Puolueet tarjoavat EU-vaaleissa kolmea erilaista talouspoliittista linjaa
Puolueiden EU-vaaliohjelmat edustavat kolmea talouspoliittista linjaa. Ensimmäistä linjaa luonnehtii ”kyllä” Eurooppa 2020-strategian tavoitteille nykyisten perussopimusten puitteissa - toisin sanoen linja suhtautuu taloudellisen integraation syventämiseen kriittisesti. Toinen linja on ”kyllä” nykyisenkaltaiselle talousyhteistyölle talous- ja vapaakauppaliittona mutta on lähes ”ei”:hin asti kriittinen rahaliitolle. Kolmatta linjaa leimaa irti EU:sta eli ”ei, ei ja ei” kannanotot.
Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat nykyiset hallituspuolueet Kokoomus, SDP, RKP, Vihreät ja Kristilliset sekä Keskusta. Puolueiden ohjelmien vertailua vaikeuttaa se, että ohjelmat ovat esitystavaltaan kovin erilaisia. Kokoomus tyytyy julistuksessaan pelkästään viittaamaan linjauksiinsa (Suomen hallitusohjelma), kun taas Vihreät pitäytyy yhteiseen euroopalaisten vihreiden puolueiden ohjelmaan. RKP:llä ja SDP:llä on omat erilliset EU-vaaliohjelmansa, jotka kuitenkin talouspolitiikan osalta ovat lähinnä viitauksia Suomen hallitusohjelmaan. Kristillisdemokraatit on hallituspuolueista selväsanaisempi omien linjaustensa suhteen. Keskustalla on oma laaja ja suhteellisen selkeä EU-vaaliohjelmansa.
Toista linjaa edustavat Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset ja Piraattipuolue. Kolmatta linjaa edustavat Itsenäisyyspuolue, Suomen Työväenpuolue ja Muutos 2011.
”Kyllä” Eurooppa 2020-strategian tavoitteille; taloudellinen integraatio pysyköön nykyisten perussopimusten puiteissa
Kestävä taloudellinen kasvu sekä kansainvälisen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantaminen, jotka perustuvat osaamisen vahvistamiseen, tutkimus- ja tuotekehittelyn lisäämiseen sekä yrittäjyyteen kannustavan toimintaympäristön luomiseen, ovat keskeisiä talouspoliittisia tavoitteita nykyisten hallituspuolueiden ja Keskustan EU-vaaliohjelmissa. Tämä on yhdenmukaista Eurooppa 2020–strategian kanssa. Pieninä painotuseroina voi nähdä, että SDP:n ohjelmassa täystyöllisyys on ylitse muiden mutta talouskasvuakin tarvitaan. Vihreiden ohjelma korostaa teollisuuden renessanssia, joka perustuisi energia- ja resurssitehokkuuteen, ekoinnovaatioihin ja vahvempien työmarkkinajärjestöjen varaan.
EU:n kehittämistä tulee jatkaa nykyisten perussopimusten tarjoamia mahdollisuuksia käyttäen, kuten Suomen hallituksen ohjelmassa linjataan. Se, mikä kelpasi Suomen hallitukselle kolme vuotta sitten, tuntuu kelpaavan edelleen EU:n talouspolitiikalle seuraavat viisi vuotta eteenpäin. Kristilliset ovat selkeäsanaisimpia sen suhteen, että talouskriisin varjolla vallan keskittämistä ei tule hivuttaa eikä EU:ta viedä euroalueen kautta kohti liittovaltiota. He sanovat ”ei” myös euroalueen omalle budjetille, valtiovarainministeriölle ja –ministerille sekä euroalueen valiokunnalle Euroopan parlamentissa.
Unionin budjettia ei tule kasvattaa mutta sen painopistettä tulee siirtää kasvua, työllisyyttä, osaamista ja innovaatioita sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ympäristön tilaa edistävään suuntaan – sekä Eurooppa 2020-strategian mukaisesti että Suomen hallitusohjelman mukaisesti. Lisää talouskuria. Vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä on tiukasti valvottava ja noudatettava. Jäsenvaltioiden on sitouduttava julkisen talouden tasapainottamiseen ja rakenteellisiin uudistuksiin. Kristilliset linjaavat budjettien sisällön ja verotuksen kansallisen päätäntävallan piiriin ja sanovat ”ei” EU:n omille varoille ja verotusoikeudelle. Sen sijaan vihreät sanovat ”kyllä” EU:n omien varojen lisäämiseksi EU:n budjettiin. Tämä tulisi toteuttaa päästö- ja energiaverojen avulla.
Sisämarkkinat ja vapaakauppa vs. taloudellisen integraation syventäminen
Työvoiman, pääoman, tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus sekä sisämarkkinat ovat annettuja klubijäsenten etuja, joita pitää vaalia ja joiden toimintaa pitää hioa. Sisämarkkinoiden toiminnan tehostamisen on oltava myös sosiaalisesti kestävää. Tavoitteena on työmarkkinoiden toiminnan parantaminen ja työntekijöiden työehtojen minimisuojan vahvistaminen. Korostetusti tämä on kirjattu SDP:n vaaliohjelman tavoitteisiin.
