Kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb valittiin sunnuntaina Suomen tasavallan 13. presidentiksi. Sopuisasti ja kilpakumppaneita kunnioittaen sujuneet vaalit kulminoituivat Stubbin vierailemiseen vastaehdokkaansa Pekka Haaviston kampanjatilaisuudessa heti voittonsa jälkeen. Uusi presidentti astuu virkaansa maaliskuun alussa.
Faktabaari seurasi vaaleja sekä somessa että perinteisten vaalitenttien ja uutisoinnin osalta, mutta myös täysin uudenlaisella tavalla Digivaalivahti-seurantajärjestelmänsä avulla.
Faktabaari ei poikkeuksellisesti keskittynyt ilmeisen yleisesti odotetun Venäjän informaatiovaikuttamisen havainnointiin, vaan pyrki seuraamaan erityisesti digitaalista infomaatiotilaamme laajemmin. Se nimittäin mahdollistaa manipulatiivisen toiminnan kenelle tahansa – myös Venäjälle.
Kokosimme yhteen havaintojamme kahteen näkökulmablogiin. Tässä niistä ensimmäiset, perinteistä faktantarkistusta koskevat havainnot. Perjantaina julkaistavassa toisessa osassa tarkastelemme digitaalista informaatioympäristöä ja muun muassa mediakasvatusta siellä.
Faktantarkistusta tehtiin vain vähän
Faktabaarin seurannan mukaan perinteisiä faktantarkistuksia ei presidentinvaaleissa erityisen paljon nähty. Lauantaina kokosimme X:ään ketjun havaitsemistamme tarkistuksista toisen kierroksen aikana.
Niistä kaikki eivät täytä eurooppalaisia faktantarkistuksen laatukriteereitä. Esimerkiksi Pekka Haaviston al-Hol-kommenttia koskevissa tarkistuksissa oli tarkistettu ainoastaan se, mitä Haaviston oli tulkittu sanoneen, mutta ei tarkemmin sitä, mitä tämä oli tosiasiassa sanonut. Faktantarkistusta tutkineet Valtteri Sankari ja Matti Wiberg ovat esimerkiksi korostaneet sitä, että monta väitettä sisältävät virkkeet tulisi jakaa osiin, ja väite tarkistaa asiayhteydessään. Näin ei Haaviston al-Hol-kommenttien osalta tehty.
Viime kevään eduskuntavaaleissa faktantarkistuksia tehtiin selvästi enemmän, mikä osaltaan selittynee vaalien erilaisuudella. Yleisradiosta kerrottiinkin Faktabaarille nyt, että presidentinvaalissa koettiin hedelmällisemmäksi pureutua vaalitenteissä kuultuihin puheisiin mieluummin perinteisin juttumuodoin kuin faktantarkistuksen kautta, sillä ”presidentinvaalit ovat hyvin erilaiset kuin esimerkiksi eduskuntavaalit”. ”Presidenttikisassa ei olla samalla tavalla tarjoamassa maalle uutta poliittista suuntaa, kyse on henkilövaaleista”, Yleltä viestitettiin. ”Silloin, kun esiintymissä on kuitenkin kuultu erikoisuuksia, olemme tarttuneet väitteisiin ja uutisoineet asian oikean laidan.”
Tarvetta tarkistuksille olisi kuitenkin ollut enemmänkin. Läpinäkyvästi ja huolellisesti suoritetun tarkistustoiminnan on osoitettu (ks. esim. täältä) toimivan monella tasolla aina koulutuksesta jopa käyttäytymisen muuttumiseen. Sosiaalisen median keskusteluissa faktantarkistuksia tunnuttiin kaipaavan useita kertoja – esimerkiksi toisella kierroksella sekä Stubbin että Haaviston kannattajat epäilivät ehdokkaita useita kertoja valehtelemisesta tai väärien väitteiden esittämisestä erinäisissä vaalitenteissä.
