Global Fact 9 kokosi maailman faktantarkistajat Osloon informaatiosodan keskellä

Yli 60 faktantarkistuspalvelua sekä globaali yhteisö infomaatiohäiriöiden asiantuntijoita kerääntyivät juhannuksen kynnyksellä Oslon Global Fact 9 -kokoontumiseen verkostoitumaan ja kehittämään toimintojaan digitaalisilla areenoilla paraikaa käytävien informaatiosotien ymmärtämiseksi ja rajoittamiseksi.

Faktabaari edusti Suomea seitsemättä kertaa Global Fact -kokoontumisissa ja tiivistää tässä näkökulmia-puheenvuorossaan Suomen ja Pohjoismaiden osalta mielenkiintoisimmat havainnot viikon varrelta.

  1. Tunnettu historioitsija ja toimittaja Anne Appelbaum laittoi informaatiosodan taustat kontekstiin.
  2. Global Factia isännöinyt Faktabaarin NORDIS-kumppani Faktisk on vastannut vahvasti ja journalistisesti informaatiosotaan uudella VerifiserBar-hankkeellaan.
  3. Tutkijat työskentelevät faktantarkistajien rinnalla vaikuttavuuden kehittämiseksi.
  4. Sosiaalisen median jättien, kuten Metan, Youtuben ja Tiktokin ristiriitainen rooli informaatiosodassa ja sen moderoinnissa puhututti runsaasti.
  5. Lisäksi kokoontumista leimasi rinnakkainen, kehittyvä eurooppalainen tarkistusyhteistyö, johon Faktabaari otti osaa pääasiassa osana NORDIS-konsortiota.

1. Anne Appelbaum laittoi digitaalisen informaatiosodan ideologiseen kontekstiinsa ja toivoi faktantarkistajilta kokonaisvaltaisempaa roolia osana luottamusverkkoa

Palkittu toimittaja ja kirjailija Anne Appelbaum laittoi Global Fact -kokoontumisen kontekstiin faktantarkistajille, jotka erityisesti Euroopan ulkopuolella ovat vielä siirtämässä painopistettään Covid-19-infodemiasta informaatiosotaan.

Appelbaum muistutti Venäjän presidentti Vladimir Putinin ideologisista motiiveista ja tavoitteesta jakaa erityisesti Ukrainaa tukevaa demokraattista maailmaa. Jos Venäjän disinformaatiokampanja onnistuu, Ukraina ei saa tarvitsemaansa sotilaallista, taloudellista ja poliittista tukea muilta mailta tai YK:n kaltaisilta järjestöiltä.

Toisaalta Applebaum kannusti perinteisiä faktantarkistuspalveluita verkostoitumaan luottamusta ja demokratiaa kehittävien toimijoiden kanssa, jotta tarkistustoiminta tavoittaisi paremmin tunteidensa ja toiveidensa kanssa kipuilevat ihmiset.

“Nyt ei ole kyse siitä, että hallitus valehtelisi”, Applebaum sanoi, vaan “hallituksesta, joka on luonut kokonaisen monimutkaisen narratiivin”, joka on istutettu, kontrolloitu ja organisoitu etukäteen. Yksittäinen faktantarkistus ei pysty patoamaan Venäjän hallituksen disinformaatiotulvaa, varsinkin kun se kohdistuu sekä kotimaiseen että kansainväliseen yleisöön, Applebaum sanoi.

Applebaum myös muistutti, että ”kontekstistaan irrotettu fakta, oli se sitten totta tai ei, on lähes merkityksetön. Fakta pitää selittää tai kertoa osana tarinaa.”

Faktabaarin edustaja kävi tilaisuuden jälkeen Appelbaumin kanssa vielä täydentävän keskustelun Putinin mahdollisesta “päävastustajasta”: Onko se Yhdysvallat, Nato vai sittenkin EU? Yhdessä lopulta todettiin, että todennäköisesti kaikki mainitut, mutta tärkeysjärjestystä ei Putinin osalta voi kuin arvuutella.

Hyviä huomioita ja raportteja Appelbaumin esityksestä löytyy muun muassa Poynterin ja Fathmin sivuilta. Applebaumia voi myös seurata Twitterissä.

2. Norjan VerifiserBar laajentaa toimintaansa kohti pysyvämpää yhteistyömallia

Pohjoismaista vahvimmin faktantarkistukseen ja verifikaatiotyön kehittämiseen satsannut norjalaisisäntä Faktisk.no summasi ensikokemuksiaan Ukrainan informaatiosodan katalysoimasta uudesta VerifiserBar-mediayhteistyöhankkeesta. Siinä missä Faktisk.no rungon perusrahoituksen hoitaa kuusi muuten toistensa kanssa kilpailevaa mediataloa, VerifiserBarissa toimijoita on jo yli tusina.

