Kannabisriippuvuutta, ilmastotoimia, ulkomaalaisia opiskelijoita... Tampereen yliopiston journalistiikan opiskelijat haravoivat, mitä poliitikot puhuvat sosiaalisessa mediassa.
Puolueiden ja ehdokkaiden vaalikampanjointi huipentuu tällä viikolla niin kaduilla, viimeisissä vaalitenteissä kuin sosiaalisessa mediassakin. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 2. huhtikuuta – joka on muuten myös kansanvälinen faktantarkistuspäivä.
Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden julkaisu Moreenimedia toteuttaa parhaillaan faktantarkistusjuttujen sarjaa, jossa opiskelijat tutkivat ja tarkistavat poliitikkojen somessa esittämiä väitteitä.
Journalistiikan työelämäprofessorin Johanna Vehkoon vetämälle faktantarkistuskurssille osallistuu 15 journalistiikan maisterivaiheen opiskelijaa.
Syitä siihen, miksi kurssilla keskitytään nimenomaan sosiaalisessa mediassa esitettyihin väitteisiin, on muutamakin, Vehkoo kertoo pääkirjoituksessaan Moreenimediassa. ”Ensinnäkin sosiaalinen media on nykyään erittäin olennainen poliittisen keskustelun areena. Toiseksi emme ainakaan tiedä, että mikään muu journalistinen media keskittyisi erityisesti somessa esitettyjen vaaliväitteiden tarkistamiseen”, Vehkoo kirjoittaa.
Opiskelijat etsivät tarkistettavaa Instagramista, Facebookista, Twitteristä ja Tiktokista. Faktabaari tekee kurssin kanssa yhteistyötä auttamalla sosiaalisen median haravoinnissa. Huhtikuun 5. päivä Faktabaari Forumissa arvioidaan eduskuntavaalien opetuksia, suomalaista faktantarkistusta ja sitä, mihin meidän tulisi varautua 2024 tammikuun presidentinvaalien ja kesäkuun EP-vaalien osalta nyt.
Ensimmäiset faktantarkistukset julkaistiin Moreenimediassa perjantaina. Niitä tehdään parhaillaan lisää, ja tarkistuksia julkaistaan aina vaalipäivään asti.
Opiskelijat pyrkivät tarkistamaan väitteitä kaikilta eduskuntapuolueilta, mutta yhden yliopistoperiodin mittaisella kurssilla ei voida pyrkiä täydelliseen kattavuuteen puolueiden, aiheiden ja ehdokkaiden suhteen, Vehkoo huomauttaa.
Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Virossa on julkaisuja, jotka tekevät faktantarkistusta systemaattisesti ympäri vuoden, mutta Suomesta sellainen puuttuu. Faktabaari tekee voitavansa valheellisten ja harhaanjohtavien väitteiden kumoamisessa eduskuntavaalienkin alla, mutta se on myös aktiivisesti pyrkinyt edistämään kestävää suomalaista faktantarkistusmallia. Tästä lisää 5.4. Faktabaari Forumissa, jossa tanskalaisen TjekDetin päätoimittaja Thomas Hedin muun muassa tarjoaa tanskalaisvaihtoehdon vielä kehitteillä olevalle suomalaiselle faktantarkistusmallille aiemmin nostamamme norjalaismallin rinnalle.
Lue lisää: Norjalaismediat investoivat vahvasti journalismin pyhimpään – faktapohjaisuuteen
Kannabisriippuvuutta, ilmastotoimia, ulkomaalaisia opiskelijoita…
Faktabaari poimi Moreenimediassa tähän saakka julkaistuista tarkistuksista pienet tiivistelmät esimerkeiksi siitä, millaisia virheellisiä ja harhaanjohtavia väitteitä poliitikkojen somepäivityksissä on nyt liikkunut. Kokopitkät tarkistukset voi lukea Moreenimediasta, joka on sitoutunut JSN:n toimintaperiaatteisiin.
Faktabaari ei ole ollut mukana Moreenimedian toimitusprosessissa, eli tarkistukset ovat täysin opiskelijoiden työpajakurssin käsialaa ja niiden vastaavana toimittajana toimii Johanna Vehkoo. Faktabaarin tarkoituksena ja toiveena on antaa näkyvyyttä faktantarkistustoiminnalle ja lisätä näin julkisen keskustelun faktapohjaisuutta.
Tällaisia väitteitä Moreenimedia on tarkastellut:
Monelleko kannabiksen käyttäjälle kehittyy riippuvuus?
Sosiaalidemokraattien eduskuntavaaliehdokas Sara Salonen väitti Twitterissä, että vain noin kymmenelle prosentille kannabiksen käyttäjistä kehittyisi kannabisriippuvuus. Moreenimedian mukaan väite pitää kuitenkin paikkansa vain, jos laskelmassa ovat mukana kaikki, jotka ovat joskus elämässään kokeilleet kannabista. THL:n asiantuntijan mukaan kerran tai kaksi kertaa elämässään kannabista kokeilleet eivät ole kuitenkaan relevantteja tällaisissa tarkasteluissa, vaan olisi syytä keskittyä niihin, jotka ovat käyttäneet kannabista enemmän. Lue koko faktantarkistus täältä.
Ovatko tehdyt työtunnit Suomessa ovat kasvaneet? Lisäävätkö ilmastotoimet työttömyyttä?
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas Ville Tavio väitti maaliskuun alussa Twitterissä, että tehtyjen työtuntien määrä ei olisi Suomessa kasvanut. Moreenimedian tarkastelemien tilastojen perusteella tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Lue koko faktantarkistus täältä.
Tavio väitti maaliskuussa myös, että ”jopa suomalaisten omat korkean tason tutkimukset ovat päätyneet siihen, että kireät ilmastotoimet lisäävät työttömyyttä”. Moreenimedia totesi väitteen jonkin verran harhaanjohtavaksi, vaikka se pitääkin numeroiden valossa paikkansa. Lue perustelut ja koko faktantarkistus täältä.
Viro mallimaana suhteessa Suomeen?
Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä kritisoi 2.3.2023 Twitterissä kokoomuksen ja perussuomalaisten jäseniä siitä, että nämä Kärnän mukaan esittävät Viron mallimaana suhteessa Suomeen. Twiitissään Kärnä esitti viisi väitettä, joissa hän vertasi Suomea ja Viroa. Väitteet koskivat muun muassa inflaatiota, maanpuolustustahtoa ja syntyvyyttä. Moreenimedian selvityksen mukaan useat Kärnän väitteistä eivät ole totta. Lue koko faktantarkistus täältä.
Haluavatko ulkomaalaiset opiskelijat muuttaa pois Suomesta?
Vantaan kaupunginvaltuutettu ja sosialidemokraattien eduskuntavaaliehdokas Ulla Kaukola väitti Twitterissä maaliskuussa, että lähes puolet kansainvälisistä opiskelijoista haluaisi muuttaa pois Suomesta. Moreenimedian tarkistuksen mukaan raportissa, johon Kaukola viittasi, ei ollut kuitenkaan kysytty halusta jäädä Suomeen tai muuttaa Suomesta pois, vaan sitä, miten todennäköisenä opiskelijat pitävät näitä asioita. Lue koko faktantarkistus täältä.
Jaa eteenpäin
