Reality check? Faktabaari seuraa digitaalista hämmentämistä USA:n vaaleissa

Yhdysvalloissa valitaan uusi presidentti 5. marraskuusta. Vaalikamppailu kiihtyy, mitä lähemmäs äänestyspäivää tullaan.

Faktabaari seuraa tässä artikkelissa Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjoinnin loppukiriä 22.10. alkaen. Seuranta keskittyy erityisesti vaaleja koskevaan mis-, dis- ja malinformaatioon ja muuhun digitaaliseen hämmentämiseen. Nostamme artikkeliin sekä muiden tekemiä mielenkiintoisia faktantarkistuksia että muita analyyseja ja havaintoja Yhdysvalloista. Tavoitteena on saada oppia siitä, millaista vaalihäirintää Eurooppaankin saattaisi seuraavaksi saapua.

Seuranta ei ole kaikenkattava, vaan kokoelma muutamia meille ja seuraajillemme toivottavasti hyödyllisiä nostoja. Seurantaa koskevia vinkkejä voi laittaa Faktabaarille sähköpostilla osoitteseen toimitus at faktabaari piste fi.

Lue myös: Journalistit onnistuivat faktantarkistajina Yhdysvaltain presidentinvaalitentissä

Presidenttiehdokkaiden väitteitä faktantarkistavat systemaattisesti kansainväliseen faktantarkistusverkostoon (IFCN) kuuluvat WP Factchecker, FactCheck.org ja Politifact.

7.11.2024

  • Yhdysvalloissa virheelliset ja valheelliset väitteet vuoden 2020 vaalien varastamisesta ovat tunnetusti lietsoneet valtavasti epäluuloa ja jopa väkivaltaa. Kirjoitimme niistä ja muista yleisistä vaalivilppinarratiiveista EU-vaalien alla tänä kesänä. Nyt sosiaalisessa mediassa on jälleen levinnyt väitteitä vaalien varastamisesta. Väitteitä ovat faktantarkistuksissaan kumonneet esimerkiksi AP ja Politifact. Wired kuvailee, että vaalivilppiväitteet lähtivät saman tien vaalituloksen selvittyä leviämään X:ssä - etenkin demokraattien kannattajilta. Ennen vaaleja niitä olivat rummuttaneet Trumpin kannattajat. Nyt levinneissä ja kumotuissa väitteissä on ihmetelty, miten on mahdollista, että Kamala Harris sai niin paljon vähemmän ääniä kuin Joe Biden viime vaaleissa, sekä herätetty eloon vanhat väitteet siitä, että Trumpilta olisi viime vaaleissa varastettu ääniä. Molemmat väitteet liittyvät oletettuun 20 miljoonan äänen eroon demokraatti- ja republikaaniehdokkaiden välillä. AP muistuttaa, ettei tiistaina pidettyjen vaalien kaikkia ääniä ole vielä laskettu. Joillain osavaltioilla ääntenlaskuun voi mennä kaksikin viikkoa, raportoi CBS News. Vaaliviranomaiset ja äänestystä valvovat virastot eivät ole raportoineet merkittävistä ongelmista tiistain vaaleissa, ja väitteet laajalle levinneistä petoksista vuonna 2020 on kumottu lukemattomia kertoja. Siispä malttia - ääntenlasku on edelleen kesken.

6.11.2024

  • Keskiviikkoaamuna Suomen aikaa alkaa käydä selväksi, että republikaanien ehdokas Donald Trump nousee vaalien voittajaksi. Analyysit ja spekulaatiot siitä, mitä vaaleissa tapahtui, jatkuvat varmasti kiivaina, ja niitä seurataan myös tässä seurannassa vielä tulevina viikkoina.