VerifiserBar tarkistaa pääasiassa Ukrainan sotaan liittyvien somesisältöjen aitoutta, ja sen tarkistukset ovat Norjassa median saatavilla Norjan tietotoimiston NTB:n mediapankin kautta. VerifiserBarin työryhmä koostuu eri norjalaislehdissä työskentelevistä toimittajista, tutkijoista ja faktantarkistajista.

Faktiskin perustajiin kuuluva Kristoffer Egeberg on kuvaillut VerifiserBarin pyrkivän ratkaisemaan median kiireellisen asiantuntemuksen tarpeen Ukrainan sotaan liittyvien videoiden ja kuvien tarkistamisessa. VerifiserBar laitettiin pystyyn hyvin nopeassa aikataulussa tänä keväänä, ja toimintaa kehitetään kaiken aikaa. Tavoitteena on, että jatkossa palvelu voisi tarpeiden mukaan tarkistaa muita kuin Ukrainan sotaan liittyviä väitteitä, ja myös kansainvälinen yhteistyö on tähtäimessä. Olennainen osa projektia on niin ikään ollut erilaisten seminaarien ja työpajojen järjestäminen, joissa kokemuksia ja osaamista on jaettu eteenpäin.

VerifiserBarin toiminta ei olisi perustajien mukaan ollut mahdollista ilman valtavaa tukea eri tahoilta: medioilta, jotka ovat allokoineet toimittajia mukaan toimintaan sekä säätiöiltä, jotka ovat osarahoittaneet projektia.

Faktabaari kirjoitti aiemmin keväällä VerifiserBarin toiminnan alkamisesta ja siitä, miten erilaisia polkuja Norjan ja Suomen faktantarkistusorganisaatiot ovat kulkeneet. Faktabaarin taustayhdistys Avoin yhteiskunta ry on auttanut dialogia suomalaisten ja norjalaisten mediatoimijoiden välillä suomalaisen mallin kehittämiseksi.

3. Vahva tutkijapanos faktantarkistuksen tukena

Oslon Global Factissa myös eri maiden tutkijat olivat vahvasti edustettuina. Appelbaumin rinnalla koko koontumisen toisen avauspuheenvuoron piti otsikolla “Silta tutkimuksen ja tarkistustoiminnan välillä” Harvardin yliopiston Shorenstein-keskuksen tutkimusjohtaja, tohtori Joan Donovan. Hänen esityksensä pääkohdat löytyvät täältä.

Donovan puhui virheellisen informaation viidestä avainperiaatteesta, joista yksi on se, että kaikkea avointa käytetään hyväksi huvin, politiikan ja voiton tavoitteluun. Faktantarkistajien tulisi miettiä ”hauskanpidon, politiikan ja voitontavoittelun” motiiveja ja Donovanin mukaan alkaa sitten luokitella faktantarkistuksiaan ja tietämystään ymmärtääkseen näiden toimijoiden tavoitteet. Toiseksi keskeiseksi periaatteeksi Donovan totesi sen, ettei aktiivisessa kriisissä ole reaaliaikaista tietoa – on vain reaaliaikaista informaatiota. Hän luonnehti informaation olevan nopeaa ja halpaa, tiedon hidasta ja kallista. Myös kansalaisyhteiskunnalle ehdotettiin voimakkaampaa roolia.

Faktabaarin NORDIS-hankkeessa hyödynnetään Donovanin Media manipulation -työkalupakkia, joka on täysin yhteensopiva digitaalisen informaatiolukutaidon kehitystyön osalta.

Vahvaa NORDIS-tutkijapanosta konferenssissa esittelivät konsortion vetäjä Anja Bechmann keskustelupaneelissa ”Findings from ongoing and finished research projects. What are the future research needs?” sekä Bergenin yliopiston suomalainen datajournalismin apulaisprofessori Carl-Gustav Linden ja toimittajataustainen tutkija Laurence Dierickx otsikolla ”Automated fact-checking to support professional practices: A systematic review”.

Etänä puheenvuoron ”Media Information Literacy and Trust: Definitions, Efforts, Insights” piti myös Faktabaarin kanssa Digitaalisen infomaatiolukutaidon kehittämiseen osallistunut Helsingin yliopiston Minna Aslama Horowitz. NORDIS-panoksesta lisää verkostomme Twitter-tililtä.

