Faktabaari muovintuotannon ilmastokuormituksen jäljillä
Oikaisu: Faktabaari julkaisi helmikuussa videon muovintuotannon ilmastokuormituksesta. Videolla kerrottiin, että muovintuotannon päästöt ovat lentoliikenteen päästöihin nähden kaksinkertaiset. Lentoliikenteen päästöjä kuvaava luku oli kuitenkin väärä. Lentoliikenteen päästöt EU:n alueella ovat 163 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, eivät 61 miljoonaa tonnia. Videolla esitetyt tiedot on lihavoitu ja niiden lähteet on linkitetty tekstiin. Osa videon luvuista on saatu haastattelemalla asiantuntijoita. Selventävät tiedot on esitetty lihavoimattomalla tekstillä.
Faktabaaria pyydettiin tarkistamaan Helsingin Sanomien [Lasten Uutisissa](https://nakoislehti.hs.fi/798b80c0-94b5-40ca-a466-62dff12d4fbb/40) (26.10.2018) esiintynyt väite, jonka mukaan maailman merissä kelluvat muoviroskat ovat yksi suurimmista ilmasto-ongelmista.
Tutkiessamme asiaa päädyimme siihen, että kyseessä on virhe, ei väärä väittämä.
Soitimme Helsingin Sanomiin, ja lasten uutisten tuottaja Fanny Fröman vahvisti, että kyseessä oli virhe, joka oli korjattu artikkelin nettiversioon.
Faktabaari halusi kuitenkin selvittää muovin tuotannosta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen määrän Euroopassa ja globaalisti.
Muovia tuotetaan maailmanlaajuisesti noin 311 miljoonaa tonnia vuodessa (s.7).Euroopassa tuotetaan muovia noin [50 miljoonaa tonnia](https://media.sitra.fi/2018/05/04145239/material-economics-circular-economy.pdf) (s.23)
Nyrkkisääntö on, että kun tuotetaan yksi tonni fossiilista muovia, syntyy noin 2,5 tonnia päästöjä(s. 79).
Maailmanlaajuisesti muovin tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat siis noin 780 miljoonaa tonnia. Euroopan muovintuotannosta koituu hiilidioksidipäästöjä noin [130 miljoonan tonnin verran](https://media.sitra.fi/2018/05/04145239/material-economics-circular-economy.pdf) (s. 20, 23). Tämä vastaa vain noin kahta prosenttia teollisuuden ja energiasektorin hiilidioksidipäästöistä.
Luku 780 miljoonaa tonnia on siis laskettu Material Economicsin ilmoittamalla kertoimella 2,5 videolla ilmoitetusta 311 miljoonasta tonnista, joka muovia tuotetaan maailmanlaajuisesti.
Vertasimme muovin tuotannosta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä EU:n lentoliikenteestä aiheutuviin päästöihin. Muovintuotannon päästöt ovat lentoliikenteen hiilidioksidipäästöihin nähden kaksinkertaiset.
EU:n päästöjä eri sektoreilla:
Muovien tuotanto [130 Mt](https://media.sitra.fi/2018/05/04145239/material-economics-circular-economy.pdf) (s. 23)
Teräksen tuotanto [230 Mt](https://media.sitra.fi/2018/05/04145239/material-economics-circular-economy.pdf) (s. 23)
Lentoliikenne 61 Mt
Väite siitä, että muovin tuotannon päästöt ovat kaksinkertaiset lentoliikenteen päästöihin verrattuna, on virheellinen. Virhe tapahtui, kun käytimme vahingossa lentoliikenteen päästöjä kuvaavana lukuna 61 miljoonaa tonnia. EU:n päästökaupan alaiset lentoliikenteen päästöt olivat vuonna 2016 tuon 61 miljoonaa tonnia.EU:n päästökauppa sisältää vuoteen 2023 saakkaEuroopan talousalueen maiden sisäiset lennot. Lennot talousalueen ulkopuolisiin ns. kolmansiin maihin jäävät päästökaupan ulkopuolelle.
Euroopa lentoturvallisuusvirasto EASA:n mukaanEU- ja EFTA-maiden kaikkien lähtevien lentojen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2017 yhteensä 163 miljoonaa tonnia, minkä Traficomin asiantuntija Katja Lohko-Soner vahvisti.
Muovimateriaalin molekyyleihin sitoutunut hiili vapautuu palaessa.
On arvioitu, että muovipakkauksia poltetaan noin 14 prosenttia eli 11 miljoonaa tonnia vuosittain maailmanlaajuisesti. Polttamisen globaalien päästöjen arvioidaan olevan noin 20 miljoonaa tonnia vuodessa.
EU:n alueella muovipakkauksista poltetaan noin 39 %eli noin 7,6 miljoonaa tonnia. Polton päästöt EU:ssa ovat noin 14 miljoonaa tonnia vuosittain.
Muovin poltosta koituvien hiilidioksidipäästöjen luvut ovat virallisia, mutta EU-alueen luvut ovat luotettavampia kuin globaalit luvut. Niitä ei siis voi verrata suoraan keskenään.
Noin kuudesosa yhdyskuntien jätteestä on muovia. Vaikka muovin kierrättäminen on lisääntynyt, vuonna 2016 Suomessa poltettiin erilliskerätystä yhdyskuntajätteen muovista 59 prosenttia eli 28 000 tonnia.
Suurin osa
muovista on kuitenkin edelleen sekajätteen mukana. Muovia on noin
kuudesosa sekajätteestä tehtyjen useiden koostumustutkimusten
keskiarvona. Kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden yhdistyksen, KIVO:n mukaansekajätteessä
oli vuonna 2016 tällä perusteella laskettuna muovia noin 210 000 tonnia, josta
poltettiin noin 190 000 tonnia.
Muovin kulutuksen arvellaan lisääntyvän vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2015 muovin tuotannon päästöt olivat Euroopassa 130 miljoonaa tonnia ja vuonna 2050 päästöjen arvellaan olevan [233 miljoonaa tonnia](https://media.sitra.fi/2018/05/04145239/material-economics-circular-economy.pdf) s. 22).
Lähteet:
VTT:n tutkija Maija Pohjakallio
Mika Horttanainen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT
Lisää aiheesta:
Arviot muovintuotannon ilmastokuormituksesta vaihtelevat merkittävästi. Euroopan komission [A European Strategy for Plastics in a Circular Economy -julkaisun](http://ec.europa.eu/environment/circular-economy/pdf/plastics-strategy-brochure.pdf) mukaan muovin tuotannon ja polton maailmanlaajuiset hiilidioksidipäästöt ovat 400 Mt. Myös OECD käyttää samaa lukua. Lähde on Ellen McArthurin säätiön raportti(s. 29). Luku on merkittävästi pienempi kuin kertoimella 2,5 saatu, eikä se siksi voi olla vertailukelpoinen Sitran raportin 130 miljoonan tonnin kanssa.
Plastics Europe on arvioinut jo vuonna 2010, että Euroopassa (EU27 + Norja, Sveitsi) kulutetun muovin tuotannosta syntyvät päästöt ovat [200 Mt](https://www.plasticseurope.org/application/files/9015/1310/4686/september-2010-the-impact-of-plastic.pdf) (s. 9). Muovin kulutuksen määrä on laskelmassa 46,4 miljoonaa tonnia, mikä on melko lähellä nykyistä 51,2 miljoonaa tonnia.
Tekstiä päivitetty 6.3.2019: lisäys muovin osuudesta sekajätteessä.
Jaa eteenpäin