Taloudellisen yhteisvastuun laajentamista ei kannateta, vaan yhteisvastuulle halutaan asettaa tiukat rajat. Myöskään EU:n laajentamista tulonsiirtounionin suuntaan ei kannateta. Sosiaaliturva ja terveydenhoito on säilytettävä tiukasti kansallisella tasolla. Kristilliset linjaavat lisäksi että alue-, maatalous- ja sosiaalirahastojen tulee palvella paremmin työllisyyttä ja kilpailukykyä.
Pankkiunioni
Keskusta ja Vihreät sanovat ”kyllä” pankkiunionille. Sen sijaan muiden hallituspuolueiden kantaa voi etsiä vain hallitusohjelmasta, jossa sitä ei suoraan mainita. Yleisesti ottaen kannatetaan rahoitussektorin sääntöjen ja pankkitoiminnan valvomisen tiukentamista sekä sijoittajavastuun lisäämistä. Finanssi- ja velkakriisien toistuminen on ehkäistävä. Suomen hallitusohjelmassa todetaan olevan tiukentunut linja euromaiden talouskriisien hoitamiseen ja rahoitusjärjestelmän pelisääntöjen muutokseen. Suomi hyväksyy Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisen (hallitusohjelmassa tosin ehdollisena Suomen ehtojen toteutumiselle). Keskusta ja Krisitilliset linjaavat, että talletussuojavastuu on taattava kansallisin talletussuojarahastoin, ei yhteisen eurooppalaisen rahaston kautta. Kristilliset sanovat ”ei” myös velkojen yhteisvastuulle.
”Kyllä” talous- ja vapaakauppaliitolle, ”ei” rahaunionille ja integraation syventämiselle
Perussuomalaiset sanovat ”kyllä” nykyisenkaltaiselle talousyhteistyölle, joka saisi rajoittua itsenäisten valtioiden löyhäksi talous- ja vapaakauppaliitoksi. Syvempi yhteistyö sen sijaan uhkaa valtioiden itsenäisyyttä, jonka tulee olla talousetujen edellä. Eurojäsenyys hyväksytään tosiasiana mutta perussuomalaiset eivät ole sitoutuneet euroon vaan Suomen etuun. Nykytilanteessa he eivät aja aktiivisesti maamme eroa eurosta, mutta haluavat valmistautua euroalueen mahdolliseen hajoamiseen. Tätä varten Suomella on oltava kattava suunnitelma valmiina sen varalta, että euro epäonnistuu. Tulevien kriisimaiden on annettava erota rahaliitosta. Euromaiden ja pankkien pelastustoimet on lopetettava, koska taloudellinen yhteisvastuu eri jäsenmaiden välillä on sekä moraalitonta että järjetöntä. EU:ta ei pidä kehittää liittovaltiomaisempaan suuntaaan, johon talouskriisien ratkaiseminen on pienin askelin vienyt. Tulonsiirtomekanismeja valtioiden välillä ei tule lisätä. EU:n budjettia ei tule kasvattaa eikä EU:lle tule antaa omia varoja eli verotusoikeuttta. Perussuomalaiset sanovat ”ei”yhteiselle velalle, yhtenäistetylle verotukselle sekä EU:n laajalle kontrollille työmarkkinoihin, eläkepolitiikkaan ja sosiaaliturvaan.
Vasemmistoliitto haluaa demokraattisemman, tasa-arvoisemman ja ihmisläheisemmän Euroopan, mikä vaatii EU:n sekä talous- ja rahaliitto EMU:n perustavanlaatuista muuttamista. Eurokriisin myötä Euroopan unioni on kehittynyt ongelmalliseen suuntaan. Eurokriisin varjolla demokratiaa on kavennettu ja unionista on tehty tarpeettoman kurituspolitiikan liitto. Vasemmistoliiton mielestä eurokriisiä ei ole ratkaistu oikeudenmukaisella tavalla, vaan se on johtanut palkkojen, työehtojen, sosiaaliturvan ja eläkkeiden polkemiseen sekä julkissektorin leikkauksin. Budjettikurin ja leikkauslinjan tulisi palvella työllisyyden edistämistä ja ekologisesti kestävän kasvun politiikkaa kaikissa jäsenmaissa. Euroopan keskuspankin politiikkaa olisi muutettava pankkisektoria ja rahoitusmarkkinoita nykyistä tiukemmin säänteleväksi ja rahoitusmarkkinoiden ylivaltaa, veronkiertoa ja keinottelua estäväksi. Vasemmistoliitto vaatii Euroopan keskuspankin rahapolitiikan asettamista suoraan demokraattiseen ohjaukseen sekä sen ensisijaiseksi tehtäväksi kasvun ja työllisyyden edistämisen asettamista. Se vaatii myös euromaiden velkojen sovittelua ja uudelleen järjestelyä sekä kriisimaiden kurjistamisen lopettamista. Mikäli eurokriisiä ja eurovaluutan ongelmia ei saada ratkaistua kestävällä tavalla, yhteisvaluutta on purettava hallitusti ja EMU- jäsenyydestä järjestettävä kansanäänestys. Vasemmistoliitto sanoo ”ei ” myös EU:n ja Yhdysvaltain vapaakauppaneuvotteluille.
