että yhteiskunnallinen keskustelu olisi faktapohjaisempaa ja että sitä kautta myös päätöksenteko pohjautuisi faktoihin.”

Silti tänäkin vuonna tapahtui Salon mukaan ylilyöntejä, vaikka keskustelu pysyikin päällisin puolin asiallisena.

Faktabaari joutui tarttumaan jo aiemmin murrettuihin EU-myytteihin ja muistuttamaan, ettei unioni esimerkiksi kiellä saunankiukaita, jättirekkoja, munkinpaistoa laitoskeittiöissä, oliiviöljypullojen uudelleen täyttämistä, itse tehtyjä kakkuja päiväkodeissa, laiturikalastusta, yrttien viljelyä tai pyykinpesua yli 20 asteen lämpötilassa.

Vääriä väittämiä eivät jaelleet vain iltapäivälehdet, vaan virheisiin sortuivat tiedotusvälineet Yleisradiosta ja MTV3:sta aina Talouselämään ja Aamulehteen asti.

Salo pelkäsi myös, että poliitikot tai lobbarit yrittäisivät käyttää Faktabaaria omaan politikointiinsa. Pelko osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä vastaavaa yritti vain kourallinen ehdokkaita ja edunvalvojia.

Hanke etsii rahoittajia

Seuraavaksi Faktabaari etsii Salon mukaan rahoitusta, jotta faktantarkastushanke voisi jatkua Suomessa.

“Yksi tärkeä asia, jonka Faktabaari toi esille on, ettei suomalaisessa mediassa ole faktantarkastusta** **ollenkaan”, Salo ihmettelee.

Salon mukaan toimiakseen tarkoitetulla tavalla Faktabaari tarvitsee yleisönsä tuen lisäksi vähintään kaksi kokopäiväistä työntekijää, mutta palkkojen lisäksi myös järjestelmän tekninen kehitys vaatii rahoitusta. Rahoituksen osalta tärkeintä on avoimuus, sillä kaikkien mielestä täysin neutraaleja rahoittajia tuskin on olemassakaan. Riippumattomutta lisäisi myös useamman rahoitustahon mukaan saaminen.

Faktabaari järjestää yhteenvetoseminaarin keskiviikkona 28. toukokuuta, jolloin faktantarkastuksen tulevaisuudesta ovat keskutelemassa muiden muassa Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi, Long Playn päätoimittaja Johanna Vehkoo sekä Euroopan parlamentin tiedotustoimiston päällikkö Pekka Nurminen.

Faktaa:

22 000 eri vierailijaa www.faktabaari.fi-sivuilla (yli 50 000 sivulatausta aprillipäivän jälkeen)
1180 Facebook-tykkääjää
Faktabaarin netti- ja Facebook-sivuilla vieraili yleensä 500-1000 kävijää päivässä (keskimääräinen vierailumäärä 700)
850 Twitter-seuraajaa

Luetuimmat jutut: