Vaalihäirintä nousi keskusteluun kuntavaalien alla. Yle aktivoitui
tarkistamaan poliitikkojen väitteitä, mutta systemaattista faktantarkistusta ei
näissä vaaleissa tehty.
Olivatko kuntavaalit rehelliset? Suurelle osalle suomalaisia
kysymys on absurdi. Ihan kuin Suomessa käytyjen vaalien rehellisyyttä olisi
joskus tarvinnut kyseenalaistaa. Kesäkuun kuntavaalien jälkeen tämän tyyppistä
kyseenalaistamista on kuitenkin tullut vastaan sosiaalisessa mediassa. Siihen
on osallistunut myös poliitikkoja, kuten lohjalainen kaupunginvaltuutettu Ossi
Tiihonen (PS) ja sitoutumaton kansanedustaja Ano Turtiainen, joka ei tullut
valituksi valtuustoon Juvalla.
Eri tiedotusvälineiden ja Faktabaarin keräämien
havaintojen perusteella vaikuttaisi siltä, että kuntavaaleissa säästyttiin
järjestelmälliseltä disinformaatiolta. Esimerkiksi politiikan tutkija Johanna
Vuorelma totesi Ylen
haastattelussa kuntavaalien alla, että
vaalikampanjoinnissa oli nähtävissä vain yksittäisiä faktavirheitä ja
harhaanjohtavien mielikuvien luomista.
Se ei tietysti tarkoita, ettei mis- ja disinformaatiota olisi esiintynyt kuntavaaleissa. Mikään taho ei tehnyt vaaleissa systemaattista faktantarkistusta. Yle keräsi kansalaisilta vihjeitä sekä tarkkaili TV:n vaalitenttejä ennen vaaleja ja julkaisi niistä tehtyjä faktantarkistuksia sivuillaan. Esimerkiksi pienpuoluetentin jälkeen Yle totesi vääräksi kristallipuolueen Juho Lyytikäisen väitteen ilmastonmuutoksen valheellisuudesta sekä kansalaispuolueen Sami Kilpeläisen väitteen, että sähköautojen hiilijalanjälki olisi paljon suurempi kuin polttomoottoreiden.
Faktabaarilla ei ollut mahdollisuuksia toteuttaa vaaleissa vapaaehtoisten vaaliprojektia – ensimmäistä kertaa vuoden 2014 jälkeen. Paljon jäi siis kansalaisten, järjestöjen ja muiden toimijoiden varaan oikoa somessa liikkuvia vääriä väittämiä.
Yksi tällainen tapaus oli perussuomalaisten maahanmuuton vastainen vaalimainos, joka poistettiin ulkomainostelineistä kesken vaalikampanjan. Mainos antoi ymmärtää, että vuokra-asuntojen jakamisessa suositaan maahanmuuttajia.
Helsingin Kaupungin Liikennelaitos (HKL) ja ulkomainoskonserni JCDecaux poistivat mainoksen, koska sen katsottiin olevan rasistinen ja levittävän väärää tietoa. Ylen uutisen mukaan Helsingin kaupungin asuntojen (Heka) toimitusjohtaja olisi jo noin viikkoa aiemmin pyytänyt mainosten poistamista.
Mainosten poistaminen katujen varsilta oli kuin lähtölaukaus varsinaiselle somekampanjalle, jossa mainoksen jakamista ei tarvinnut kahta kertaa miettiä. Sosiaalisessa mediassa mainoksen väite, että maahanmuuttajat menisivät Helsingin kaupungin asuntojonossa muiden hakijoiden ohi, yritettiin kääntää kysymykseksi asuntojonojen olemassaolosta.
