Tiedote
Faktabaari / toimitus
Faktantarkistuksen asema politiikan toimituksessa vaikuttaa vahvistuneen samalla kun sen yleinen suosio on kasvanut. Tarkistuksia julkaisivat tammikuussa 2018 Faktabaarin ohella kaikki suuret suomalaiset mediatalot: Yle, Alma Media ja Sanoma.
Osana pyrkimystä edistää faktoihin perustuvaa julkista keskustelua Faktabaari toteutti selvityksen: “Faktantarkistus Suomessa: Oppeja vuoden 2018 presidentinvaaleista”. Raportin ovat kirjoittaneet politiikan tutkija Ari-Elmeri Hyvönen (YTT) ja Faktabaarin toimituskunnan jäsen Severi Hämäri (FM). Tänään 3.4. myös seminaari Helsingin yliopiston Tiedekulmassa klo 17–19 (lisätietoja alempana).
“Tärkeä avaus ajankohtaisesta aiheesta”, viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta toteaa raportista.
Raportti perustuu faktantarkistusta tehneille toimittajille toteutettuun kyselyyn sekä presidentinvaaleissa tehtyjen faktantarkistusten analysointiin. Analysoiduista faktantarkistuksista (yht. 84 kpl) puolet oli Ylen tekemiä, noin kolmasosa Helsingin Sanomien, 13 prosenttia Alma Median, ja vajaat 5 prosenttia Faktabaarin omia tarkistuksia. Tarkistukset jakautuivat melko tasaisesti eri ehdokkaiden välille. Paavo Väyrysen väitteitä tarkistettiin selvästi eniten, Nils Torvaldsin ja Matti Vanhasen väitteitä taas vähiten. Tarkistetuista väitteistä lähes puolet olivat faktantarkistuksen mukaan epätosia. Noin neljäsosa oli tulkittu puolitotuuksiksi, eli “jotain siltä väliltä”. Vain noin 13 prosenttia tarkistetuista väitteistä olivat tosia. Lisäksi 15 prosenttia oli todettu joko tulkinnanvaraiseksi tai ei faktantarkistukseen soveltuvaksi.
Kyselyyn vastanneet näkivät faktantarkistuksen roolin tärkeänä osana laajempaa politiikasta raportointia sekä luonteeltaan muuta toimitustyötä “tukevana ja täydentävänä”. Joiltain osin faktantarkistusta pidettiin työläämpänä kuin muita toimitustyön osia, koska se edellyttää lähteiden ja asiantuntijoiden etsimistä.
Selvityksen perusteella faktantarkistuksen käytännön toteuttamiseen liittyy useita kehityskohteita, ja näitä raportti pyrkii avaamaan. Kehityskohteiksi nousivat resursointiin liittyvät kysymykset, soveltuvien väitteiden valikointi, sekä faktantarkistuksen mielekäs kytkeminen politiikan toimitustyön muihin osa-alueisiin. Raportin keskeiset toimintasuositukset ovat lyhyesti:
- Tarkistettavien väitteiden valikoitumisprosessia tulee kehittää: Selkeät kriteerit väitteiden valintaan ja rajaamiseen.
- Laatu on tärkeämpää kuin määrä. Kaikki esitettyjä väitteitä ei tarvitse tarkistaa.
- Lähteiden käyttöön ja seikkaperäiseen merkitsemiseen on syytä panostaa.
- Väitteiden tarkastelussa on tärkeää tuoda esiin niiden sisällöllinen asiayhteys laajemmassa keskustelussa.
- Faktantarkistusprosessin kansainvälisten kriteereiden seuraaminen ja niiden tekeminen avoimeksi.
- Tutkijoiden ja toimittajien yhteistyön kehittäminen. Yhtenä keskeisenä askeleena on yhdenmukaistaa ja kehittää asiantuntijoiden löytämistä helpottavia palveluita.
- Resursseihin panostaminen.
Konkreettisten kehityskohteiden lisäksi raportin johtopäätösluvussa pohditaan, millä tavoin esimerkiksi faktojen ideologisesti latautuneen kehystämisen analysointi voidaan yhdistää osaksi faktantarkistustyötä. Samalla korostetaan faktantarkistustyön kytkemistä laajemman politiikan toimitustyön osiin, jotta se voisi parhaalla mahdollisella tavalla tukea avointa demokraattista keskustelua.
Tiistain 3.4. tilaisuudessa Mikko Salo kertoo kokemuksistaan Euroopan komission neuvonantajaryhmässä faktantarkistuksen ja media- ja informaatiolukutaidon osalta, Severi Hämäri esittelee politiikan tutkija Ari-Elmeri Hyvösen kanssa tekemäänsä selvitystä mediatalojen ja Faktabaarin faktantarkistustoiminnasta tammikuussa 2018, ja Petra Piitulainen-Ramsay esittelee ja johdattelee keskusteluun Faktabaarin ja faktantarkistuksen tulevaisuuteen maassamme. Kommentaattoreina lisäksi muun muassa Faktabaarin EDU-medialukutaitohanketta pilotoineen Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun rehtori Kari Kivinen ja Faktabaarin pitkäaikaiset tukijat, professorit Pirjo Hiidenmaa ja Esa Väliverronen.
Tilaisuus on kaikille avoin.
Ohjelma:
17:00 Tilaisuus alkaa
17:15 Mikko Salo: EU-disinformaatio faktantarkistuksen ja medialukutaidon haasteena
17:40 Severi Hämäri: Faktantarkistus Suomessa: Oppeja vuoden 2018 presidentinvaaleista -raportin julkaisu
18:10 Petra Piitulainen-Ramsay: Faktabaari kohtauspaikkana – katsaus toimintaan
18:30 Yleinen keskustelu faktantarkistustoiminnan jatkosta Suomessa
19:00 Tilaisuus päättyy
Aika: 3.4 17–19 Paikka: Tiedekulma, Yliopistonkatu 4, Helsinki.
Raportin kirjoittajista:
Ari-Elmeri Hyvönen (YTT) on tutkijatohtori Tampereen yliopistossa. Vuosina 2019–2021 hän toteuttaa tutkimushankkeen “Faktantarkistuksen rajat faktojen jälkeisellä aikakaudella” (Koneen Säätiö, Jyväskylän yliopisto).
K. Severi Hämäri (FM) on Faktabaarin toimituskunnan jäsen, väitöskirjatutkija (Helsingin yliopisto), retorisen viestinnän asiantuntija sekä puhetaidon opettaja (Kriittinen Korkeakoulu).
Faktabaari on suomalainen faktantarkistuspalvelu, jonka toiminnan tarkoitus on tukea faktapohjaista yhteiskunnallista keskustelua. Faktabaarin taustalla toimii Avoin yhteiskunta ry, jonka sääntöjen mukaisena tavoitteena on “edistää avoimuutta keskeisenä yhteiskunnallisena perusarvona, tuoda yhteiskunnallinen päätöksenteko lähelle kansalaista sekä antaa kansalaisille entistä parempia mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon.”
Lisätietoja:
toimitus [at] faktabaari.fi
https://faktabaari.fi
9.4.2018: Tekstiin tehty kielenhuoltoon liittyvät korjaukset.
Jaa eteenpäin
