Koronaviruspandemia on ruokkinut huhuja, salaliittoteorioita ja huijareiden mielikuvitusta. Näiden ilmiöiden käsittely on vaikeaa, koska faktantarkistajan täytyy tasapainoilla väärien tietojen oikomisen ja perusteettoman huomion antamisen välillä.
Maaliskuussa yksi suosituimmista maailmalla liikkuneista huhuista liittyi helikoptereihin, joiden väitettiin suihkuttavan kemikaaleja kaupunkien ylle. Perättömäksi osoittautuneita huhuja oli ainakin kahden tyyppisiä: joko helikopterit levittivät desinfiointiainetta virusta vastaan tai ”torjunta-aineita”, jotta ihmiset pysyisivät kotona.
Kansainvälisen faktantarkistusverkoston (IFCN) CoronaVirusFacts Alliancen jäsenet yrittivät päästä ensimmäisen julkaisun jäljille, josta virheellisiksi osoittautuneet huhut olivat saaneet alkunsa. Nieuwscheckers löysi Italiasta 10. maaliskuuta päivätyn WhatsApp-viestin, jonka mukaan iltayhdentoista ja aamuviiden välillä helikopteri desinfioisi kaiken, joten vaatteita, kenkiä eikä varsinkaan koiria kannattaisi jättää ulos.
Italia oli tuolloin Euroopan pahimmin koeteltuja koronaepidemian alueita. Edellä mainitun kaltainen viesti saattaa kriisin keskellä tuntua ihan järkeenkäyvältä, eikä silloin osaa välttämättä miettiä, miksi kyseinen viesti ei tullut viranomaiselta.
Neljä päivää myöhemmin samankaltainen viesti ilmestyi Malagaan, Espanjaan. Tällä kertaa helikoptereiden määrä oli tosin noussut viiteen. Vaikka kukaan ei ollut nähnyt yhtään helikopteria, samankaltainen tarina alkoi kiertää myös espanjankielisessä Etelä-Amerikassa, Turkissa ja Taiwanissa. Parissa viikossa sama huhu oli kumottu faktantarkistajien toimesta lähes 20 maassa.
Kriisissä uskomattomista asioista tulee todellisuutta. Tämä luo hedelmällisen kasvualustan pelonlietsojille, jotka pystyvät väärien tarinoiden avulla tarkoituksella lisäämään kansalaisten turvattomuuden tunnetta. Uuteen koronavirukseen liittyvä misinformaatio on globaali ilmiö, mutta alueelliset erityispiirteet saavat väärän informaation tuntumaan uskottavammalta. Huijareille pelkäävä ja epätietoinen yleisö on otollinen maaperä.
Korona ei villinnyt huijareita Suomessa
Yksi tyypillinen tapa huijata netissä on tietojenkalastelu. Huijausta yrittävä voi tekeytyä ystäväksi, tutuksi, instituutioksi tai yritykseksi ja lähestyä sähköpostin, tekstiviestin ja sosiaalisen median kautta. Yleensä tavoitteena on varastaa henkilökohtaisia tietoja, joita voi hyödyntää taloudellisen hyödyn tavoittelussa.
Esimerkiksi Espanjassa kansalaisten tietoja on yritetty kalastella tekeytyen Caixa-pankiksi, joka on yksi maan suurimmistafinanssipalvelun organisaatioista. Brasiliassa Estadão Verifica, ja Intiassa Boom FactCheck ovat tehneet havaintoja nettisivuista, joiden on esitetty tarjoavan ilmaisia Netflix - ja Amazon Prime -pääsyjä sivuilta lähetettyjen viestien kautta. Molemmissa tapauksissa hämärä nettisivu on luvannut ilmaisen pääsyn striimauspalveluihin karanteenin ajaksi.
Yhdysvalloissa on raportoitu yli 32 000 koronavirukseen liittyvää taloudellista huijausta. Federal Trade Commission arvioi kuluttajien menettäneen huijausten seurauksena 3,6 miljoonaa dollaria tämän vuoden aikana (28.5. mennessä). Tarkkaa summaa on vaikea määrittää, koska kaikki eivät tee valitusta joutuessaan vedätyksen kohteeksi.