    Faktabaari katsoo, että etenkin digivallan roolia vaaleissa pitää analysoida ja siitä pitää keskustella: Miten paljon alustoilla leviävä vihapuhe ja valheet ovat vaikuttaneet ihmisten äänestyskäyttäytymiseen? Miten alustojen toimet tai toimimatta jättäminen vaikuttavat? Entä mikrotargetointi, jota tiettävästi sekä Harrisin että Trumpin puolelta on käytetty äänestäjien haalimiseksi - mikä sen vaikutus on ollut ja miten laajasti sitä on tehty? Ongelmana on se, etteivät alustat päästä tutkijoita dataansa käsiksi selvittämään tällaisia asioita. Miljardööri Elon Muskin väärät tai harhaanjohtavat väitteet Yhdysvaltain vaaleista ovat Reutersin uutisoiman raportin mukaan keränneet tänä vuonna 2 miljardia katselukertaa Muskin omistamalla X-alustalla. Raportin voi lukea täältä. Mikä vaikutus sillä on ollut? Entä muiden alustojen suosittelualgoritmeilla? Millaista digivaltaa Trumpin “superneroksi” 6.11 puheessa nimittämä Musk sekä muiden alusta- ja tekoäly-yritysten johtajat pääsevät käyttämään, ja miten muu maailma ja erityisesti EU tähän vastaa?

    Digivallan tarkkailun osalta suosittelemme erityisen lämpimästi tilaamaan Tech Policy Pressin uutiskirjeen ja seuraamaan Wired-lehden vaaliseurantaa. Digivallan vastuullistamisessa EU ollut Yhdysvaltoja edellä, ja näiden teemojen voisi olettaa nousevan esille esimerkiksi komissaariehdokas Henna Virkkusen kuulemisessa Euroopan parlamentissa tiistaina 12.11.

01.11.2024

  • Verkkovaikuttamista seuraaville ei varmasti tule yllätyksenä, että moni tienaa rahaa levittämällä vihapuhetta, valheita ja salaliittoteorioita vaalien alla. Wired-lehti ja The Bureau of Investigative Journalism -järjestö (TBIJ) paljastivat yhteisartikkelissaan verkkokauppayrityksiä, jotka mainostavat esimerkiksi Trumpin kannattajille suunnattuja tuotteita, kuten t-paitoja ja mukeja, käyttäen reaktioiden ja näyttökertojen saamiseksi hyödykseen muun muassa tekoälykuvia, virheellisiä väitteitä ja vihapuhetta. Tällaisia mainoksia tunnistettiin selvityksessä yli 15 000. Ne ovat keränneet miljoonia näyttökertoja Facebookissa. Somealustojen toimintalogiikka mahdollistaa sen, että toimijoille aina Nigeriasta Filippiineille asti on kannattavaa suunnata vaalien alla Yhdysvaltain mainosmarkkinoille levittämään vihaa ja valheita saadakseen rahaa.

29.10.2024

  • Poliitikot sekä republikaaneista että demokraateista ovat kamppailleet saadakseen X:ssä (entinen Twitter) samalla tavalla huomiota kuin he ovat aiemmin saaneet, raportoi Washington Post. Välillä yksittäiset twiitit leviävät kuitenkin valtavasti - ja WP:n analyysin mukaan ne ovat lähes yksinomaan republikaanien twiittejä. Jotkut liberaalit ovat aiemmin arvelleet, että tämä johtuisi siitä, että X jollain tavalla tukahduttaisi demokraattien julkaisuja, mutta WP ei löytänyt todisteita tällaisesta. WP arvioi, että taustalla voi olla se, että moni vasemmistolainen käyttäjä on lakannut käyttämästä alustaa sen jälkeen, kun sen omistaja vaihtui. X:n omistaa nykyisin miljardööri Elon Musk, joka on ryhtynyt avoimesti kampanjoimaan Donald Trumpin puolesta. WP:n mukaan X:n suosittelualgoritmi on niin läpinäkymätön, että on vaikeaa tietää, miksi jotkut twiitit leviävät selvästi enemmän kuin toiset.
  • New York Timesilla on tuore artikkeli ulkovaltojen vaalivaikuttamisesta Yhdysvalloissa. Se nostaa esiin muun muassa sen, että nyt tehdään yhden ison narratiivin levittämisen sijasta erittäin kohdennettua, vastaanottajien etniset taustat huomioivaa vaikuttamista. Se kirjoittaa myös siitä, että tekoälyn ansiosta trolliarmeijan sijasta vaikuttamista tekevät nyt tehokkaasti jopa yksittäiset henkilöt, kuten Moskovaan loikannut Trump-mielinen entinen floridalainen sheriffi John Mac Dougan. Alustoilla olisi tilanteessa parantamisen varaa, sillä suurimmat yritykset, kuten Meta, Google, OpenAI ja Microsoft, ovat vähentäneet pyrkimyksiään merkitä ja poistaa disinformaatiota viime presidentinvaalien jälkeen, NYT kirjoittaa. Toisilla alustoilla ei ole tähän erikoistuneita tiimejä lainkaan.

26.10.2024

  • Microsoftin mukaan sekä Venäjä, Kiina että Iran levittävät disinformaatiota Yhdysvaltain vaaleissa, raportoi Wired-lehti. Microsoftin uhka-analyysikeskus varoittaa, että hyökkääjät pyrkivät lietsomaan epäilyksiä vaalien rehellisyydestä. Microsoftin mukaan Iran kohdistaa vaikuttamista etenkin Trumpin kampanjaan yrittäen lietsoa Israel-vastaisuutta. Venäjä puolestaan on keskittynyt Harrisin kampanjaan horjuttamiseen tekemällä henkilöihin meneviä hyökkäyksiä muun muassa syväväärennösten avulla. Tutkijoiden mukaan Kiina olisi viime viikkoina siirtänyt painopistettään kohdistaakseen hyökkäyksensä republikaaniehdokkaisiin sekä niihin kongressissa istuviin jäseniin, jotka edistävät Kiinalle vihamielistä tai sen etujen kanssa ristiriidassa olevaa politiikkaa.
  • News York Times (NYT) julkaisi hiljattain kiinnostavan artikkelin salamyhkäisestä, Kamala Harrisia tukevasta Future Forward -tukiyhdistyksestä. Future Forward on niin sanottu Super PAC eli tukiyhdistys, johon saa pumpata rajattomasti rahaa, ja se onkin onnistunut houkuttelemaan puolelleen joitain maailman rikkaimpia ihmisiä suurilla lupauksillaan hienostuneesta poliittisesta mainonnasta. NYT kuvailee sitä “mainoslaboratorioksi, joka on naamioitunut Super PACiksi”. Vuoden 2024 vaaleissa Future Forward muun muassa testaa tuhansia Kamala Harrisia kannattavia viestejä, sosiaalisen median julkaisuja ja mainoksia ja asettaa ne tehokkuusjärjestykseen. Vain ne julkaistaan, jotka saavat äänestäjät innostumaan. Yhtä mainosta kohti luodaan yleensä noin 20 versiota samasta viestistä. NBC Newsin mukaan Future Forward on käyttänyt esimerkiksi latinoäänestäjien houkuttelemiseen jo lähes 30 miljoonaa dollaria, mikä tekee siitä mahdollisesti kaikkein aikojen suurimman espanjankielisen vaalimainoskampanjan Yhdysvalloissa.

