Etenkin joidenkin pienpuolueiden ehdokkaat hyödynsivät spämmitunnuksia, kertoo Harto Pönkä.
Trolli- ja bottitunnukset osallistuivat vaalien alla jonkin verran tavallista enemmän Twitter-keskusteluihin.
Tämä kävi ilmi, kun yrittäjä, kouluttaja ja myös Faktabaarin taustayhdistyksessä aktiivinen Harto Pönkä teki Avoin Yhteiskunta ry:n tuella seurantaa Twitterissä keväällä. Pönkä tarkasteli Tweeps-työkalun avulla sitä, minkä verran botit ja trollit osallistuivat keskusteluun viikoilla 7–14.
“Botteja ei ollut käytössä juurikaan, mutta anonyymeja spämmitunnuksia oli paljon”, Pönkä summaa tuloksia Faktabaarille. “Näyttää siltä, että joko puolueet, ehdokkaat tai sitten heidän kannattajansa tehtailivat näitä spämmitunnuksia.”
Spämmitunnukset ovat siis profiileita, jotka on luotu nimenomaisesti sitä varten, että niillä voidaan esimerkiksi uudelleentwiitata tietyn puolueen tai ehdokkaan twiittejä ja hankkia niille tällä tavoin lisää näkyvyyttä ilmaiseksi. Toisaalta spämmitunnuksilla voidaan myös jakaa vaikkapa vastustajaa herjaavia meemejä. Pönkä kertoo, että monissa spämmitunnuksissa ei ollut profiilikuvaa lainkaan tai profiilikuva oli muu kuin kasvokuva.
“Spämmitunnusten käyttö vaikutti olevan vakiintuneilla puolueilla melko samanlaista ja suhteellisen vähäistä, mutta joidenkin pienpuolueiden ehdokkailla spämmitunnuksia oli selvästi enemmän.”
“Vakavia manipulointiyrityksiä ei käynyt ilmi, mutta on hyvä tuoda ihmisille esille se, että myös tällaisia keinoja käytetään kansainvälisesti vaaleissa”, Pönkä summaa.
Koko analyysi löytyy Tweepsistä täältä.
Maailmalla bottien, feikkiprofiilien ja spämmitunnusten käyttö on monin paikoin jo hyvin yleinen tapa ohjailla somekeskusteluja (ks. esim.). Kevään eduskuntavaaleissa toiminta näyttää olleen kohtalaisen siistiä, eikä ilmiö vielä vaikuta rantautuneen Suomeen suuressa mittakaavassa. Mitätöntä bottien käyttö ei silti Suomessakaan ole – siitä antoi viitteitä THL:n talvella tekemä päätös lähteä Twitteristä yhtenä perusteluna se, että bottien rooli THL:ää koskevassa Twitter-keskustelussa olisi THL:n mukaan ollut merkittävä. Kuitenkin varsinaisia tutkimustuloksia aiheesta saadaan vasta aikaisintaan vuoden lopulla.
Hyvänä asiana Pönkä näkee sen, että vaikka Suomessa esimerkiksi Sanna Marinista (sd) on luotu nettifoorumilla syväväärennetty (engl. deepfake) äänimalli, sitä ei kuitenkaan ainakaan vielä ole hyödynnetty disinformaation levittämiseen.
KUVA: Jakub Porzycki/NurPhoto/Shutterstock/All Over Press
Jaa eteenpäin