Tietokalasteluhuijaukset kohdistuvat usein heikossa asemassa oleviin ihmisiin, sekä heihin, joilla on vähemmän ymmärrystä netin toiminnasta. Hädän hetkellä apua etsitään netistä.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) mukaan myös Suomessa ihmisten pelkoa ja epävarmuutta on käytetty hyväksi huijauksiin, mutta suuremmilta ja erityisen huolestuttavilta harhauttamisilta on yllättävän hyvin säästytty. Yleisesti ottaen ilmoitusten määrä on ollut maltillinen, jos vertaa siihen, kuinka paljon virasto saa ilmoituksia esimerkiksi tilausansoista, eli tilanteista joissa kuluttaja on houkuteltu tilaamaan jotain, jonka todellista kustannusta tämä ei ymmärrä.
KKV on saanut koronapandemian aikana useampia yhteydenottoja harhaanjohtavasta markkinoinnista erityisesti kasvomaskeihin liittyen. Väärinkäytöksiä valvoo moni eri viranomainen toimialueen mukaan, joten kokonaiskuvan hahmottaminen on täälläkin hankalaa.
Koronavirusta on käytetty myös puhelinmyynnissä tekosyynä rahan keräämiseen.
Tietojenkalastelussa on useimmiten kyse maksukorttitietojen kalastelusta. Nyt korona-aikaan sähköpostiviesteissä on liikenne- ja viestintäministeriön Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan kaupiteltu kasvomaskeja, koronaviruksen kotitestauspaketteja sekä muuta lääketieteellistä välineistöä. Kyberturvallisuuskeskuksen tietoon on tullut myös tapauksia, joissa on “kotimainen” firma on markkinoinut tuotteitaan yrityksille. Todellisuudessa tuotteita myyvän yrityksen nettisivu on luotu kopioimalla materiaalia eri koti- ja ulkomaisten yritysten verkkosivustoista.
Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että pienessä maassa kaikilla teknologiayrityksillä ei ole paikallista henkilökuntaa, joten olisi sinänsä ihan järkeenkäypää, että englantia puhuva henkilö soittaa esimerkiksi Microsoftilta. Aina näin ei kuitenkaan ole, vaan soittaja saattaa olla kiinnostuneempi luottokorttitiedoista, joita luotettavat yritykset eivät lähtökohtaisesti puhelimitse kysy. Dokumenttielokuva Huijareiden jäljillä (Yle Areena) -dokumentti näyttää havainnollisesti, miten tämä toimii.
Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan yhteydenottajat ovat myös kertoneet puhelimessa, että tekeillä olisi gallup hallituksen suosiosta tai kannatuksesta: “Paina yksi, jos olet tätä mieltä, paina kaksi, jos olet toista mieltä.” Kun tätä on tehty hetki, välissä yhtäkkiä kysytään, haluaako henkilö sijoittaa osakkeisiin.
Kaikkiin koronaan liittyviin yhteydenottoihin tulisi Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan suhtautua erityisellä kriittisyydellä. Jos epäilee vilunkia tai tulee huijatuksi, kannattaa kaikki dokumentoida mahdollisimman tarkasti, sillä se helpottaa viranomaisten selvitystyötä.
“Zombit” tulevat
Faktantarkistajat ovat huomanneet, että jotkut moneen kertaan tarkistetut ja vääräksi osoitetut väittämät tulevat verkkomaailmassa aina uudelleen esiin. Suuri osa tällaisista tapauksista on koskenut uuden koronaviruksen alkuperää, mahdollisia ehkäiseviä toimenpiteitä tai ihmeparantumiskeinoja. Kansainvälinen faktantarkistusverkosto IFCN on nimennyt kyseiset tapaukset “zombeiksi”. Tämä vuosi on osoittanut, että väärän tiedon “zombit” voivat olla jopa henkeä uhkaavia.
Salaliittoteoriat ovat usein tällaisia väittämiä, jotka ilmestyvät viestintäkanaviin yhä uudelleen ja uudelleen. Salaliittoteoria – kuten mikä tahansa informaatio – saa nopeasti globaalit mittasuhteet ja eniten huomiota sosiaalisessa mediassa kerännyt “teoria” kiinnittää usein myös tiedotusvälineiden huomion, jolloin niistä tulee uutisia. Yksi uutiseksi päätynyt salaliittoteoria tältä keväältä liittyy viidennen sukupolven mobiilidatateknologiaan 5G:hen.