4. Somejättien rooli puhututti

Sosiaalisen median alustat ovat tehokkaita salaliittoteorioiden ja väärän tiedon levittäjiä. Tammikuussa 2022 yli 80 merkittävää faktantarkistusorganisaatiota eri puolilta maailmaa allekirjoitti vetoomuksen, jossa Youtubea vaadittiin ryhtymään toimiin koronavirusta koskevan harhaanjohtavan information torjumiseksi. “Näemme joka päivä, kuinka Youtube on yksi tehokkaimmista disinformaation ja väärän tiedon levittäjistä verkossa maailmanlaajuisesti”, kirjeessä painotettiin.

Oslon Global Factissa somejätit olivat vahvasti mukana IFCN:n pääsponsoreina, mutta tämä ei estänyt tiukkaakin kritiikkiä niiden toimintaa kohtaan. Leijonanosan tästä keräsi ensimmäistä kertaa Global Factiin tullut Youtube, jolta kaivattiin tekoja ja responsiivisuutta tarkistustoiminnalle. Paikalla kommentoimassa ollut Youtuben edustaja sai pisteliäitä kysymyksiä konkreettisten tekojen puutteesta. Youtuben saama kritiikki muistutti Metan 3rd party fact-checking -tarkistusohjelmaa edeltänyttä kriittistä keskustelua vuonna 2018.

Globaalisti faktantarkistajien suhde alustoihin on vähintään kaksijakoinen. Toisaalta somealustojen kanssa on toimiva keskusteluyhteys ja ne maksavat riippumattomasta tarkistustyöstä ei-poliittisen disinfomaation osalta. Toisaalta on huomattu, että alustat eivät jaa myöskään kaikkia faktantarkistajien työssään tarvitsemaa tietoa ja että yhteistyösuhdetta käytetään “factwash”-termillä viitattuun alustojen PR-toimintaan muun muassa suhteessa lainsäätäjiin EU-tasolla.

Digitaalisen infomaatiolukutaidon kehittämiseen keskittynyt Faktabaari ei ole halunnut lähteä somejättien kanssa keskusteluyhteyttä tiiviimpään yhteistyöhön. Monissa maissa realistista vaihtoehtoa alustarahoitukselle ei vielä ole.

5. Eurooppalaiset faktantarkistajat tiivistävät yhteistyötään rinnakkaisten verkostojen puitteissa

Lopuksi huomiota herättävä trendi oli alueellisen tarkistustoiminnan tiivistyminen. Erityisesti Euroopassa 2021 aloittanut EDMO-yhteistyö, johon Faktabaarikin osallistuu pohjoismaisessa NORDIS-verkostossa, toimii jo mm. Global Factia järjestävän IFCN:n rinnalla alueellisten erityishaasteiden osalta. Euroopassa EDMO-verkostoa yhdistää erityisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja laajamittainen informaatiosota (joka toki eri muodosissa on levittäytynyt verkossa globaaliksi) sekä suhde some-alustojen läpinäkymättömyyteen.

Yhteiselo kansainvälisen faktantarkistusliikkeen ja alueellisten verkostojen kanssa löysi toimintamuotonsa Global Factia edeltäneissä sivutapahtumissa ja eurooppalaisten faktantarkistajien kansainvälistä tasoa tiukemmassa EFCSN-standardin kehitystyössä. Faktabaari osallistuu myös näihin NORDIS-verkoston mukana ja raportoi näistä syksyllä Sitran rahoittaman kehityshankkeen puitteissa. Tavoitteena on pitää suomalainen faktantarkistus tasolla, joka mahdollistaisi suomalaisen faktantarkistuspalvelumallin kehittämisen 2023–2024 vaalisumaa ajatellen.

Seuraava Global Fact -kokous pidetään Etelä-Korean Soulissa kesäkuussa 2023.

Lisätietoja Faktabaarin Global Fact -osallistujilta ja sosiaalisesta mediasta tunnisteella #GlobalFact9.

Mikko Salo

Pipsa Havula

Joonas Pörsti

Petra Piitulainen-Ramsay

Faktabaari ja Avoin yhteiskunta ry kiittävät Sitraa, EU-rahoitteista EDMO-hanketta ja Yhdysvaltojen Helsingin suurlähetystön mediakasvatus-verkostorahoitusta poikkeuksellisen ison suomalaisen delegaation matkakustannusten kattamisesta.

Hyvää kesää Faktabaarilaisten osalta! Uusia avauksia odotettavissa 15.9. – seuratkaa kanaviamme!

info@faktabaari.fi

Evästeet

Käytämme sivustollamme yksityisyyden suojaavaa analytiikkaa palveluidemme parantamiseksi.

Lue lisää tietosuoja käytännöistämme täältä.