Ville Itälä vahvistamaan tilintarkastustuomioistuimen suhteita muiden EU-toimielinten välillä
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Ville Itälän toimenkuva laajeni vuoden 2014 huhtikuun alussa, kun Itälä ryhtyi vastaamaan tilintarkastustuomioistuimen ja muiden Euroopan unionin toimielinten välisistä suhteista.
Itälän uuteen tehtävään on 3.4.2014 lähtien kuulunut toimia tilintarkastustuomioistuimen puheenjohtajan apuna instituutioiden välisten suhteiden tiivistämisessä. Itälän tavoitteena on tehostaa tiedonkulkua toimijaverkkoa laajentamalla EU:n sisällä, etenkin Euroopan parlamentin taloudellisia kysymyksiä käsittelevien valiokuntien ja EU:n ministerineuvoston välillä.
EU:n toimielimistä vähemmän tunnettu tilintarkastustuomioistuin toimii unionin varainkäytön ulkoisena tarkastajana. Euroopan unioni käyttää merkittäviä rahasummia ja hallinnoi suuria kassavirtoja. Siksi silläkin on oltava oma valvojansa.
Tilintarkastustuomioistuin perustettiin vuonna 1975, ja se aloitti toimintansa 1977. Maastrichtin sopimus 1992 teki tuomioistuimesta virallisen toimielimen. Kansallinen vastine Suomessa on valtiontalouden tarkastusvirasto, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa.
Tilintarkastustuomioistuinta kutsutaan myös ”EU:n omaksitunnoksi”. Sen tehtävä on tarkastaa unionin perustamien elinten tai laitosten tuloja ja menoja koskevat tilit, jollei niiden perustamisasiakirjassa toisin määrätä. Tuomioistuin tarkastaa myös, ovatko tilitapahtumat kuten maksut suoritettu laillisesti ja asianmukaisesti.
Tilintarkastustuomioistuin tekee tarkastuskäyntejä muihin toimielimiin, jäsenvaltioihin ja EU:n tukea saaviin maihin. Samalla tuomioistuin pyrkii kehittämään EU:n varojen hoitoa varmistaakseen kansalaisten verorahojen tehokkaan käytön.
Vuosikertomukset paljastavat epäkohdat
Yksi tilintarkastustuomioistuimen keskeinen tehtävä on avustaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa laatimalla niille vuosikertomus unionin talousarvion toteutumisesta.
Vuodesta 1994 lähtien se on antanut kertomuksen yhteydessä lausuman unionin tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (niin sanottu DAS-tarkastuslausuma, ransk. déclaration d’assurance). Neuvosto ja parlamentti käsittelevät kertomusta, ja neuvoston suosituksen pohjalta parlamentti päättää vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle.
Vuosikertomuksen lisäksi tilintarkastustuomioistuin laatii erityisvuosikertomuksen kunkin EU:n erillisviraston ja hajautetun elimen tileistä, erityiskertomuksia valitsemistaan aiheista sekä lausuntoja varainhoitoon liittyvistä EU:n lainsäädäntöehdotuksista. Aika ajoin kertomukset ovat paljastaneet EU-varojen hallinnoinnissa puutteita ja virheellisyyksiä.
Epäkohtia on löytynyt niin toimielinten, jäsenmaiden kuin muidenkin tuensaajamaiden ja -tahojen hallinnoimista EU-varoista. Epäkohdat koskevat välillä hyvinkin merkittäviä rahamääriä. Esimerkiksi vuotta 2012 koskevasta kertomuksesta ilmenee, että virheellisiä maksuja koko EU:n talousarviosta arvioitiin olevan 4,8 prosenttia. Suurin virhetaso oli maaseudun kehittämisen, ympäristön, kalastuksen ja terveysasioiden maksuissa. EU:n kokonaismenot vuonna 2012 olivat 138,6 miljardia euroa.
Tilintarkastustuomioistuimessa on 28 jäsentä, yksi jokaisesta jäsenmaasta. Suomen ensimmäinen jäsen oli Aunus Salmi, joka työskenteli tehtävässä 11 vuotta. Vuonna 2006 Suomen edustajana aloitti Olavi Ala-Nissilä. Hänen seuraajansa Ville Itälä aloitti tuomioistuimen jäsenenä vuonna 2012. Jäsenen toimikauden pituus on kuusi vuotta, ja toimikausi voidaan uusia. Työntekijöitä on lähes 900, heistä noin 550 tarkastajia.
Jaa eteenpäin