Yleisesti ottaen Vasemmistoliitto antaisi Euroopan unionin päätettäväksi vain sellaiset päätökset, joista on tarkoituksenmukaista päättää Euroopan laajuisesti. Näihin se muista puolueista poiketen katsoo sosiaalisen ulottuvuuden ja sosiaalipoliittiset minimivaatimukset. Vasemmisto tukee yhteiseurooppalaisia vaatimuksia työehtojen vähimmäistasoista, minimitoimeentulosta ja -palkasta sekä niiden korottamisesta.
Piraattipuolueen mielestä EU:ssa ja eurossa voidaan olla ja euroalue pitää koossa. Jos kuitenkin eurokriisi pitkittyy, euroalue on purettava pienemmiksi alueellisiksi valuutoiksi. Vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamista on valvottava aiempaa tiukemmin ja ylikansallisia pankkeja tulee valvoa vastaavasti kuin muitakin ylikansallisia suuryrityksiä. Piraattipuolueen mielestä EU:n budjetin suuruusluokka on kohdallaan, mutta rakenne vääristynyt. Maataloustukia tulisi vähentää, ja aluekehitystukia keskittää vähiten kehittyneille alueille. EU:n budjetin painopistettä tulisi siirtää tieteen ja teknologian rahoitukseen.
Piraattipuolueen mielestä EU:n yhdentymistä ei pidä syventää ainakaan ennen kuin on kehittynyt todellinen eurooppalainen kansalaisyhteiskunta, jossa eri kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat organisoituneet EU:n laajuisesti yhtä hyvin kuin kansainvälisen liike-elämän edunvalvontaorganisaatiot. Myöskään jäsenmaiden yhteisvastuuta toistensa veloista ja kansantalouksien tasapainottamisesta ei pidä lisätä eikä Euroopan vakausmekanismille (EVM) ei tule myöntää enempää pääomia.
Irti EU:sta
Itsenäisyyspuolueen mielestä Suomen itsenäisyys ja EU-jäsenyys eivät käytännössä voi toteutua yhtä aikaa. Äskettäin hyväksytty perustuslain muutos: ”Suomi on Euroopan unionin jäsen” teki siitä ristiriitaisen. EU-jäsenyys on umpikuja, josta on päästävä pois. Suomen tulisi irtautua EU:sta ja eurosta ja eduskunnalla olisi jopa velvollisuus tehdä päätös maamme eroamisesta EU:sta. Näin Suomi saisi takaisin itsenäisen keskuspankin, oman rahan ja mahdollisuuden itsenäiseen talouspolitiikkaan. Oma rahaa pidetään itsenäisyyden välttämätömänä edellytyksenä. Itsenäisyyspuolue uskoo, että taloutta ja tulevaisuutta voidaan rakentaa kestävälle pohjalle kun meillä on oma talouspolitiikka ja oma raha.
Itsenäisnäisyyspuolueen mielestä euro on ollut harhakuvia ja pelottelua, vaikka sitä on väitetty vakaaksi valuutaksi ja kasvun turvaajaksi. Todellisuudessa se on ollut useita kertoja lähellä romahdusta ja siitä on tullut hyvinvointiin tähtäävän politiikan este. Euron takia työttömyys on lisääntynyt ja tuotantoa on siirretty pois Suomesta. EU on myös kuntien rahoituskriisin ja peruspalvelujen ongelmien taustalla.
Suomen Työväen Puolue on hyvinvointivaltion puolesta ja sanoo ”ei” EU:lle, eurolle, pankkiunionille, EU:n ja USA:n vapaakauppaliitolle sekä julkisen sektorin purkamiselle ja yksityistämiselle (jotka nähdään EU-politiikan osina) ja kuntien pakkoliitoksille SOTE-uudistuksen ratkaisemiseksi.
Muutos 2011 –puolue sanoo ”ei” liitovaltiokehitykselle, kaikelle unionin syventämiselle ja laajentamiselle, joka ei perustu sitoviin kansanäänestyksiin. Se sanoo ”ei” myös Turkin jäsenyydelle. EU tulisi palauttaa vapaakauppa-alueeksi ja länsimaiseksi arvoyhteisöksi. Puolue katsoo, että EU:sta on voitava erota ja tälle on luotava käytännöt. Omaan valuuttaan palaamisesta pitäisi voida päättää kansanäänestyksellä, koska EU ei ole noudattanut omia sääntöjään budjettivajeiden, julkisen velan määrien ja keskinäisten ristiintakausten kiellon suhteen.
Faktabaari toivoo tämän puolueiden Eurovaaliohjelmien faktantarkastusoperaationsa puitteissa syntyneen analyysin rikastuttavan faktapohjaisempaa julkista eurovaalikeskustelua.
Jaa eteenpäin
