Talouslehden päätoimittaja tunnustaa virheensä
Juttuihin jää virheitä - suomalainen talouslehdistö myöntää, että kaikki tiedot eivät aina mene oikein. Talousmedian pomot tunnustavat suoraan myös sen, että ovat töpänneet joskus itsekin. Vaan miten lehdet huolehtivat siitä, että virheiden määrä jäisi minimiin?
Talouselämä-lehden päätoimittaja Reijo Ruokanen luottaa lähtökohtaisesti toimittajiinsa. Käytännössä jokainen Talouselämän juttu kulkee usean silmäparin kautta ennen julkaisua.
“Perustason tarkastusta on monessa portaassa”, Ruokanen sanoo.
Näin toimitaan myös Taloussanomissa. Talousssanomien ja uutistoimisto Startelin toimituspäällikkö Petri Korhosen mukaan lukijatkin toimivat faktantarkistajina.
“Lukijat ilmoittavat jutun kommenttipalstalla hanakasti, tarkasti ja terävästi, miten joku fakta on mennyt pieleen. Näitä seuraamme toimituksessa aika tarkasti ja korjaamme juttuja tarpeen tullen”, Korhonen sanoo.
Nopeassa uutistilanteessa erityisen vaikeaa on tarkistaa haastateltavan kommentit, jotka pannaan juttuun sitaattina eli suorana lainauksena. Korhosen mieleen on jäänyt muun muassa juttu, jossa silloinen liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) väitti toimittajalle, että Malmin lentokenttää käyttää vain 70 lentoharrastajaa.
“Oikeassa käyttäjäluvussa olisi paljon enemmän nollia perässä, mutta ministerien kertomat numerofaktat on Suomessa totuttu ottamaan totena. Ei pitäisi ottaa”, Korhonen sanoo.
Korhosen mukaan toimittajat osaavat tarkistaa perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinin heitot nykyään paremmin kuin ennen jytkyvaaleja.
“Mutta hallituspuolueiden tai ministeriöiden edustajat saavat puhua vapaammin pöhköyksiä ilman, että veisimme heitä tilille joka faktantulkinnasta”, Korhonen sanoo.
Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi harmittelee, että talouslehteen pääsee liian paljon numerovirheitä. Ahosniemen mielestä suomalaiset toimittajat tekevät kuitenkin työnsä kunnianhimoisesti ja ovat valmiit korjaamaan virheensä, jos yleisö niihin puuttuu.
“Media ottaa tehtävänsä ja journalistin ohjeet vakavasti”, Ahosniemi sanoo.
Talouselämän Ruokasen mukaan kunnon faktavirheitä tulee harvoin. Sitäkin useammin käy niin, että toimittajalla on faktat hallussaan, mutta juttuun asia kirjataan vääriin.
“Taulukossa käyrä hyppää tai indeksin alkamispäivä ilmoitetaan väärin tai muuta sellaista”, Ruokanen sanoo.
Ruokanen tunnustaa itse panneensa kerran uutispäällikkönä Iltalehden kanteen kuvatekstin ”Outokummun pääjohtaja Keijo Voutilainen ….”
“Kuva oli Keijosta. Se meni oikein. Keijo tosin ei ollut Outokummussa vaan Lahden 69:n valmentaja. Outokumpua veti Pertti Voutilainen.”
Julkisen sanan neuvosto päätti tämän vuoden alussa lisätä median vastuuta virheiden korjaamisessa. JSN:n puheenjohtaja Risto Uimonen kertoo Faktabaarin blogissa, miksi.
Jaa eteenpäin
