Tammikuun suuri puheenaihe on ollut Metan päätös luopua faktantarkistajien tukemisesta ja siirtyä X:n tapaan yhteisöhuomautuksiin. Yhteisöhuomautusten ongelmista olemme kirjoittaneet jo aiemmin.
Käytännössä Metan päätös tarkoittaa kriisiä niille yhdysvaltalaisille journalistisille faktantarkistajille, jotka ovat tehneet Metan kanssa yhteistyötä. Faktabaari ei ole tällaiseen yhteistyöhön alustojen kanssa lähtenyt, ja olemme painottaneet jo pitkään vaihtoehtoisten rahoituslähteiden merkitystä ja laajempaa fokusta informaatiointegriteettiin myös yhdysvaltalaisille kumppaneillemme.
Maailman faktantarkistajat ottivat Metan päätökseen kantaa Poynterin sivuilla julkaistussa, Mark Zuckerbergille suunnatussa kirjeessä, jossa tyrmättiin väitteet faktantarkistuksen sensuurista. “Kommenttisi viittaavat siihen, että faktantarkistajat olisivat vastuussa sensuurista, vaikka Meta ei koskaan ole antanut faktantarkistajille valtuuksia poistaa sisältöä tai tilejä”, kirjeessä todetaan. “Todellisuudessa Metan henkilöstö päätti, miten faktantarkistajien vääräksi havaitsema sisältö luokitellaan ja merkitään. Useat faktantarkistajat ovat vuosien varrella ehdottaneet Metalle, miten tätä merkintätapaa voisi parantaa, jotta se olisi vähemmän tunkeileva eikä vaikuttaisi sensuurilta, mutta Meta ei ole koskaan toiminut näiden ehdotusten mukaisesti.”
Faktabaari oli heinäkuussa Sarajevossa faktantarkistajien kansainvälisessä Global Fact -konferenssissa. Myös siellä julkaistussa faktantarkistajien Sarajevon julistuksessa kiinnitettiin huomiota virheellisiin sensuurisyytöksiin. “Sensuuri poistaa tietoa, faktantarkistus lisää sitä”, totesi IFCN:n johtaja Angie Holan siteeraten Sarajevon julistuksen tiedotetta. Sarajevon julistuksessa faktantarkistajat toteavat yhdessä, ettei sosiaalisessa mediassa leviävää virheellistä väitettä pitäisi poistaa. “Siihen tulisi lisätä kontekstia ja lisätietoa, jotta yleisö voi itse arvioida väitteen luotettavuutta.”
Eurooppalaiset EFCSN-yhteisö ja EDMO-verkosto ovat omissa kannanotoissaan olleet pitkälti samoilla linjoilla. EDMO:on kuuluva pohjoismainen NORDIS-verkosto, johon myös Faktabaari kuuluu, harkitsee vielä täydentävää kannanottoa aiheeseen.
Ylen kirjeenvaihtaja arvioi analyysissaan, että Metan päätöksen taustalla lienee se, että teknologiajohtajat haluavat kilpaa liehitellä Donald Trumpia. Hyvä kirjoitus aiheesta oli myös esimerkiksi toimittaja Robert Sundmanilla Suomen Kuvalehdessä. Myös viestinnän dosentti Janne Matikainen sanoo Iltalehden haastattelussa, että muutos heijastelee ilmapiirin muutosta Yhdysvalloissa Trumpin valinnan jälkeen – ja että radikaalille sananvapaudelle on kannattajia Suomessakin. Faktabaarin aktiivi Harto Pönkä kommentoi päätöksen vaikutuksia Suomelle Ilta-Sanomissa. Muiden faktabaarilaisten haastatteluja on tulossa myöhemmin.
Faktantarkistusliikkeen tutkija, Reuters-instituutin entinen vt. tutkimusjohtaja Lucas Graves kirjoitti aiheesta tärkeän kommentin Guardian-lehteen. Graves nosti esiin sen, että maailmanlaajuisestikin ratkaisevaa on nyt se, miten EU reagoi Metan päätökseen. Taisteleeko se?
EU-komissio ja digiasioista vastaava suomalaiskomissaari Henna Virkkunen ovat EU:n keskiössä toimeenpantaessa EU:n uutta digilainsäädäntöä. Ylen A-studio haastatteli Henna Virkkusta aiheesta keskiviikkona (5 min video alkaen kohdasta 30 min). Haastattelua edeltänyt ja seurannut meppien keskustelu kaipaisi Yleltä faktantarkistuksia. Tutkivan journalismin alalajinakin tunnettua faktantarkistusta sekoitettiin virheellisesti sensuuriin tai muuhun sisältömoderointiin, jota edellä mainittujen lähteidenkin mukaan harrastaa korkeintaan Meta – faktantarkistajilta piilossa.
Laajempi ongelma digialustojen osalta on tiedon sirpaleisuus ja alustoista johtuva tiedon puute. Pääsy tarvittavaan dataan on edelleen hyvin puutteellista riippumattomille tutkijoille ja valvontaviranomaisille. Globaali 400 tutkijan verkosto toi tähän ensiapua julkaisemalla noin 2700 tutkimusjulkaisua kokoavan raportin. Faktabaarin ja NORDIS-hankkeen tutkijat olivat aktiivisesti mukana raportin laatimisessa.
Faktabaarin tuorempia kuulumisia voi lukea juuri lähetetystä uutiskirjeestä.