Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen sanoi Ylen tentissä (17.1.2018), että EU:n puolustusunioniin ollaan satsaamassa 38,5 miljardia euroa. Kyseisellä summalla voitaisiin Kyllösen mukaan vaikka poistaa köyhyys Euroopasta.
Euroopan puolustusrahastossa on kaksi osiota. EU-komissio on korvamerkinnyt Euroopan puolustusrahastolle puoli miljardia euroa per vuosi tutkimukseen vuodesta 2020 alkaen. Tuotekehitykseen ja -hankintaan on korvamerkitty miljardi euroa per vuosi vuoden 2020 jälkeen. Tämän lisäksi tuotekehityksen- ja hankinnan rahoitusta tarkoitus on korottaa jäsenmailta kerätyillä maksuilla 5 miljardiin.
Näin ollen alkaen vuodesta 2021 Euroopan puolustusrahastoon satsataan vuosittain yhteensä 5,5 miljardia. Kyllösen mainitsema summa, 38,5 miljardia, käsittäisi vuosien 2021–2027 budjettikauden. Jos Kyllönen tarkoitti vaalitentissään budjettikautta 2021–2027, summa on oikein.
Sen sijaan Kyllösen arvio siitä, että 38,5 miljardilla voitaisiin poistaa köyhyys Euroopasta, ei ole sen sijaan niin yksioikoinen.
Kyllönen on ilmeisesti tarkoittanut 40 prosentin köyhyysrajaa. Se tarkoittaa, että kotitalouden käytettävissä olevat tulot ovat alle 40 prosenttia samanlaisten kotitalouksien keskimääräisestä tulotasosta.
Tätä 40 prosentin köyhyysrajaa käytetään usein viittaamaan ”äärimmäiseen köyhyyteen” Euroopassa. Koko maailman tasolla puhuttaessa äärimmäisellä köyhyydellä tarkoitetaan sen sijaan usein absoluuttista köyhyyttä eli aliravitsemusta, nälkää ja puutetta biologisten perustarpeiden tyydyttämisessä. Sen rajan käytetään usein 1,90 dollaria päivässä.
Äärimmäisen köyhyyden poistamiselle on laskettavissa hintalappu, ja tuo hintalappu on lähellä Kyllösen arviota. EESC - European Economic and Social Committee on julkaissut vuonna 2013 raportin “Towards a European minimum income”, jonka mukaan köyhyyden voisi poistaa Euroopasta EU-tasoisella, toimeentulotukea muistuttavalla takuuminimitulolla.
Raportin mukaan äärimmäisen köyhyyden poistaminen maksaisi 31–57 miljardia, riippuen siitä, kuinka suuri prosentti etuun oikeutetuista hakee tukea.
Kyllönen ei kuitenkaan täsmentänyt Ylen vaalitentissä puhuvansa äärimmäisen köyhyyden poistamisesta. Äärimmäisen köyhyyden lisäksi on nimittäin olemassa myös suhteellista köyhyyttä. Suhteellinen köyhyys määritellään kykenemättömyydeksi saavuttaa yhteiskunnassa yleisesti odotettua, minimiksi katsottua elintasoa tai säädyllistä elämää taloudellisten resurssien puutteen vuoksi.
Eurostatin suhteellinen köyhyysraja määrittelee kotitaloudet (ja kaikki sen jäsenet) pienituloisiksi ja köyhyysriskissä oleviksi, mikäli kotitalouden käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia samanlaisten kotitalouksien keskimääräisestä tulotasosta. Esimerkiksi Suomessa yksin asuvalla tämä raja on hieman alle tuhat euroa kuukaudessa.
Tällä tavoin määritetyllä, 60 prosentin köyhyysrajalla, köyhyyden poistaminen Euroopasta maksaisi raportin mukaan 84–114 miljardia enemmän kuin äärimmäisen köyhyyden poistaminen.
Kyllönen on siis oikeilla jäljillä, jos hän puhui äärimmäisen köyhyyden poistamisesta. Suhteellisen köyhyyden poistamiseen mainittu 38,5 miljardia ei kuitenkaan riittäisi.
Lisäksi on huomioitava, että arviot köyhyyden poistamisesta ovat hyvin karkeita ja suuntaa antavia. Lisäksi voidaan käydä julkista keskustelua, toimisiko tällainen EU-tasoinen takuutulo käytännössä.
Linkkejä:
https://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-1508_fi.htm
https://www.eesc.europa.eu/sites/default/files/resources/docs/revenu-minimum_-etude-ose_-vfinale_en--2.pdf
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Income_distribution_statistics/fi
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/101045/066moisio.pdf?sequence=1
Lähteet:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Euroopan parlamentin Suomen edustusto
Juttua muokattu 27.1. klo 11.10: Äärimmäisen köyhyyden määritelmää on korjattu ja täsmennetty.
Jaa eteenpäin