Wired-lehden mukaan väite 5G:n vaarallisuudesta lähti belgialaisen lääkärin Kris van Kerckhovenin antamasta haastattelustaHet Laatste Nieuws-lehteen 22. tammikuuta. Van Kerckhoven ei ainoastaan väittänyt 5G:n olevan terveydelle vaarallinen, vaan linkitti sen myös uuteen koronavirukseen.
Toisaalta muitakin näkemyksiä salaliittoteorian alkulähteestä löytyy mediassa. Esimerkiksi Suomessa Tekniikka ja Talous-lehden mukaan salaliittoteoreetikot yhdistivät 5G:n julkisesti koronavirukseen ensimmäistä kertaa 20. tammikuuta ranskalaisella “hörhöteorioita” suosivalla sivustolla.
30 tammikuuta saksalainen tutkivan journalismin sivusto Correctivjulkaisi tarkistuksen, jossa oikaistiin väittämä, että 5G:llä olisi ollut jotain tekemistä uuden koronaviruksen kanssa. Correctivin tekemää tarkistusta jaettiin Facebookissa 83 kertaa ja se tavoitti yli 102 000 käyttäjää.
Seuraavana päivänä kroatialainen Faktograf julkaisi tarkistuksen samasta väitteestä. Tämä juttu jaettiin 74 kertaa ja se tavoitti yli 213 000 käyttäjää Facebookissa. Kaikesta huolimatta salaliittoteoria jatkoi kulkuaan. Helmikuun ensimmäisen puoliskon aikana faktantarkistajat Portugalissa ja Liettuassa julkaisivat tarkistuksen samasta 5G-aiheesta. Maaliskuun alkuun mennessä se oli levinnyt jo Yhdysvaltoihin ja viisi päivää myöhemmin Kanadaan.
Yhdessä nämä neljä viimeksi mainittua tarkistusta tavoittivat verkossa yli kolme miljoonaa ihmistä neljällä eri kielellä. Valhetta se ei kuitenkaan pysäyttänyt. Muun muassaBritanniassa 5G:n haitallisuuteen uskottiin jopa niin vahvasti, että siellä raportoitiin kännykkämastojen vahingoittamisista huhtikuun alussa.
Suomessa media on uutisoinut ahkerasti 5G-salaliittoteorioista, joten näiden teorioiden sisältö lieneen monelle varsin tuttu. Sosiaalisessa mediassa 5G:ssä joitakin suomalaisia on koronaviruksen sijaan huolestuttanut mahdolliset säteilyhaitat. Toukokuun lopussa julkaistiin jopa kansalaisaloite, jossa vaaditaan 5G-verkon käyttöönoton lykkäämistä, kunnes sen vaikutukset luontoon ja ihmisen terveyteen on selvitetty. Kansalaisaloite sai runsaasti julkisuutta ja asiantuntijat ovat kilvan tuominneet aloitteen “huuhaaksi”. Samaan aikaan on jäänyt huomaamatta, että yksin Elisa on ottanut käyttöön jo 23 5G-tukiasemaa Suomessa.
Mobiiliviestinnän verkkojen säteilyhaitoilla on spekuloitu aina, mutta arkijärjen vastainen koronaviruksen nostaminen kyseisen terveysriskin aiheuttajaksi kertonee ehkä myös alussa mainitusta pelosta. Oma lukunsa on valtiollisen tahon hämmentäminen, johon liittyy taloudellisia ja poliittisia intressejä. Esimerkiksi EU:n Venäjään keskittynyt EUvsDisinfo on käsitellyt tähän liittyvää vaikuttamista.
Karkuri vai mutaatio?