Faktabaarin toimituksessa työskentelee tällä hetkellä kaksi osa-aikaista toimittajaa, ja totesimmekin viimeksi tammikuun alussa toivovamme, että myös muut toimitukset tekevät vaaleissa faktantarkistusta, jotta se olisi mahdollisimman kattavaa ja monipuolista.
Kaikkiaan julkaisimme tammi-helmikuussa viisi presidentinvaaleihin liittyvää perinteisempää tarkistusta.
- Ensimmäinen niistä koski vaaleihin liittyviä tekaistuja uutisotsikoita, joissa muun muassa väitettiin, että Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken olisi toivonut Mika Aaltolasta Suomen presidenttiä. Ulkomaista informaatiomanipulaatiota seuraava Margot Fulde-Hardy nosti uutiskirjeessään esiin Faktabaarin tarkistuksen ja huomautti, että tämän taktiikan käyttämistä on havaittu aiemmin venäläisissä informaatiovaikuttamisoperaatioissa.
- Toisessa tarkistuksessa kävimme läpi europarlamentaarikko Heidi Hautalan (vihr./Greens/EFA) verkkosivuilta leviämään lähtenyttä vanhaa kuvaa, jossa väitettiin, että presidenttiehdokas Jussi Halla-aho (ps) olisi europarlamentaarikkona toimiessaan äänestänyt vastaan kysymykseen ”Onko naisilla oikeus päättää kehostaan?”. Kuvaa voidaan pitää vähintäänkin yksinkertaistuksena asiasta. Aborttikysymyksen kaltaisia tunteisiin vetoavia teemoja on käytetty kansainvälisestikin tietoisesti polarisoimaan somekeskusteluita.
- Tuore DCA-sopimus Yhdysvaltojen kanssa niin ikään puhututti vaaleissa – sekä sosiaalisessa mediassa että myös ehdokkaiden puheissa. DCA-sopimukseen liittyen Alexander Stubbista levisi aito video, jota oli käytetty vääristelemään hänen sanomaansa DCA-sopimuksen merkityksestä. Tarkistimme, miten tuomiovalta Yhdysvaltojen ja Suomen välillä tarkalleen ottaen jakautuisi sopimuksen myötä.
- Ennen toisen kierroksen päättymistä nostimme esiin sen, että presidenttiehdokkaiden puheita on kloonattu ja muokattu tekoälyllä muun muassa Tiktokissa. Faktabaari halusi näin lisätä tietoisuutta siitä, että deepfake-äänihuijaus on Suomessakin mahdollinen. Muissa vaaleissa Euroopassakin tällaisia äänestäjien vedätyksiä on jo nähty.
- Toisella kierroksella rauhanvälitys ja rauhanvälityskokemus nousivat merkittäväksi teemaksi, jonka kautta äänestäjät etsivät eroja ehdokkaista. Etenkin Alexander Stubbin rauhanvälityskokemus Georgian sodassa synnytti runsaasti keskustelua ja myös virheellisiä tai valheellisia tulkintoja asiasta. Somessa muun muassa väitettiin, että Stubb olisi ”heitetty sivuun rauhanneuvotteluista”, mikä ei Faktabaarin tarkistuksen mukaan pidä paikkaansa. Toisaalta Stubb itse oikoi mutkia suoraksi A-studiossa kertoessaan tulitauon saavuttamisesta Georgiassa.
Miten somessa keskusteltiin faktantarkistuksista?
Faktabaari pyrki seuraamaan myös sitä, millaista keskustelua Faktabaarin ja muiden tahojen julkaisemat faktantarkistukset saivat sosiaalisessa mediassa aikaan. Toimivatko ne polarisaatiota lietsovina lyömäaseina vai faktapohjaisemman julkisen keskustelun edistäjinä?
Vaalien toisella kierroksella tarkistuksiimme tarttuivat mm. Haaviston puolesta kampanjoinut Ville Niinistö (vihr). Alexander Stubbin kampanjatiimi vastasi nopeasti ehdokasta koskeviin kommenttipyyntöihin, mutta tarkistusta ei tietääksemme jaettu ehdokkaan tilillä faktapohjaisemman julkisen keskustelun puolesta. Tarkistuksiimme tarttui somen lisäksi mm. Ilta-Sanomat, mikä lisäsi tarkistustoiminnan näkyvyyttä huomattavasti.