23.10.2024

  • Demokraattien varapresidenttiehdokas Tim Waltzista on levitetty perusteettomia väitteitä ja tekoälyllä tehtyjä videoita, joiden mukaan Waltz olisi käyttänyt oppilaitaan seksuaalisesti hyväksi. Waltz on aiemmin työskennellyt opettajana ja valmentajana. Kampanjan taustalla on tiettävästi venäjämielinen propagandaverkosto, kertoo Wired-lehti, mutta väitteitä ovat jakaneet eteenpäin myös useat poliittiset vaikuttajat, ja myös MSN verkkolehti haksahti niihin. Väitteillä yritetään perusteetta maalata Waltzista kuva pedofiilina, jolla olisi ollut sopimattomia suhteita oppilaidensa kanssa. Myös AFP:n faktantarkistuksessa on kerrottu videosta, jossa Walzin väitetty “entinen oppilas” kertoo hyväksikäytöstä. Tosiasiassa video on tekoälyllä tehty.
  • Se, ovatko presidenttiehdokkaat olleet töissä McDonald’sissa ja millä tavalla, on noussut yllättävän isoksi keskustelunaiheeksi vaalien alla. Donald Trump teki hiljattain PR-tempun ja kävi McDonald’sissa tekemässä töitä hetken aikaa. Nyt verkossa on kiertänyt kuva, jossa väitetään, että Trump olisi tarjoillut työvuoronsa aikana ilmaiseksi ruokaa kaikille ja lasku touhusta olisi lopulta langennut ravintolapäällikölle. Politifact kertoo, että tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. PR-tempauksen aikana Trump tarjoili muutamille ennalta seulotuille henkilöille ruokaa ravintolan autokaistalle. Trumpin tempauksen taustalla oli halu vinoilla Kamala Harrisille, joka on useita kertoja väittänyt olleensa kesätöissä McDonalds’issa. Faktantarkistussivusto Snopes ei ole löytänyt todisteita Harrisin väitteelle.
  • Yhdysvaltain hätätilavirasto (FEMA) on ollut salaliittoteoreetikkojen kohteena jo 1980-luvulta alkaen. Nyt hurrikaani Helenen jälkimainingeissa FEMA joutui väliaikaisesti keskeyttämään avustustyönsä saamiensa lukuisten uhkausten takia. Uhkausten taustalla oli verkossa leviävä disinformaatio, jonka mukaan FEMA mm. antaisi hurrikaanissa omaisuutensa menettäneille vain 750 dollaria rahaa, tai jonka mukaan valkoihoisia ihmisiä autettaisiin viimeisinä. Politifactilta on aiheesta kattava analyysi. Artikkelin mukaan FEMA:an liittyvät huhut ja salaliittoteoriat lähtivät ennennäkemättömän nousuun koronapandemian aikana. Tekoälyn kehitys ja ulkomailta tuleva informaatiovaikuttaminen kiihdyttävät huhuja entisestään.

22.10.2024

  • Missä Yhdysvalloissa mennään nyt? Tätä Faktabaari kysyi hiljattain yhdysvaltalaiselta asiantuntijalta, joka on pitkään tutkinut verkkohäirintää. Vastauksessaan hän suositteli lukemaan 10. lokakuuta Atlantic-lehdessä julkaistun artikkelin hurrikaani Miltonista ja salaliittoteorioista. Atlanticin tilannekatsaus näyttää synkältä: “Amerikkalaisia eivät jaa vain poliittiset vakaumukset, vaan myös se, uskovatko he yhteiseen todellisuuteen – tai haluavatko he sellaista ollenkaan.
  • Toinen yhdysvaltalaiskollega suositteli lukemaan Center for Informed Publicin (CIP) artikkelin vaalihuhuista ja siitä, miten niitä voidaan hillitä. Artikkelissa kirjoitetaan siitä, Helene-hurrikaanin aiheuttamien tuhojen vaikutus vaaliprosesseihin on vielä laajalti epäselvää. Informaatiotyhjiö täyttyy aina, ja niinpä epäselvyys on antanut tilaa virheellisten väitteiden, salaliittoteorioiden ja huhujen leviämiselle. CIP muun muassa kehottaa viranomaisia kehittämään nopeasti suunitelmat siitä, millä tavalla ihmiset pääsevät äänestämään, jos henkilötodistus on hävinnyt tai oma koti tuhoutunut hurrikaanissa.
  • Marraskuun presidentinvaaleissa on todennäköisesti kyse myös siitä, millä tavalla liittovaltio suojelee kansalaisia jatkossa tekoälyn ja muun teknologian väärinkäytöltä. Wired-lehdellä oli tästä mielenkiintoinen artikkeli. Tässä kontekstissa EU valmistautuu parhaillaan uuteen toimintakauteen Henna Virkkusen (kok) ennakoidulla vastuualueella.

Pääkuvaa: Trump Twitterissä eli nykyisessä X:ssä. Beata Zawrzel/NurPhoto/Shutterstock/All Over Press

info@faktabaari.fi

Evästeet

Käytämme sivustollamme yksityisyyden suojaavaa analytiikkaa palveluidemme parantamiseksi.

Lue lisää tietosuoja käytännöistämme täältä.