Uuden koronaviruksen alkuperän spekulointi on käynyt kiivaana ja viruksen alkuperästä on liikkunut monenlaisia todentamattomia teorioita. Aikaisessa vaiheessa väitettiin esimerkiksi, että virus oli peräisin kiinalaisesta laboratoriosta jossa valmistettaisiin bioaseita. PolitiFact ja muut faktantarkistajat kumosivat nämä salaliittoteoriat.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ollut vakuuttunut siitä, että virus on lähtöisin laboratoriosta Kiinan Wuhanista. Trump väitti jopa nähneensä todisteita, mutta kukaan hänen hallintonsa ulkopuolella ei ole nähnyt niitä. Tämänhetkisen tiedon perusteella ei löydy tarpeeksi näyttöä sille, että virus olisi tutkijoiden luoma.
Sisäisten kokousten tallenteiden mukaan Maailman terveysjärjestöllä WHO:lla oli hankaluuksia saada tietoa Kiinasta koronaviruspandemian kriittisinä alkuhetkinä, The Guardian kertoo. Tämä olisi ristiriidassa WHO:n julkisten lausuntojen kanssa, joissa Pekingiä kiitettiin hyvästä reagoinnista koronapandemian puhkeamisen suhteen. Kiinan pidättyväisyys tietojen jakamisessa ruokkii epäluuloja ja jättää tilaa spekulaatiolle.
Euroopan Unioni ja Australia ovat laatineet yhteisen aloitteen, jossa vaaditaan viruksen alkuperän selvittämistä. Aloitetta kannattaa tämän lisäksi 62 maata. Asia oli myös WHO:n asialistalla toukokuun yleiskokouksessa. EU esittää vaatimuksen siltä kantilta, että tieto auttaisi kansainvälistä valmiutta jatkossa epidemioihin varautumisessa, mutta taustalla lienee myös tyytymättömyys Kiinan tapaan hoitaa asioita ja tiedottamista etenkin epidemian alkuvaiheessa. THL:n viestinnän mukaan (3.6.2020) uuden koronaviruksen alkuperän selville saamisessa on kyse siitä, että selvitetään tarkemmin, millä tavalla ja aikajaksolla virus on hypännyt eläimestä ihmiseen.
Ja sitten Bill Gates
Ohjelmistoyhtiö Microsoftin perustajaan Bill Gates Gatesiin liittyvät “tiedot”, huhut ja salaliittoteoriat ovat ryöpsähtäneet kevään aikana valloilleen. Gates perusti vuonna 2000 vaimonsa Melindan kanssa nimeään kantavan säätiön ja ryhtyi käyttämään miljardejaan yleishyödyllisiin hankkeisiin. Rahaa Gatesilla tosiaan riittää, sillä Forbes-lehti kertoi vuonna 2018 Gatesin olevan maailman toiseksi rikkain mies 95,7 miljardin dollarin omaisuudellaan. Rahan ajatellaan tuovan mukanaan vaikutusvaltaa ja vaikka rahaa käyttäisi hyväntekeväisyyteen, se voidaan kuitenkin nähdä vallankäyttönä.
Jopa italialainen parlamentaarikko on perättömästi väittänyt Gatesin steriloineen miljoonia naisia Afrikassa sekä aiheuttaneen polioepidemian Intiassa, jonka seurauksena puoli miljoonaa lasta halvaantui. Faktabaarin kansainväliset verkostot ovat faktantarkistaneet lukuisia vääriä ja harhaanjohtavia väittämiä Gates Foundationin, koronaviruksen ja mahdollisen rokotteen yhteydestä.
Yhdysvalloissa viimeisimmän YouGov-kyselyn mukaan 28 prosenttia amerikkalaisista uskoo, että Bill Gates haluaa käyttää rokotteita ihmisten mikrosiruttamiseen. Kyselyyn vastanneista republikaaneista näin uskoo 44 prosenttia.
Väite on perätön, mutta Bill Gates antoi maaliskuussahaastattelun, joka on ruokkinut huhuja. , Haastattelussa hän sanoi että lopulta “meillä on käytössä digitaalisia varmenteita”, joita käytetään osoittamaan, kuka on toipunut, testattu ja lopulta saanut rokotteen. Hän ei maininnut mikrosiruja, mutta maailmalla alkoi kiertää villejä uutisia otsikolla “Bill Gates aikoo käyttää mikrosiruimplantteja koronaviruksen torjuntaan”.