Esimerkiksi MTV:n tarkistus Haaviston al-Hol-lausunnosta sai X:ssä vastaanoton, jossa Haavistoa syytettiin jutun pohjalta valehtelijaksi, vaikka MTV ei ollut Faktabaarin näkemyksen mukaan tarkistanut tarkalleen sitä, mitä Haavisto oli tosiasiassa sanonut, vaan sen, mitä Haaviston oli tulkittu sanoneen. Samassa artikkelissa ei ollut kuultu Haaviston näkemystä asiasta.
Faktabaarin alkuperäisenä suunnitelmana oli keskittyä ensisijaisesti ennaltaehkäisevään ja digitaalista informaatiolukutaitoa kehittävään Digivaalivahti-seurantaan, ja vetoomuksensa mukaisesti se oli kannustanut jo lokakuussa mediataloja kansainvälisten laatustandardien tasoiseen faktantarkistustoimintaan ja yhteistyöhön. Nyt käytännössä kannattelimme taas suomalaista faktantarkistustoimintaa, vaikkakin esimerkiksi Helsingin Sanomat julkaisi oivaltavan, lähdekritiikkiä korostavan tarkistuksen (Linkki Helsingin Sanomien tarkistukseen Tiktokissa).
Jatkossa pyrimme saamaan vielä systemaattisemmin hyödynnettyä nyt lanseerattua Digivaalivahtia. Isojen digitaalisten somealustojen riippumaton arviointi on modernia äänestäjien ja demokratian palvelua ja suojelemista informaatiomanipuloinnilta.
Sosiaalisessa mediassa esitettiin rajuja syytöksiä gallupien manipuloinnista
Yksi merkittävä huomio vaaleissa oli, että ennen presidentinvaalin ensimmäistä kierrosta X:ssä nähtiin sekä nykyisiä että entisiä poliitikkoja ja aktiivisia poliittisia keskustelijoita epäilemässä vaalien alla julkaistujen perinteisen median tilaamien gallupien pitävyyttä. Esimerkiksi entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola kommentoi X:ssä Uutissuomalaisen Tietoykkösellä teetettyä gallupia toteamalla, että ”Eiköhän tuo [gallup] ollut vain tilaustyö ohjaamaan vaalikarjaa”. Viestissään Korhola antoi ymmärtää, että media tai kyselyn tilannut taho pyrkisi manipuloimaan tuloksia ja siten vaikuttamaan vaaleihin.
Lisäksi erityisesti Yleä syytettiin vaalivaikuttamisesta ja sen epäiltiin pimittävän galluptuloksia ennakkoäänestyksen ollessa käynnissä. Esimerkiksi perussuomalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kirjoitti X:ssä 16. tammikuuta: ”Tällä kertaa valtiollinen mediamme YLE on valinnut sellaisen vaalivaikuttamisen menetelmän, ettei julkaise gallupeja ennen ennakkoäänestyksen loppumista.” Myös kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki kysyi X:ssä, että ”Koittaako Yle suojella kansalaisiaan vapaalta tiedolta?” Työ- ja elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) taas yhdisti X:ssä ”puuttuvat” mielipidemittaukset perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-ahon joulukuussa nousseeseen gallupmenestykseen: ”Jussin gallupnousu kiihtyi joulukuussa. Sen jälkeen mielipidemittauksia ei jostain syystä ole julkaistu. Se on omituista, koska luulisi niiden olevan vaalien alla kaikkein kiinnostavimpia uutisia.”
Ylen politiikka ja yhteiskunta -toimituksen päällikkö Paula Pokkinen vastasi epäilijöille STT:llä 16. tammikuuta, että Ylen viimeinen kysely oli ajoitettu teetettäväksi ja julkaistavaksi vaaliviikolla Ylen viimeisen TV-vaalikeskustelun (25.1.) alla. Pokkisen mukaan kyselytutkimus julkaistiin samaan aikaan kuin vuoden 2018 vaalien alla, eli vaalipäivää edeltävänä torstaina.
