Faktantarkistusprosessin toisessa vaiheessa väitteelle lähdetään hakemaan olennaisia lähteitä. Faktantarkistajan ammattitaito korostuu tässä vaiheessa, sillä olennaisen tiedon äärelle pääseminen edellyttää tiedonhaun tuntemusta.
Jotkut tarkistukset selviävät muutamalla puhelinsoitolla mutta joitakin täytyy selvittää useita päiviä. Kun väite on tarkasti määritelty, tulee määritellä käytettävät lähteet. Huomaa myös tarkistettavalle väitteelle esitetyt mahdolliset lähteet siinä julkaisussa, mistä se on poimittu. On syytä tarkistaa, että esimerkiksi haastateltavan mainitsemat aineistot ovat ylipäätänsä olemassa tai tarkistettavan väitteen sisältävässä jutussa käytetyt kuvat eivät ole manipuloituja.
Yhteys dokumentoinnin ammattilaiseen
Faktantarkistustyön aluksi pyritään pääsemään alkuperäislähteille. Faktabaari pyrkii käyttämään apunaan dokumentoinnin, tiedonkeruun ammattilaista, organisaatioiden viestintää, tilastoja, lakitekstejä ja asetuksia sekä kansainvälisiä sopimuksia ja avoimesti julkaistua vertaisarvioitua tutkimusta. Alkuperäislähteiden linkit otetaan talteen.
Informaatikko on tiedonhankinnan ammattilainen ja Faktabaarin toimitustiimistä riippumaton toimija. Informaatikko auttaa faktantarkistusprosessissa hankkimalla relevanttia lähdeaineistoa tai ohjaamalla sen pariin.
Tarpeellisia kysymyksiä koskien tiedonhakua:
- Mitä asiasta on tiedossa jo ennestään, missä tai kenellä nämä tiedot ovat? Tiedetäänkö hyviä lähteitä (esimerkiksi kirjoittajia, asiantuntijoita, tietopankkeja tai lehtiä)?
- Millaiseen tarkoitukseen tieto tulee (esimerkiksi tutkimukseen, selvitykseen, puheeseen, artikkeliin tai kommenttipuheenvuoroon)?
- Millaisessa muodossa tulokset halutaan: riittävätkö pelkät faktat (lähteineen) vai hankitaanko analysoitua tausta-aineistoa, tutkimuksia, artikkeleita, kirjoja jne?
- Kuinka laajalta maantieteelliseltä tai sisällölliseltä alueelta etsitään? Millä kielillä?
- Jos kielitaidon puute vinouttaa relevanttien lähteiden käyttöä, miten puute korjataan?
- Mihin mennessä tietojen tai aineistojen on oltava koossa?
Tiedn lähteitä on syytä arvioida niitä kriittisesti (lue lisää: Disinformaation analysointi ja faktantarkistusprosessi). Faktantarkistuksen uskottavuus kärsii, mikäli käytetyt lähteet osoittautuvat virheellisiksi.
Tarpeellisia kysymyksiä koskien lähdekritiikkiä:
- Ajantasaisuus: Milloin tieto on julkaistu? Pitääkö se yhä paikkansa?
- Mitä näkökulmaa lähde edustaa (tutkija, viranomainen, rahoittaja, edunvalvoja, kokemusasiantuntija, mahdollinen poliittinen suuntaus)?
- Mihin tarkoitukseen löydetty tieto on tehty?
- Onko kyseessä alkuperäinen dokumentti vai ns. toisenkädentieto?
- Jos kyse on tilastollisista tunnusluvuista, kuka ne on koonnut?
- Ethän käytä yrityksen tai muun tahon lehdistötiedotetta ainoana lähteenäsi?
- Eritteleekö lähteesi faktat mielipiteistä? Onko se voimaakkaan tarinallinen, tarkoituksellisen tunteita herättävä? Onko sen yhteydessä tunteita nostattavia kuva- tai videomateriaaleja?
- Paljastaako käyttämäsi lähde omat lähteensä? Muistathan tarkistaa myös niiden paikkansapitävyyden.
- Tarkista linkkien toimivuus. Jos verkko-osoite epäilyttää, tarkista verkkotunnuksen omistaja esimerkiksi WHOIS-palvelusta.
- Faktabaari ei käytä lähteitä, jotka viittaavat nimettömiin henkilölähteisiin.
Päivitetty 19.3.2019.
Jaa eteenpäin