Bill ja Melinda Gates Foundation on merkittävä rahoittaja Maailman terveysjärjestö WHO:lle, joka sai vuonna 2019 säätiöltä yhteensä 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja kaikki tämä oli kohdennettu tiettyihin projekteihin, tehden säätiöstä suurimman projekteja rahoittavan tahon. Vuonna 2020 säätiö on kohdentanut 100 miljoonaaUS dollaria koronaviruksen diagnosointiin, leviämisen ehkäisyyn ja rokotteiden kehittämiseen erityisesti Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Valmiiksi muun muassa Trumpin hallinnon epäsuosiossa oleva WHO näyttäytyy siis epäilijöille Gatesin käsikassarana, joka ei voi tehdä mitään ilman rahoittajansa hyväksyntää. Teorioiden mukaan rokotteet hyödyttäisivät vain niiden valmistajia, jos koronan sairastaminen ei tuo immuniteettia, joten näiden ihmisten mielikuvissa on selvää, että Gates kuuluu laajempaan koalitioon, joka haluaa hallita maailmaa rokotteiden avulla, vaikka tästä ei ole näyttöä.
Somessa on esimerkiksi tullut vastaan video, jossa selvästi alunperin englanniksi käyty Bill Gatesin haastattelu on dubattu saksaksi ja johon on lisätty suomenkielinen tekstitys. Video yrittää toimia suomalaisen julkaisijan mielestä todisteena siitä, että Gates aikoo rokottaa 7 miljardia ihmistä RNA-rokotteella. Suomenkieliset tekstit eroavat alkuperäisestä, englanninkielistä videosta niin monessa kohtaa, että se ei voi olla vahinko. “Peukaloidusta” videosta on myös poistettu yli kolmannes alkuperäisen videon sisällöstä, jolloin osa Gatesin sanomisista jää vaille alkuperäistä kontekstia. Suomenkielisen käännöksen tehtävä on siis vahvistaa osalle jo ennestään muodostunutta mielikuvaa Bill Gatesista pahana ihmisenä.
Faktantarkistajan saa mietteliääksi myös se , että maailmassa on paljon ihmisiä, jotka perusteettomasti uskovat, että Bill Gates yksinvoisi määrätä 7 miljardin elämästä ja kohtalosta. Gatesin säätiön ohella myös monet muut hyväntekeväisyysjärjestöt ovat päätyneet misinformaation kohteiksi koronapandemian aikana.
Epäluulo on salaliittoteoreetikoiden polttoainetta
Maailmassa on myös paljon ihmisiä, jotka perusteettomasti uskovat, että ylintä valtaa käyttävän eliitin – mukaan lukien ns. valtamedian – tavoitteena on luoda totalitaristinen järjestelmä, jossa tavallisten kansalaisten rooli on ainoastaan totella sokeasti sekä alistua kaiken kattavan seurantajärjestelmän osaksi. Tämän ajattelumallin mukaan uusi koronavirus olisi tietoisesti luotu petos, jonka avulla eliitti pystyisi kyykyttämään ihmisiä lisää luomalla pelkoa ja hysteriaa, mutta vähemmälle jäävät ne mahdolliset hyödyt, joita eliitin oletetaan tällaisesta toiminnasta saavan. Lisäksi tämän narratiivin mukaan etäisyyden pitämiselle, kasvosuojien käyttämiselle tai eristykselle ei löydy tieteestä pohjaa, vaikka mainituista asioista on olemassa tieteellistä tutkimusta.
Median rooli tässä tarinassa on tärkeä, koska sen väitetään sensuroivan koronaan liittyvää keskustelua ja mustamaalaavan virallisesta näkökannasta poikkeavia kannanottoja. Esimerkiksi koronaan liittyen on väitetty median jättäneen kertomatta luonnonaineiden, kuten vitamiinien ja hivenaineiden tehokkuudesta koronan hoidossa. Trumpin ehdottamat hydroksiklorokiini ja sinkki ovat tämän näkemyksen mukaan eliitille liian halpoja keinoja hoitaa tautia, johon lääketeollisuudella on tarjota kalliimmat ratkaisut.