Tutkimusten mukaan kyselytutkimusten tulokset saattavat vaikuttaa osaan äänestäjistä. Jotta epäluuloisuus gallupeja kohtaan laskisi, Faktabaari kannustaa mediaa ja tutkimuslaitoksia kertomaan avoimemmin kyselytutkimusten tekotavoista. ”Kadonneista” presidentinvaaligallupeista kirjoitti esimerkiksi Iltalehti pääkirjoituksessaan. Gallupeja kohtaan esitetty epäluottamus liittyy oleellisesti myös siihen, että Suomessakin on alkanut enenevissä määrin näkyä väitteitä, joiden mukaan media pyrkisi vaikuttamaan vaalitulokseen. Gallupien lisäksi median väitettiin pyrkivän vaikuttamaan vaaleihin mm. kuva- ja asiantuntijavalinnoillaan.Tähän liittyen, se että HS julkaisi avoimesti juttumuodossa toimituksensa perusperiaatteista on luottamusta ja läpinäkyvyyttä lisäävä toimi.
Paavo Väyrynen väitti ehdokkuutensa joutuneen rikoksen uhriksi
Käydyssä vaalissa ehdolla oli poikkeuksellisen monta valitsijayhdistyksen ehdokasta. Valitsijayhdistyksen perustamiseen vaaditaan 20 000 äänioikeutettujen allekirjoittamaa kannattajakorttia. Kannattajakortteja keräsivät Pekka Haavisto, Olli Rehn, Mika Aaltola, Paavo Väyrynen, Saara Huhtasaari ja Jaana Kavonius. Haavisto, Rehn ja Aaltola onnistuivat saamaan 20 000 korttia kasaan joulukuun määräaikaan mennessä.
Entisen keskustapoliitikon ja ministerin Paavo Väyrysen valitsijayhdistys ei saanut kerättyä tarvittavaa pottia 12. joulukuuta mennessä. Yhdistys sai kuitenkin Helsingin vaalipiirilautakunnalta lisäaikaa 20. joulukuuta asti toimittaa lisää kannattajakortteja. Yhdistys kuitenkin tiedotti 20. joulukuuta, että se ei ole saanut tarvittavaa määrää kortteja kasaan.
25. joulukuuta Väyrynen väitti blogissaan, että puuttuvia kannattajakortteja oli Postin järjestelmän ”hakkeroinnin” ja ”hybridioperaation” takia päätynyt Tallinnaan, eikä yhdistys siksi saanut määräaikaan mennessä kortteja kasaan. Väyrysen valitsijayhdistys teki asiasta rikosilmoituksen. 9. tammikuuta poliisi tiedotti, että se ei aloita esitutkintaa väitetysti kadonneista kannattajakorteista. Poliisin esiselvityksen mukaan ”Postin mahdolliset virheet ja kannattajakorttien vähäinen määrä ei anna aihetta epäillä, että korttien vähäinen määrä johtuisi lähetyksien yhteydessä tehdyistä rikoksista.” Väyrynen ei tätä niellyt ja samana päivänä hän julkaisi blogikirjoituksen, jossa edelleen väitti vaaleja varastetuiksi. Väyrysen blogissa on myös useita muita salaliittoihin verrattavissa olevia väitteitä.
Faktabaari ei ole tarkistanut Väyrysen esittämiä väitteitä, mutta aiheesta ovat kirjoittaneet mm. Ilta-Sanomat, Iltalehti ja Logically Facts. Väitteet ”vaalien varastamisesta” ovat tuttuja mm. Yhdysvaltain presidentinvaaleista 2020.
Suomi ei ole immuuni kansainvälisistä yhteyksistä omaksuttaville narratiiveille, ja Faktabaari aikoo seurata tarkasti vastaavia väitteitä myös tulevissa vaaleissa.
Jaa eteenpäin