Se kutsutaanko asunnon odotusaikaa jonoksi vai joksikin muuksi, ei tee mainoksen väitettä yhtään todemmaksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-Aho vastasi jupakkaan kysymällä retorisesti, mistä lähtien mainosten on tarvinnut olla kirjaimellisesti totta. Tämä on esitetyn arvostelun kiertämistä. Mainonnan eettisen neuvoston seuraamien sääntöjen mukaan markkinoinnin tulee olla totuudenmukaista eikä se saa olla harhaanjohtavaa.
Vaalimainoskohu synnytti someen joukon meemejä, joista kaikki eivät olleet täysin harmittomia. Kierroksella oli esimerkiksi kaksi kuvaa, jotka olivat otettu oikeasta kerrostalon rappukäytävästä olevasta nimitaulusta. On viranomaisen asia selvittää, loukkaavatko kuvat yksityisyyden suojaa, mutta tämän tyyppisillä julkaisuilla voi olla todella ikäviä seurauksia.
Vaalien jälkeen alkoi vaalivilppisyytöksillä spinnaaminen. Väitteet
eivät onneksi saaneet suurta vastakaikua, mutta on huolestuttavaa, että niitä
ylipäätään esiintyy varsinkin, kun spinnaajien joukossa on kansanedustaja sekä vasta
valittu kunnanvaltuutettu. Totesimme jo marraskuussa,
että mitä isot edellä sitä
pienet perässä.
Sosiaalista mediaa syytetään kaikenlaisten ikävien lieveilmiöiden
lisääntymisestä, jotka pahimmillaan rapauttavat demokratiaa tai ainakin
uhkaavat sitä. Yksi näistä lieveilmiöistä on lisääntynyt vaalihäirintä, johon
luetaan esimerkiksi häirintä ja uhkailu, valheiden ja perättömien huhujen
levittäminen, valeuutiset, kyberhyökkäykset ja tietomurrot.
”Vaalihäirinnällä pyritään
rapauttamaan kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan ja sen perustana olevaan
demokraattiseen järjestelmään ja päätöksentekoon.”
”Vaikuttamisella voidaan pyrkiä
muun muassa ohjailemaan yhteiskunnallista keskustelua. Jos keskustelua käydään
keksityistä aiheista tai valheiden pohjalta, keskustellaan vääristä aiheista.
Jos tämä vaikuttaa vaalitulokseen, vaikutukset voivat olla yhteiskunnan
kannalta haitallisia. Päätöksentekijöiksi, jotka säätävät lakeja, voisi tulla
valituksi henkilöitä, jotka eivät edusta enemmistön tahtoa.”
Näin vaalihäirintää kuvaillaanVaalit.fi-sivustolla.
Journalistisessa faktantarkistuksessa on kyse näkyväksi tekemisestä, jonka päätarkoitus ei ole osoittaa syyttävällä sormella väärintekijöitä, vaan auttaa muita ymmärtämään väärän informaation rajoja ja erilaisia vedätyksen tapoja. Väärien väitteiden oikaiseminen on loputon suo, eikä se yksinään ratkaise tahallista väärän informaation levittämisen ongelmaa. Lähdekriittisyydellä on tässä kaikessa suuri merkitys. Suhtautumalla kriittisesti käyttämiinsä ja näkemiinsä lähteisiin voi estää väärin ymmärtämisen tai harhaanjohtamisen ketjuja.
Faktabaari on esitellyt Suomessa Norjan mallin, jossa mediatalot tekevät faktantarkistusta yhteisvoimin itsenäisessä toimituksessa. Faktantarkistuksen malli hakee meillä vielä uomiaan. Faktabaari rakentaa parhaillaan uusia kansainvälisiä kumppanuuksia, joiden tuella se edistää faktantarkistukseen liittyvää osaamista ja digitaalista medialukutaitoa Suomessa tulevina vuosina. Niistä on tullut demokraattisen yhteiskunnan peruspilareita, joita on syytä edelleen vahvistaa. Seuraavat etapit odottavat eduskuntavaaleissa vuonna 2023 sekä presidentinvaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2024.
Jaa eteenpäin