Koronavirus on eliitin salajuoni -teoriaa on nähnyt perustellun muun muassa sillä, että COVID-19 ei ole ollutkaan niin vaarallinen kuin väitettiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynekin mediassa esittämiä spekulaatioita “tavallisen” kausi-influenssan kuolleisuusluvuista on esitetty faktana vahvistamaan väitteitä uuden koronaviruksen vaarallisuuden liioittelusta. Tosin väärän mielikuvan on myös voinut saada MTV-uutisten jutusta, jonka otsikosta saa kuvan, että Nohynekin arvio on varmaa tietoa. Mielikuvan syntyminen johtunee siitä, että tavallisen ihmisen on vaikea hahmottaa epidemologisten ennusteiden luonnetta. Kun ennuste on annettu, se on tehty sen hetkisen tieteellisen ymmärryksen pohjalta, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä. Ennusteet eivät koskaan vastaa täysin todellisuutta. Kun asiantuntijoiden puheita arvioidaan jälkikäteen, niin tämä ero ennusteen ja toteutuneen välillä saattaa aiheuttaa osalle ihmisistä tarpeen selittää ero, esimerkiksi jopa salaliittoteorialla.
Salaliittoteorioiden faktantarkistaminen on hankalaa, jos julkaisijat eivät ole valmiita tarkastelemaan myös omia toimiaan kriittisesti. Samaan aikaan täytyy pohtia tarkkaan, miten näitä aiheita käsittelee, jottei tule antaneeksi kyseenalaisille asioille näkyvyyttä ja huomiota perusteetta. Reagoimatta ei myöskään voi olla, koska valheet voivat olla vaarallisia. Edgar Maddison Welch uskoi vilpittömästi puolustavansa hyväksikäytettyjä lapsia kävellessään aseineen Ping Pong Comet -pizzeriaan vuonna 2016 niin sanotussa Pizzagatessa. 5G-tolppia Isossa-Britanniassa tuhonnut henkilö (tai henkilöt) on uskonut vilpittömästi niiden olevan ihmisten terveydelle vaarallisia.Plandemic: The Hidden Agenda behind Covid-19-lyhytfilmi keräsi kymmeniä miljoonia katselukertoja ennen kuin se poistettiin striimausalustoilta. Filmissä haastateltu asiantuntija Judy Mikovits esitti väitteitä, jotka nykytiedon valossa ovat potentiaalisesti vaarallisia.
Miten ihmisten kanssa, jotka uskovat edellä kuvailtuihin asioihin, tulisi keskustella? Ei ainakaan ylimielisesti, pilkallisesti tai kutsumalla “hörhöiksi”. Tällainen käytös saattaa lisätä heidän varmuuttaan siitä, että he ovat oikeassa ja että heitä yritetään hiljentää. Olisi hyvä keskittyä enemmän siihen, mistä epäluulo kumpuaa. Esimerkiksi rokotekriittistä saattaa vaivata riippumattoman tutkimuksen vähäisyys, haittojen yksipuolinen käsittely ja aiemmat kohut. Se, että suuren monikansallisen yhtiön rokotteita valmistava osa oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kolmanneksi suurin rahoittaja vuonna 2019, ei auta hälventämään epäilyjä, päinvastoin.
Epäluulo on tuli, jota hämmentäjät ruokkivat “tiedolla”. Avoimuudella ja läpinäkyvyydellä se on mahdollista pitää kurissa.
---
Jutussa on käytetty lähteenä IFCN:n julkaisemiaraporttejakoronavirukseen liittyvien väitteiden tarkistamisesta, joita on käännetty suomeksi soveltuvin osin. Faktabaari on ollut kansainvälisen verkoston liitännäisjäsen vuodesta 2014 ja mukana #CoronaVirusFactsAlliance -tietokannassa.
Tietokannasta voi etsiä, suodattaa ja luokitella sisältöä ja sitä päivitetään säännöllisesti. Tietokannassa on tarkistuksia projektin alusta lähtien (24.1.), joten osa tiedosta saattaa jo olla vanhentunutta. Kannattaa siis huomioida tarkistusten päivämäärät. IFCN verkoston tarkistuksia voi seurata myös Twitterissä hashtagilla #CoronaVirusFact.
Faktabaari tekee tarkistuksia hankeluontoisesti ja mahdollisuuksien mukaan. Erityistä tarkistuskampanjaa COVID-19:ää varten ei ole perustettu.
Jaa eteenpäin
